tag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post531644509730726477..comments2023-05-02T16:40:22.408+03:00Comments on KaikkiElämäniKoirat: Victory - koiran osteosarkoomaannamarihttp://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comBlogger30125tag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-18487933270774859032022-11-18T16:56:43.130+02:002022-11-18T16:56:43.130+02:00Moikka! Uskoisin, että riippuu kokonaistilanteesta...Moikka! Uskoisin, että riippuu kokonaistilanteesta ja ehkä myös siitä, mikä raajoista on kyseessä. Onko teille tuttu sellainen eläinlääkäriasema (sijaitsee Helsingissä) kun Mevet? Sillä on ainakin sellainen eläinlääkäri kun Vicente David (Eläinlääketieteen tohtori, phd), joka voisi osata vastata kysymyksiisi aiheesta. <br /><br />Toivottavasti tästä oli edes vähän apua sinne. annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-26400902367738781792022-11-15T21:26:10.557+02:002022-11-15T21:26:10.557+02:00Onko tietoa amputaatioista 50-60kg koirille? Onko ...Onko tietoa amputaatioista 50-60kg koirille? Onko järkeä? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-23964668071173318432021-08-27T22:06:42.584+03:002021-08-27T22:06:42.584+03:00Tässä ehti vierähtämään muutama vuosi, kun viimeks...Tässä ehti vierähtämään muutama vuosi, kun viimeksi olen käynyt täällä. Eli meidän koiralta amputoitiin vasen etujalka 3/2016. Koiramme porskuttaa edelleen, 13-vuotiaana eläkeläisenä ❤ Meno on jo hitaampaa ja liikkuminen vähäisempää, mutta ei ilmeisesti juurikaan eroa nelijalkaisista samanikäisistä. Koiramme siis selätti koko osteosarkooman, joka on pienimuotoinen lääketieteen ihme.<br /><br />Kiitos vielä kerran, että kirjoitit tänne tarinastanne. Se vaikutti valtavasti meidän päätökseen 5,5 vuotta sitten, antoi uskoa, että tämä voi onnistua ❤Annahttps://www.blogger.com/profile/09425228005930520592noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-77831984980497627412019-12-13T16:05:09.036+02:002019-12-13T16:05:09.036+02:00Hei! Vicky on valitettavasti jo edesmennyt <3, ...Hei! Vicky on valitettavasti jo edesmennyt <3, mutta minä käyn tällä hetkellä omien koirieni kanssa Markus Laioksella, joka on sekä fyssari että osteopaatti: https://www.terveysklinikkaposture.com/.annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-35065026379155958412019-12-08T16:39:19.243+02:002019-12-08T16:39:19.243+02:00Hei! Kiitos tarinan jakamisesta. Kysyisin millä fy...Hei! Kiitos tarinan jakamisesta. Kysyisin millä fysioterapeutilla käytte? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-49098022909651531232017-11-02T21:23:40.822+02:002017-11-02T21:23:40.822+02:00Voi ei, tosi kurjaa, että saitte noin tylyn disgno...Voi ei, tosi kurjaa, että saitte noin tylyn disgnoosin. :( Mutta tosi hienoa, että keuhkot ovat puhtaat! Se antaa paljon toivoa hoitojen suhteen. <br /><br />Toivon sinulle ja rakkalle koirallesi kaikkea hyvää! Isäni tapasi sanoa aina, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. <3 annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-70282657323062083152017-11-01T11:24:51.824+02:002017-11-01T11:24:51.824+02:00Käytin parhaimman ystäväni eilen lääkärissä ja dia...Käytin parhaimman ystäväni eilen lääkärissä