keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Höpinää koirien ruokinnasta ja sen semmoisesta 1/2


Koirien ruokinta, siinäpä vasta mielipiteitä herättävä aihe! Olen kirjoittanut meidän koirien ruokinnasta ennenkin. Ko. postaukset löytyvät ruokinta-tunnisteen alta. 

Olen etsinyt Rillalle ja Pepille sopivaa ruokaa ja ruokintamallia oikeastaan koko heidän elämänsä ajan. Rillan kohdalla ongelmana on hänen herkästi ärtyvä mahansa. Pepillä taas pakki kyllä kestää mitä vaan, mutta pitkuliini on herkkä lihomaan ja vuosi sitten verikokeista paljastui toinenkin ongelma.

 Kaikki alkoi siitä, kun huomasin kesällä 2014, että Pepin oikean silmän pinnassa on jonkinlainen samea pilkku. Muistin, että HauMaussa oli aikoinaan töissä ihana eläinlääkäri Kirsti Liukkonen ja tiesin hänen lähteneen erikoistumaan koirien silmäsairauksiin. Googlen avulla paikansin Kirstin Tapiolaan FinProVet -eläinlääkäriasemalle


Lainattu Pinterestistä.

Kirsti oli aivan yhtä ihana kuin muistinkin ja häneltä löytyi kaikki mahdolliset koirien silmien tutkimiseen vaadittavat värkit. Molemmissa Pepin silmissä todettiin corneadystrofia, joka tarkoittaa sitä, että sarveiskalvon sisään on kertynyt kiteitä, jotka voivat olla joko lipidejä, kalkkia tai proteiinia.  Ko. muutos on täysin vaaraton, mutta etenevä. Eli laikut tulevat suurenemaan ajan myötä ja niin on myös käynyt. Tällä hetkellä molemmissa silmissä näkyy selkeät, vaaleat läiskät.  




Vaikka muutos on sinänsä täysin vaaraton, niin tokihan juuri keskeisen näön alueella oleva kertymä samentaa näköä jonkin verran. Voisin kuvitella, että tätä voisi verrata alkavaan kaihiin, jossa kaihi ei vielä ole kovin paksu tai tiheä. Tärkeintä on tietysti se, että kyseessä ei ole terveyttä vaarantava silmäsairaus ja onneksi näkö ei ole koirille yhtä tärkeä aisti kuin meille ihmisille. 




Pepiltä otettiin samalla pieni ja suuri verenkuva, koska joskus ruokavaliolla ja corneadystrofialla voi olla yhteys. Silloin verikokeista voidaan havaita, että koira saa ravinnosta liikaa rasvaa, kalkkia tai proteiinia. Näiltä osin Pepin veriarvoissa ei ollut löydöksiä, mutta sen sijaan veriarvoissa oli muutoksia urea-, elektrolyytti-, hematokriitti- ja hemoglobiiniarvoissa. Juttelin tuloksista Kirstin kanssa puhelimessa ja mietimme, olisiko Pepin jännittämisellä voinut olla osuutta asiaan. Verikokeet otettiin ihan käyntimme loppupuolella, jolloin Peppi oli ollut juomatta sekä jännittänyt käyntiä useamman tunnin, kun menomatka lasketaan mukaan. Veriarvomuutokset nimittäin kertoivat koiran kuivumisesta. Sovittiin, että käymme lähieläinlääkärissä ottamassa kontrollikokeet n. parin kuukauden kuluttua.




Näin tehtiin ja vaikka pyynnöstäni verinäyte otettiin heti, kun tulimme lääkäriin, niin samoissa arvoissa oli edelleen muutoksia. Ei ihan niin paljon kuin aikaisemmin, mutta kuitenkin selvästi. Ja jopa niin paljon, että eläinlääkäri antoi Pepille nestettä ihon alle. Olin todella hämmentynyt! Minun ihan perusterveenä pitämää koiraa nesteytettiin rutiinieläinlääkärikäynnillä. Eläinlääkäri sanoi, että Peppi pitää saada juomaan enemmän, jotta tästä ilmeisen jatkuvasta kuivumistilasta päästään. Ajattelin ensin, että olisi hankalaa saada Peppi juomaan enemmän, mutta olin onneksi väärässä. Tuosta lähtien olen lisännyt Pepin ruokaan kaksi kertaa päivässä reilun desin vettä ja pitkula lipittää sen ruuan mukana kiltisti.




Peppi on saanut nestelisää ruoan mukana n. vuoden ja olen tehnyt muutamia havaintoja. Ensinnäkin Peppi on nykyään vähän pirteämpi. Ei mikään Rillan veroinen ikiliikkuja, mutta entiseen itseensä verrattuna vähemmän flegmaattinen. Toisen huomion teki itse asiassa siskontyttö. Pepin linjojen säilyttäminen on ollut paljon helpompaa sen jälkeen, kun vesilisäys on otettu käyttöön. Sekä juominen, että lisääntynyt aktiivisuus kiihdyttävät varmasti aineenvaihduntaa eikä kaikki ruoka tartu samalla tavoin Pepin kylkiin. 




