perjantai 31. toukokuuta 2013

Ruokaperjantai - kasvis-halloumi-vartaat grillissä


Viime viikonloppuna grillattiin tosi pitkästä aikaa kasvisvartaita. Niitä tehtiin grilliuramme alkuaikoina ilmeisesti niin usein, että on pitänyt pitää vuosien tauko. En muista, että tässä asuessa olisi tehty niitä kertaakaan. No, nyt tehtiin ja tuli tosi hyviä! Itse tykkään kasviksista, jotka on marinoitu etukäteen. Muuten esim. kesäkurpitsa ei maistu oikein miltään.


Kasvis-halloumi-vartaat ja dippikastike:

Bambu- tai varrastikkuja

- kesäkurpitsa
- paprika
- herkkusieniä
- pikkutomaatteja
- pari sipulia
- halloumi juustoa
(- oliiveja)

Marinadi:

- 1 dl soijakastiketta
- 1/4 dl balsamicoa
- 2 rkl oliiviöljyä
- 2 rkl hunajaa
- 1 tl kuivattuja yrttejä
- 1 tl mustapippurirouhetta

Dippikastike:

- 1 prk kermaviiliä
- 1 - 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
- 1 rkl dijon sinappia
- pari rkl sitruunamehua
- 1 tl sokeria
- ½ - 1 tl savupaprikajauhetta
rosépippureita
- suolaa
- ruohosipulia silputtuna




1. Jos käytät bambutikkuja, laita ne kylmään veteen likoamaan. Kannattaa liottaa ainakin tunti, jotta eivät pala grillissä.

2. Valmista marinadi sekoittamalla kaikki aineet hyvin keskenään.

3. Tee dippikastike jääkaappiin maustumaan. Sekoita mausteet kermaviiliin. Laita valkosipulia ja tulista savupaprikajauhetta oman makusi mukaan.




4. Pese kesäkurpitsa ja paprika. Leikkaa molemmat suupalan kokoisiksi paloiksi.

5. Kuori ja lohko sipulit. 

6. Pese pikkutomaatit ja puhdista herkkusienistä mullat.

7. Laita kaikki kasvikset kannelliseen rasiaan tai minigrip pussiin. Kaada marinadi kasvisten päälle ja sekoita niin, että sitä tulee joka puolelle. Anna marinoitua vähintään tunti huoneen lämmössä. Sekoittele kasviksia muutaman kerran.




8. Leikkaa halloumi kuutioiksi ja valuta oliiveista neste.

9. Pujota kasviksia, juustoa ja oliiveja tikkuihin mahdollisimman tiiviisti. Tämä estää kasviksien kuivumisen grillatessa.




10. Grillaa vartaita keskilämmöllä aina välillä käännellen. Vartaat ovat valmiita, kun tomaateista alkaa halkeilla kuoret.