ja diagnoosi oli osteosarkooma vasemmassa etutassussa, etäispesäkkeitä keuhkoissa ainakaan ei ollut. Huomasin ontumisen perjantaina, maanantaina käytin fyssarilla ja tiistaina lääkärissä. Koira on groenendael, 10 v. ja muuten hyvässä kunnossa. Keskustelen ensi viikolla lääkärin kanssa tästäkin vaihtoehdosta. Saa nähdä tyrmääkö lääkäri tämän täysin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-17830826739763939952017-08-28T02:00:21.138+03:002017-08-28T02:00:21.138+03:00Huomasin harmikseni uuden kommenttisi vasta nyt!! ...Huomasin harmikseni uuden kommenttisi vasta nyt!! Olen tosi pahoillani. :( Bloggerissa tapahtui jossain vaiheessa joku muutos, jonka johdosta kommenttisi ei tullut minulle näkyviin samalla tavalla kuin ennen. Tänään, kun itse palasin blogiin pitkän tauon jälkeen, hoksasin käydä "manuaalisesti" tarkistamassa kommentit ja sieltä tämän viimein löysin.<br /><br />Aivan mahtavia kuulumisia teillä tammikuussa!! :))))) Toivon täydestää sydämestä, että siellä voidaan edelleen hyvin! <3 Kiitos, kun palasit kertomaan lisää teidän arjesta! Uskon, että tämä kommenttiboksi on tärkeä tiedonlähde ja tuki sellaiselle, joka on tuoreeltaan joutunut koiran osteosarkooman kanssa vastatusten. Blogin tilastojen mukaan tätä postausta luetaan todella paljon. <br /><br />Terveisiä ja rapsutuksia teidän laumaan! <3 <br /><br />PS. Jos satut tämän vastaukseni huomaamaan, niin kerro toki tuoreet kuulumiset! En varmasti ole ainoa, joka niistä olisi kiinnostunut! :) annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-3588092833513408142017-01-21T14:53:09.599+02:002017-01-21T14:53:09.599+02:00Meillä voidaan edelleen (onneksi!) loistavasti. Am...Meillä voidaan edelleen (onneksi!) loistavasti. Amputaatiosta on kohta 11kk ja koira on ollut koko ajan normaali oma itsensä.<br /><br />Käytän koiraamme (keskikokoinen) fysioterapeutilla 4-5 viikon välein. Lihasjumeja selästä löytyy aina jonkin verran, mutta fyssarin mukaan ne sulavat hyvin ja nopeasti ja hoitovaste on tosi hyvä. Asentovirheitä tai mitään muitakaan ongelmia ei ole tullut.<br /><br />Toki meidänkin koira makoilee enemmän, kuin ennen ja lenkit ovat paljon lyhyempiä, mutta koiran vointiin/elämäniloon ei ole tullut muutoksia.<br /><br />En ole katunut amputaatiota päivääkään. Koiramme on saanut jo nyt liki vuoden lisäaikaa, ja mikä tärkeintä, voi erittäin hyvin. Olemme kiitollisia kaikista näistä päivistä.Annahttps://www.blogger.com/profile/09425228005930520592noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-87507078170160345822016-09-25T19:25:15.052+03:002016-09-25T19:25:15.052+03:00Moikka ja kiitos kommentistasi! Anteeksi, että vas...Moikka ja kiitos kommentistasi! Anteeksi, että vastaan siihen vasta nyt.. Olen kyllä miettinyt teitä kovasti, mutta en oikein tiedä, mitä sanoisin. <br /><br />Oletan, että sinunkin belggarilla on kyseessä nimenomaan etujalan amputointi. Koiran painosta n.2/3 lepää etujalkojen varassa ja siksi takajalan amputointi rasittaa luonnollisesti koiraa vähemmän kuin etujalan amputointi. Ison koiran ollessa kyseessä etujalan amputointi jakaa mielipiteitä tosi kovasti. Vickyn leikannut lääkäri Heikki Putro, johon luotan 100%:sti, ei ollut huolissaan siitä, että jalka