Ruokinnasta on kertynyt niin paljon sanottavaa, että kerron seuraavalla kerralla Rillan nykyiseen ruokavalioon liittyvistä jutuista. 


Eikö ole uskomatonta, että ollaan menossa jo yli syyskuun puolivälin. Mihin se kesä taas livahti??!??






14 kommenttia:

  1. Oljpa sittä hyövyllinen juttu! Kiitos :)
    Äet niät hoksas että minun eeltäjällä on ollunna tuommonen samallaenen silimäsaeraas ku Pepillä! Se ite huomas sen vuan ee ellit ottanna siihen mittää kantoo. Tietenkää ee ku eevät oo mittää siitä taavvista tiennä.
    Mulla on varmaa sama homma tuo että juon liijjan vähä. Sano äet. No nyt sittä meekäläesennii sapuskaan kokkeellaan lirutella vettä. Empä kyllä sano siihe mittää että onko hyvä homma vae ee minummielestä :) Kylläpä luulen että se meejjän huushollin kuivakka on iha joku muu ku minä... :D
    Mielenkiinnolla ootellaan sitä ruokajuttuva teeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Mukavaa, että kiinnosti! :)

      Onpa mielenkiintoista, että teilläkin on kokemusta tuosta corneadystrofiasta. Oliko Iivarin edeltäjä myös mäyräkoira? Onkohan tuo vaiva mäyräkoirilla yleisempää kuin muilla roduilla?

      Hihii, sori Iivari, että sun äetee keksi tästä nyt sitten alkaa lisätä sunkin ruokaan vettä. Uups.. :D Jos tuntuu, että vesilisä ei sellaisenaan uppoa, niin veteen kannattaa liruttaa pieni määrä jotain öljyä sekaan Tai sitten, jos hapanmaitotuotteet kelpaa Iivarille, niin piimää/jugurttia/kermaviiliä voi ohentaa vedellä. Näitä konsteja meillä käytetään ja tosiaan Peppi lipittää vetisen (!) ruokansa ihan tyytyväisenä.

      Kiitos kivasta kommentista ja kovasti terkkuja sinne Savoon! Tytöt lähettää Iivarille iiiiison satsin suukkoja! *smak*

      Poista
  2. Onpas sellainen silmäsairaus, josta en ole kuullutkaan. No, jos se ei hirmuisesti näköä haittaa, niin silloinhan se ei ole niin vaarallinen. Sehän on selvä, ett' veden lisäys vaikuttaa koiraan, kuten ihmiseenkin. Painoa on helpompi tiputtaa. Voi pientä Peppiä. Lisää vettä ruokaan:) (Ei kyllä tekisi pahaa meikläisellekään, nimittäin veden lisäys) Ossi kun syö pipanat kuivina, niin se juo automaattisesti aikas paljon vettä. En ole mitannut, mutta lähentelee varmaan puolta litraa päivässä. Ossilla on sellainen kippo, josta se tykkää juoda enempi ja sen mä täytän yleensä kaksi kertaa päivässä. Terkut Ossilasta, mielenkiintoinen kirjoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ollut minäkään ennen kuulut. Saati nähnyt. Kirsti antoi minunkin katsoa muutosta silmämikroskoopilla ja se näkyi tosiaan sellaisena usvaisena alueena sarveiskalvon keskikerroksissa. Vähän samalata näyttää tosiaan kaihi silmän linssiosassa. Erittäin mielenkiintoisilta näytti myös Pepin silmänpohjat. Pepillähän on oikeassa silmässä sininen laikku ja oikean silmän pohja on kirkkaan punainen. Vasen silmä taas on väriltään tasaisen ruskea ja myös vasemman silmän pohja on ruskea. Oli tosi mukavaa, kun sain itsekin katsoa. :)

      Juu, tuo veden lisääminen tekee kyllä hyvää itse kullekin. Mulle tuli kyllä ihan uuttena juttuna se, että kaikki koirat eivät itsenäisesti huolehdi riittävästä veden juomisesta, vaikka ovat muuten ihan terveitä. Sairaan koiran kohdalla sen toki ymmärrän. No, onneksi tosiaan Peppi suostuu kiltisti lipittämään päivittäiset lisänesteytykset ruoan mukana. Muuten voiskin olla hankalampaa..