oli toinen etujaloista. Hän oli ja on sitä mieltä, että jos koira on muuten lihaksien ja nivelien osalta jotakuinkin terve, niin kroppa sopeutuu. Sitten taas minun koiria hierova, erittäin ammattitaitoinen ja kokenut ihminen, ei olisi ikinä lähtenyt suosittelemaan niin ison koiran etujalan amputointia, koska hänen mielestään rasitus mulle kropalle on liian suuri. Vaikeita juttuja kertakaikkiaan.. <br /><br />Vickyn kohdalla isompia rasituksia/asentovirheitä ei ehtinyt tulla, koska syöpätaistelu hävittiin valitettavasti jo reilun puolen vuoden päästä amputoinnista. :´( Omasta mielestäni Vicky pärjäsi kolmijalkaisena tosi hyvin. Nautti edelleen palloleikeista ja metsässä juoksemisesta. Toki makoili myös enemmän kuin ennen, mutta sehän on vaan luonnollista. <br /><br />Teille toivon kaikkea hyvää, onnistunutta leikkausta ja mahdollisimman monta hyvää ja onnellista vuotta koiranne kanssa! <3 Olisi ihan mahtavaa, jos haluaisit/ehtisit päivittää tänne kommenttiboksiin teidän kuulumisia. Tätä postausta luetaan (tilastoista näen) todella paljon ja kaikki informaatio aiheeseen liittyen on varmasti monelle, jota tämä asia koskettaa, kullan arvoista. annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-38488386932596091302016-09-19T21:32:42.002+03:002016-09-19T21:32:42.002+03:00Hei! Minulla olisi samapäätös tehtävänä omalle Bel...Hei! Minulla olisi samapäätös tehtävänä omalle Belgianpaimenkoiralleni, jalassa on "hyvän" laatuinen syöpä mikä kyllä valitettavasti muuttaa luun rustoksi ja mitään ei ole tehtävissä. ja nyt tällä hetkellä kääntyisin amputaation puoleen ja aikakin siihen on varattuna. Päällimmäisenä mietin ja stressaan miten se yksi jalka jaksaa pidemmän päälle kannatella kroppaa? Tai miten selkä suhtautuu kaikkeen muutokseen? Tuliko vickylle pahoja rasituksia? Tai muita ongelmia? Tiedostan että varmasti pitää usein käydä fyssarilla hoitamassa jalkaa ja selkää, mutta onko mahdollista että tulee uusia pahoja ongelmia kroppaan. Marjishttps://www.blogger.com/profile/14193450314920991130noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-83692228273923365082016-05-24T17:51:27.933+03:002016-05-24T17:51:27.933+03:00Voi ei, olen tosi pahoillani, että tekin olette jo...Voi ei, olen tosi pahoillani, että tekin olette joutuneet kohtamaan tuon kaamean taudin.. :( Mutta samalla olen tietysti iloinen, jos saitte tästä kirjoituksesta uskallusta tarttua aika radikaaliinkin hoitoon taudin selättämiseksi. Vickyä seuratessani totesin kyllä tuon ihan saman - koira oppii kolmella jalalla menon todella nopeasti. <br /><br />Vickyn kohdalla kavala tauti valitettavasti uusi toiseen etujalkaan. Mitään ei ollut enää tehtävissä ja Vicky siirtyi toukokuun alussa juoksentelemaan vehreämmille niityille. :´( <br /><br />Teidän tarinalle toivon täysin toisenlaista jatkoa! Lähetän karvakorvalle ison annoksen rapsutuksia ja koko teidän laumalle kaikkea hyvää! <3 Kiitos vielä kommentistasi. :) annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-79304534293579075872016-05-16T15:53:32.485+03:002016-05-16T15:53:32.485+03:00Koirallamme todettiin osteosarkooma helmikuun puol...Koirallamme todettiin osteosarkooma helmikuun puolessa välissä ja vasen etujalka amputoitiin maaliskuun alussa. Ct-kuvissa ei onneksi näkynyt etäpesäkkeitä. Uskomatonta, miten nopeasti koira oppii menemään kolmella jalalla kuten ennen neljällä, siihen ei montaa viikkoa tarvita! Tänään viimeinen sytokerta (neljästä) meneillään.<br /><br />Kiitos blogikirjoituksestasi! Tämä antoi meille uskoa, että hommaan kannattaa lähteä ja koira pärjää hyvin kolmella jalalla. Toivotaan, että siellä ja täällä eletään onnellisina vielä pitkään ja saadaan nauttia koiranelämästä kolmella jalalla!Annahttps://www.blogger.com/profile/09425228005930520592noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-16160299137185872322016-03-21T03:10:02.543+02:002016-03-21T03:10:02.543+02:00Moikka ja tosi mukavaa, kun kommentoit! :)
Hui, j...Moikka ja tosi mukavaa, kun kommentoit! :)<br /><br />Hui, jäi auton alle! :o Se on yksi mun ikiaikaisista peloista koirien kanssa. Ihanaa kuitenkin, että karvakorva on saanut elää onnettomuuden jälkeenkin. <3<br /><br />Vicky on kyllä konkreettinen osoitus siitä, että kolmijalkaisuus ei tosiaan ole koiralle mikään mahdoton ongelma. Minulla on vielä ollut mahdollisuus päästä seuraamaan Vickyn amputaatiotarinaa ihan alusta lähtien ja tosi tiiviisti. Juuri pari päivää sitten näin Vickyn ja siellä se eleli muina tyttöinä koira- ja kissakavereidensa kanssa. Vicky on aina rakastanut palloleikkejä ja rakastaa yhä edelleen. Sohvalle ja sohvalta hyppääminen ei ole mikään ongelma ja muutenkin kaikki näyttää sujuvan oikein hyvin. <br /><br />En tiedä missäpäin Suomea asutte, mutta jos vanhemmillasi vaan on mahdollisuus, niin suosittelen lämpimästi tuota postauksessakin mainitsemaani eläinlääkäri Heikki Putroa. Siinä on osaava ja fiksu lääkäri. <br /><br />Rapsuja kovasti teidän laumaan ja toivon kaikkea hyvää vanhempiesi koiralle! <3 annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-15541365036455238642016-03-20T19:41:19.135+02:002016-03-20T19:41:19.135+02:00Rohkaisevaa nähdä iloinen kolmijalkainen koira! Hä...Rohkaisevaa nähdä iloinen kolmijalkainen koira! Hän on raukka vain ihmisten silmissä. <br />Vanhempieni lapinkoiralla on ollut etujalan kanssa ongelmia siitä asti, kun koira jäi auton alle. Tapahtuneesta on jo yli kolme vuotta, mutta jalka on jouduttu leikkaamaan kahdesti ja viime kesästä asti jalassa on ollut avohaava, joka ei tunnu paranevan. Vaihtoehtoina ovat jäljellä enää suunnilleen lopetus tai jalan amputaatio. Tämä esimerkki näyttää, että ilman yhtä jalkaakin näköjään voi elää hyvää koiran elämää. :)Roni ja Demohttps://www.blogger.com/profile/02804509315526009923noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-43256088459736623112016-01-28T18:22:03.885+02:002016-01-28T18:22:03.885+02:00Moikka ja ihanaa kuulla teistä pitkästä aikaa! <...Moikka ja ihanaa kuulla teistä pitkästä aikaa! <3<br /><br />Vickyn omistajat ovat kyllä ihania ihmisiä. Valmiita tekemään omien koiriensa ja kissojensa hyväksi melkeinpä mitä vaan. Ja lisäksi auttavat monin tavoin muista koiria ympäri maailmaa. <3<br /><br />Silloin kun on hätä lemmikistä, niin asiantunteva eläinlääkäri on kyllä kullan arvoinen. Esim. nyt tämä Vickyn tilanne oli niin vakava ja monisäikeinen, että lääkärin asiantuntemus oli elintärkeää. Meille tuo Heikki Putro on tuttu edellisen