      Terkkuja sinne myös kovasti ja Ossikalle suukkoja meitin typyiltä ! <3

      Poista
  3. hEIPS HALOOOO !!!! You're back, hitsi että onki ollut ikävä. Ihan oon meinannu menehtyy ja käteenki tullu joku kumma puhelinhalvaus. Ei oo kyennyt soittamaankaan. Mutta tiedäthän sää , arkipäivä ja niin pois päin.
    Kokeiles Rillalle tuota Anicol'in maitohappobakteeria. Olen ottanut sen Messisellä ja kolmikolla muutenkin käyttöön. Ja avot, ei ruikuloida enää ja siistit kiinteät ja huom pienet pökäleet on tuloksena. Tosi hyvä tuote. Vaikka maksaa n. 45 egee purkki, niin purkki kyllä sitten kestää varmaan pari vuotta. Minäkin jaan sen kolmikolle eli kotiin mennessään saa Tiuku ja Onni oman purkin mukaan tuosta isosta purkista. Säilymisaika on tosi pitkä.
    Minä laitan nykyisin myös vettä likkojen kuppeihin kun ovat huonoja juomaan, varsinkin Tiuku. Onni kyllä lipittää ihan turhankin paljon.
    Mielenkiintoinen silmäjuttu. En oo kuullukkaan tuommosesta, että hyvä kun kirjotit siitä. Täytyy pistää korvan taa nuo tiedot.
    Oottelen mielenkiinnolla uutta ruokapostausta.
    Terkkuja ihan hirveen paljon sinne, myös Jimpsukalle. Messinen Onsku ja Tirppa toivottavat hyvää syksyä sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, HALOOOO ja mui mukava! <3

      Ikävä on molemminpuolinen! <3 Oot ja ootte kaikki ollu paljon mielessä. Ihanaa kuulla, että Onni voi noin hyvin! Ja Essin massu tietysti myös.

      Kiitos ihan tuhannesti tuosta maitohappobakteerivinkistä! :)))))) Kävin just lukemaasa sun postauksenkin vielä siitä. Menee todellakin hankintaan. Uskon vahvasti juuri suoliston ja ruuansulatuksen vahvistamiseen. Ja Rillalla tosiaan on vielä muutenkin massun kanssa aina vähän ongelmaa. Ei enää nykyisin yhtä paljon kuin ennen, mutta kaikki, mistä voi olla hyötyä, otetaan kiitollisena vastaan. Tosi mielenkiintoinen myös se puunkuorijauhe. Googlettelin heti senkin ja lueskelin myös muista saman firman tuotteista. Tosi hyvän kuuloisia juttuja kaikki. KIITOS näistä!

      Olipa tosi mukavaa kuulla teistä! Terkkuja kaikille - puss o. kram! <3

      Poista
  4. TÄÄLLÄ on kokemusta huonosti juovasta koirasta. Oli ruoka sitten kuivaa tai märkää, silkkaa vettä kuluu päivässä ehkä 1-3 dl, maksimissaan. Huonoina juomapäivinä (kesähelteillä huononee entisestään tuo nesteen nauttiminen - koirani on NIIN mustavalkoinen ja epälooginen...) tarjoan kermaviiliä (laimentamatta vedellä, että varmasti menee alas) tai luonnonjugurttia (johon hiukan hyvää ruokaa sekaan) tai laitan vettä kippoon ja lirutan sinne esim. raakaruuasta lihanestettä (yäk) tai keitän kanaa runsaassa vedessä ja tarjoan lientä jäähtyneenä.

    Konsteja saa vapaasti käyttää koiriin ;) Mutta kun meidän huushollissa ihminenkin on huono nauttimaan juotavaa, jonkinlainen mallista oppiminen tai muu tarttuva juttu se täytyy olla. Ja itseeni en ole vielä parannuskeinoa löytänyt. Vähäjuomiseen siis =D

    Harmin paikka tollanenkin silmäjuttu Pepillä. Toivottavasti on tosi olemattoman hidas etenemään, tai mieluummin ei ollenkaan <3

    Kiva kun tulit - edes käymään blogissasi ;) Skeptikko ja hänen mäyräkoiransa varautuvat aina pahimpaan... Mutta tosissaan mielenkiinnolla ootellaan vielä sitä toista ruokapostausta. Senhän sä jo tuolla otsikollasi 1/2 melkein niin kuin lupasit meille =D =D =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, Arttukin juo huonosti. Mikä näitä meidän mäyräkoiria vaivaa!??!? Toi mallioppiminen on kyllä hauska teoria. :D

      Peppi on tosiaan onneksi niin helppo ;D, että lipittää kiltisti lisävedet, jotka hänelle ruokaan laitan. Aamuisin tytöt saa jugurttia ruuan kanssa ja Pepin jugurttiin sekoitan sellaisen reilun desin vettä. Iltaruokaan lisään molemmille chia-limaa, joka on siis vedessä liotettuja chian siemeniä. Pepille lisään limaan n. desin vettä ja lirutan sekaan vielä (lohi)öljyä. Myös tuota mainitsemaasi lihanestettä valutan Pepin ruokaan. Se on todellakin aika yök, mutta pitkulalle maistuu.