westiekaksikon hoidosta. Hän pelasti meidät pahoista tilanteista sekä Ineksen mastsolusyövän että Rosan katkenneen eturistisiteen kanssa. Eikä Heikki pettänyt nytkään. Saimme asiantuntevaa, rehellistä ja myös sopivan huumorintajuista hoitoa. <br /><br />Wau, kiitos vinkistä. Kävin heti kurkkaamassa Red Rocketin blogin. Niinpä vaan mäyräkoirakin näyttää pärjäävän jopa ilman toista ETUjalkaa. :) <br /><br />Kiitos kovasti kommentista ja paljon terkkuja sinne sekä suukkoja suloiselle Nellille! <3annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-34018225531228802102016-01-26T21:05:42.529+02:002016-01-26T21:05:42.529+02:00Kyllä on Vicky saanut mahtavan omistajan joka teke...Kyllä on Vicky saanut mahtavan omistajan joka tekee kaikkensa. Ja hattua nostan myös lääkärille. Tippa tuli silmään kun luin juttua. En tiedä mitä itse tekisin mutta turvautuisin kyllä eläinlääkärin asiantuntemukseen, näin olen jo kerran joutunut tekemään. Ja tapaukset ovat aina erilaisia, tässä tapauksessa kun ei etäpesäkkeitä ollut niin tehtiin kyllä oikea päätös.<br /><br />Hiljennyt blogi (niitä onkin paljon, heh...) Red Rocket Report (blogspot.com) kertoi mäyräkoirasta jolta oli amputoitu toinen etutassuista. Pärjää mäykkykin!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-64057741489797314332016-01-21T20:52:57.500+02:002016-01-21T20:52:57.500+02:00Hellouta ihanainen! <3
Tramal on kyllä ilmeisen...Hellouta ihanainen! <3<br />Tramal on kyllä ilmeisen hankala lääke sisvuvaikutuksiltaan. Minä sain sitä aikoinaan leikkauskipuun. Sivuvaikutukset iskivät siinä vaiheessa, kun lääke lopetettiin. Sain nimittäin kärsiä oikein kunnon vierotusoireista hikoiluineen, tärinöineen ja gaameine painajaisineen. Jotta ei ihme, jos lääke kiinnostaa huumeveikkoja.. <br />Vickyllä on kyllä käynyt uskomaton onni saada perheekseen juuri ystäväni miehineen. <3 He eivät vain pidä hurjan hyvää huolta omasta laumastaan, vaan panostavat myös monin eri tavoin koirarescue-toimintaan eri puolilla maailmaa. <br />Terkkuja sinne teille kaikille isot annokset - puss&kram! <3annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-27952941588954347372016-01-19T10:09:23.026+02:002016-01-19T10:09:23.026+02:00Tramal oli huono lääke myös Onnille, jolla on haim...Tramal oli huono lääke myös Onnille, jolla on haimavvaiva. Tramalia sai kumminkin selän venähdykseen. Osoittauti kumminkin ihan vääräksi diagnoosiksi sekin. Kyseessä olikin haimasta johtuva kipu ja huonovointisuus. Ja siirryttiin sitten nopeasti pois tramalista Litalginiin. Poju lakkasi oksentelemasta ja ruokahalu parani. Että en hurraa Tramalille, ihmistenkään käytössä.<br />Hieno tarina. Kyllä ois pistänyt miettimään ja luulen, että tekemäni ratkaisu riippuisi aikalailla koiran iästä ja siitä, onko etäispesäkkeitä. Muuten ei minusta kolmijalkainen koira ole sen kummempi juttu kuin ihminenkään , jolta on jokin raaja amputoitu. Se on vamma jonka kanssa opitaan elämään ja niinpä sitä pitää myös oppia katsomaan lempeämmin silmin.<br />Ellulta saa vieläkin Tramal-reseptin paperisena ja se otetaan sekin apteekissa pois. Vein Onnin tabletit takaisin apteekkiin, kun niitä ei voinut käyttää. <br />Hyviä vointeja Vickylle. Hienoa , että sai mahdollisuuden elämään. ja onneen.Liftarihttps://www.blogger.com/profile/06818844873275421133noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-85446631913125596872016-01-16T17:06:20.983+02:002016-01-16T17:06:20.983+02:00Hyvä vinkki! Lisäänkin sen heti sinne! :)
Mullaki...Hyvä vinkki! Lisäänkin sen heti sinne! :)<br /><br />Mullakin on kokemusta Tramalista ja olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ja tramal on narkkareiden suosiossa. 'Ennen vanhaan', kun lääkereseptit oli aina paperimuotoisia, niin kun haki tramalia apteekista, se resepti piti jättää sinne. Juurikin katukauppasuosion takia. <br /><br />Mukavaa viikonlopun jatkoa teidän laumalle! <3annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-60844014180854912342016-01-16T16:59:03.632+02:002016-01-16T16:59:03.632+02:00Annamari, pistä tuo " koiran sarkooma" t...Annamari, pistä tuo " koiran sarkooma" tuonne otsikkoon jotenkin, niin Vickyn tarina löytyy Googlella paljon helpommin. En muuten yhtään ihmettele, jos Tramal sopii huonosti koirille. Ei Tramal sovi kaikille ihmisillekään särkylääkkeeksi. Puhun sellaisista kroonisista särkypotilaista, kuten minä esimerkiksi. Lääkärini sanoi minulle noin kahdeksan vuotta sitten, että voisimme kokeilla sitä. No, kokeilu kesti noin kolme päivää, jonka jälkeen totesin puhelimessa hänelle, että tuon minä lopetin jo. Sen aineen vaikutus ihmisellekin on aika merkillinen. Voi olla narkomaanien suosiossa se aine.<br />Terkut teille ja sinun välityksellä Vickylle ja sen laumalle ja perheelle Ossilasta.Marja-Leenahttps://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-82346933472235875382016-01-16T11:00:23.334+02:002016-01-16T11:00:23.334+02:00Hyvä Vickyn sytoystävä :-D Aika usein katson Vicky...Hyvä Vickyn sytoystävä :-D Aika usein katson Vickyä ja ajattelen että ihmeellistä, mutta tuossa se on yhä ja yhtä onnellisena kuin ennenkin. Jos ei amputaatiota olisi tehty, se olisi pitänyt päästää hyvin pian pois. Vaikka diagnoosin ja amputaation välinen aika oli todella lyhyt, varmaan muistat vielä hyvin, kuinka tauti eteni agressiivisesti ja minun oli työlästä pitää Vicky kivuttomana leikkaukseen asti ja jännitin sitä koska tiesin että kivut voivat olla karmeat. Se Vickyn isännän paluu- ja jälleennäkemiskuva on aika liikuttava, jos haluat, lisää ihmeessä sekin tänne. :-)<br /><br />PiaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-66541883887533170592016-01-16T01:02:55.634+02:002016-01-16T01:02:55.634+02:00Voi Pia, Pia.. Mitä tähän nyt edes voi sanoa? Kiit...Voi Pia, Pia.. Mitä tähän nyt edes voi sanoa? Kiitos tuhannesti kauniista sanoistasi (taas kerran.. )! <3 Ilo on ollut olla avuksi tilanteessa, joka tuli teille täysin puskista ja hankalimpaan mahdolliseen aikaan, kun isäntä tosiaan oli justiinsa lähtenyt reissuun. Ja onneksi on Heikki! Niinkuin hyvin tiedät, niin hän on pelastanut meidät pulasta ennekin.