      Toi silmäjuttu on tietysti harmillinen, mutta en oikeastaan ole siitä kovin huolissani. Meillä edesmenneen kaksikon Rosa-mummulle tuli molempiin silmiin kaihi, joka eteni kortisonilääkityksen takia normaalia vanhuuden kaihia nopeammin. Viimeisinä vuosinaan Rosa oli todennäköisesti lähes sokea, mutta näköongelma häiritsi häntä yllättävän vähän. Toki Pepin kohdalla on kyse huomattavasti nuoremmasta koirasta. Ja toki toivon, että tauti etenee mahdollisimman hitaasti. Ja varsinkin paksunee. Tällä hetkellä läikät ovat jo suht isot, mutta myös ohuet/harvat eli näköön ne eivät vielä isommin vaikuta. Kaihin tavoin tämä Pepin vaiva etenee astteittain, joten sen aiheuttamiin muutoksiin tottuu vähitellen. Jos siis verrataan yhtäkkiseen näön sumenemiseen. Tuon corneadystrofian voisi myös leikata, mutta se kuulemma kasvaa heti takaisin, joten eipä kannata.

      Skeptisyys on todella aiheellista meikäläisen bloggailun kohdalla. Tämänkin postauksen aikaan saamiseen meni se n. vuosi! :D Kakkososaa odotellessa..

      Terkkuja sinne kovasti ja osanotto tätäkin kautta! <3 Artulle suukkoja. *smak*

      Poista
  5. Kiva kuulla teistä!:)

    Olipas kiinnostavia havaintoja! Jalo taas on varsin kova juomaan, pidemmillä lenkeillä pitää olla vesipullo tai matkalle on osuttava lätäkkö/oja, mikä vaan, mistä voi juoda. Litran vesikiposta hupenee päivän aikana parhaimmillaan yli puolet! Tullut emäntäänsä, joka litkii vettä litratolkulla :D Liika on toki liikaa, mutta niin ihmisellä kuin koirallakin riittävä vedenjuonti pitää mitä ilmeisimmin aineenvaihdunnan toiminnassa ja myös kilot kurissa. Mutta ruokaan vettä tosiaan on helppo ujuttaa, ja sitä kautta saada riittävä nesteensaanti pidettyä yllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samoin! :)))))

      Hyvä Jalo! Hyvin juova koira on huomattavasti mukavampi kuin huonosti juova. Mulle ei todella ole ennen tätä Pepin löydöstä tullut mieleenkään, etteikö terve koira huolehtisi itse riittävästä juomisesta. Onneksi Peppi suostuu vesilisään ruoan mukana, niin se on tosiaan helppo hoitaa. Ja ihan varmasti riittävä juominen on kiihdyttänyt Pepin aineevaihduntaa ja sitä myöten liikakilot on ollut helpompi saada karstettua mäyrän kyljistä.

      Terkkuja sinne kovasti ja Jaloselle suukkoja meitin plikoilta! <3

      Poista
  6. Moips Tytöt, ja hirmeesti muiskuja! Tommonen silmäjuttu on surmee, mut sillä mennään mitä annetaan. Teillä silmäjuttuja ja meillä lonkkajuttuja. Voikaa potrasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka pojat ja muiskuja sinne myös kovasti! *muisk* Joo, näillä mennään ja onneksi ei ole noin muuten terveyttä vaarantava jutska.

      Terkkuja! <3

      Poista
  7. Ensinnäkin, kivaa, että päivität blogiasi taas. :)
    Toiseksi, lisään aina meidän Wupen ruokakuppiin lirauksen vettä, vaikka ei mitään nappularuokaa saakaan. Chihut ovat jo ihan luonnostaan huonoja juojia. Muistelen jotain vanhoja koirajuttuja, että on aikaisemmin ollut ihan tapana ruokkia koirat "sopalla" eikä siihen aikaan ollut kuivamuonaa vielä keksittykään. Eli "vanhankansan" tapa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota en tiennytkään, että chihut ovat huonoja juomaan. Meillä tytöt ovat syöneet jo pitkään pelkkää raakaruokaa ja lihassahan on aika paljon vettä. Muutenkin mulle tuli tämä homma ihan puskista. Olen tosiaan luullut, että terve koira huolehtii itse riittävästä veden saannista, kunhan sitä on tarjolla. Nyt kunun olen puhunut Pepin huonosta juomisesta muille koiraihmisille, niin olenkin saanut huomata, että liian vähän juovia koiria on aika paljon. Oppia ikä kaikki.

      Terkkuja sinne Saksaan ja Wupelle rapsuja! :)

      Poista

Kiitos kommentista! Ü