<br /><br />Se, että Vickyn isäntä pääsi, toisin kuin pelättiin, halaamaan rakasta koiraansa, nostattaa aina uudestaan mulle kyyneleet silmiin. Siinä jotenkin konkretisoituu just eikä melkein se tuossa ylempänä Marja-Leenalle "hehkuttamani" jatkoaika. Ja jatkoaikahan voi Vickyn tapauksessa tarkoittaa lukuisia hyviä ja onnellisia vuosia! <br /><br />Rapsutuksia koko laumalle! <3<br /><br />T. Vickyn sytoystävä annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-23362275672836010282016-01-16T00:49:44.734+02:002016-01-16T00:49:44.734+02:00Kyllä, kolmijalkaisuus ei tosiaan tunnu paljon koi...Kyllä, kolmijalkaisuus ei tosiaan tunnu paljon koiria vaivaan/hidastavan. Suomessa kolmijalkaisia näkee todella harvoin, mutta ulkomailla, varsinkin koiratarhoilla, huomattavasti enemmän. <br /><br />Meille Pian kanssa on tullut sellainen tuntuma koirien osteosarkooman hoidosta, että suurin osa, kuten sinäkin arvelit, diagnoosin saaneista lopetetaan hyvin pian. Yksi syy on ihan varmasti kustannukset. Mutta meille on tullut mieleen myös, että yksi iso syy lopettamispäätökselle saattaa olla tietämättömyys muista vaihtoehdoista. Siksi halusimme Vickyn tarinan tänne blogiin. Tällaisiin postauksiin kun usein päädytään googlettelemalla. Niin josko joku koiran osteosarkoomasta tietoa etsivä saisi tästä apua.<br /><br />Luin tosi paljon koirien amputaatiotarinoita netistä ennen Vickyn leikkausta. Niitä löytyi aika paljon jenkki- sekä UK-sivuilta. Tarinoista jäi päällimmäisenä mieleen, kuinka onnellisia koirien omistajat olivat saamastaan jatkoajasta. Aluksi hämmästelin, miten onnellisia omistajat olivat myös silloin, vaikka jatkoaika olisi jäänyt taudin uusimisen tai muiden syiden takia lyhyeksikin. Sitten muistin, että meidän ensimmäiseltä westieltä Rosalta leikattiin polvi hänen ollessa reilusti yli 13-v. Leikkaus ja oheiskustannukset eivät olleet pienimmästä päästä, mutta me olimme miehen kanssa ihan super onnellisia, kun Rosa toipui nopeasti leikkauksesta ja sai köpsötellä viimeiset (n. 7 kk, muistaakseni) omilla jaloillaan. Silti ymmärrän myös todella hyvin, että kaikki eivät ajattele samoin. Tilanteet, resurssit ja muut muuttujat määrittelevät kunkin tapauksen aina erikseen.<br /><br />Koirien kyky elää hetkessä on jotain, josta meikäläisellä olis niiiiin paljon oppimista!!<br /><br />Kiitos hyvästä kommentista ja terkkuja sinne kovasti teille kaikille! <3annamarihttps://www.blogger.com/profile/17574960594756839620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2943032303085235356.post-34159226768975176502016-01-15T21:10:34.526+02:002016-01-15T21:10:34.526+02:00Minäkin haluan kommentoida tätä kirjoitusta, sillä...Minäkin haluan kommentoida tätä kirjoitusta, sillä olen ihan otettu ihanista kommenteistanne ja lisäksi haluan kertoa kaikille lukijoille, että annamari on hyvin harvinaislaatuinen ihminen. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä, että hän kulki koko vaikean matkan rinnallani ja teki kaiken mahdollisen ja enemmän kuin mitä saatoin edes kuvitella. Kun syöpä todettiin, Vickyn isäntä oli juuri lähtenyt kahden kuukauden työkomennukselle ulkomaille, ja kuvittelimme ettei hän todennäköisesti näe enää Vickyä. Jos annamari ei olisi ollut vierelläni, olisin joutunut kohtaamaan kaiken yksin enkä tiedä olisinko jaksanut. Onneksi Vicky saatiin vielä pelastettua, isäntä pääsi kotiin halaamaan koiraansa ja me elämme taas mukavaa koiraperheen arkea. Kiitos maailman empaattisimmalle, auttavaisimmalle ja ihanimmalle annamarille kaikesta! <3<br /><br />Pia, Vickyn emäntäAnonymousnoreply@blogger.com