11. Tarjoa heti dippikastikkeen kanssa.




~~~


Tulevana viikonloppuna juhlitaan uusia ylioppilaita ja muita koulunsa päättäviä. Toivotaan, että sää suosii juhlijoita!




keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Sitä sun tätä


Tiistaina oltiin Rillan kanssa byllykontrollissa HauMaussa. Ihan hyvältä kuulemma näytti, mutta vähän oli siinä tulehtuneessa rauhasessa vielä turvotusta, joten antibioottikuuria päätettiin jatkaa viikolla. Ensi viikolla on jälkitarkastus. 




Olimme (kerrankin) hyvissä ajoin Helsingissä ja kävimme Rillan kanssa aikamme kuluksi kävelemässä Hietaniemen rantatiellä. Kylläpä kaupungissa on likaista ja pölyistä kotikulmiin verrattuna! Odotushuoneessa juttelin aiheesta muutaman koiranomistajan kanssa. Toisella oli maltankoira ja toisella kaksi bolognesea. Kaikki olivat citykoiria ja ihan likaisen harmaita, vaikka heidät pestään kerran viikossa. Rouvat ihmettelivät meidän vitivalkoista Rillaa ja kerroin salaisuutemme: landelle muutto. Tokihan westien karva on myös ihan erilailla likaa hylkivää kuin noiden pehmeäturkkisten rotujen. Mutta kyllä meidän Rosa-mummukin oli Helsingin keskustassa asuessamme ihan harmaa. Turkki vaaleni melkein silmissä, kun muutimme pois kaupungista.




Eilen oli ihanan lämmin päivä ja vietettiin koirien kanssa oikeastaan koko ilta terassilla. Nyt on kesä!




Eläinlääkärin kanssa tuli puheeksi koirien raakaruokailu. Hän ei ottanut voimakkaasti kantaa minkään ruokintamuodon puolesta tai vastaan. Kertoi kuitenkin, että raakaruokinnan yleistyttyä on joku firma keksinyt tuoda markkinoille ihan oman veritesti-paketin koirille, jotka raakaruokailevat. On nimittäin huomattu, että näillä koirilla on normaalia enemmän kalsiumin ja D-vitamiinin puutoksia. HauMaussa hoidetaan myös aika paljon luista johtuvia suolitukoksia sekä raa'asta kanasta/broilerista aiheutuneita salmonella-tartuntoja. Arvannette ehkä, että keskustelu pisti jälleen kerran pääni pyörälle. Tieto lisää tuskaa. Niinhän se menee.




Olen Rillan ja Pepin myötä ollut hieman hämmentynyt koirien rokottamisesta. Aikaisemman kaksikon kanssa käytiin rokotuksilla säännöllisesti kerran vuodessa ja aina siellä joku piikki niskaan laitettiin. Rillan ja Pepin yksivuotisrokotusten yhteydessä tuli ilmi, että nykyrokotteet ovat voimassa kolme vuotta lukuun ottamatta kennelyskärokotetta. Sen tehosta ollaan kuulemma montaa mieltä, joten monet jättävät sen ottamatta. No, HauMaun lääkäri selitti minulle, että kennelyskärokotteita on nykyään olemassa kahta tyyppiä: perinteinen injektiona annettava parainfluenssarokote sekä uudempi, nenän limakalvoille tippoina laitettava rokote, joka antaa suojan yhtä parainfluenssakantaa sekä lisäksi bordetella bronchiseptica bakteeria vastaan. Tutkimuksissa on todettu, että yleisin kennelyskän aiheuttaja on nimen omaan tuo bordetella bronchiseptica. 

Niinpä ensi viikolla Rillan jälkitarkastusreissulle lähtee mukaan myös Peppi ja molemmille koirille laitetaan herneet kennelyskärokotteet nenään. 

Täällä Eviran suositukset koirien rokottamisesta.




Siilejä on kannettu pois pihasta jotakuinkin siili/ilta tahdilla. Naapurit tykkää varmasti hyvää jokailtaisesta (no okei, jokaöisestä ;)) siilitilanteesta. Hoh-hoijaa..




maanantai 27. toukokuuta 2013

Yksitoista


Nappasin pieniä timantteja -blogista mukaani kysymyshaasteen, johon kuuluu kysymyksiin vastaamisen lisäksi kertoa 11 satunnaista asiaa. 


 Innostuuko siellä joku muu vastaamaan samaiseen haasteeseen? 


1. Kevät, kesä, syksy vai talvi?

Kesä.


2. Laajalla joukolla, pienessä piirissä vai lähes yksin?

Kaikkia näitä. Olen sosiaalinen erakko. Viihdyn todella hyvin ihmisten kanssa, mutta toisaalta kaipaan myös yksinäisyyttä.

3. Sielunmaisemasi, jossa viihdyt, jonne palaat?

Mökkiranta.








4. Äänimaisema, jonka äärellä elvyt?

Linnunlaulu on aivan ihanaa. Koen kyllä myös hyvän musiikin välillä todella terapeuttisena. Yksi uusista suosikeista on Hurts




5. Väri, jota sinulla pitää olla lähelläsi?

Turkoosi ja muut sinisen sävyt.








6. Tuoksu, jonka haluat tuntea?

Sitrustuoksut, vanilja ja kaneli. Marseillesaippuan myötä olen tutustunut verbenaan (rautayrtti), joka tuoksuu aivan ihanalta!

7. Taito, jonka haluaisit?

Voi apua, näitä on vaikka kuinka paljon. Haluaisin osata: laulaa, soittaa, piirtää, kirjoittaa, valokuvata, jne.









8. Muisto, joka palaa mieleesi hyvänä?

Lukuisia muistoja koirista. Hetkiä esim. kesälomareissulla autossa koko lauman kanssa, kun juuri siinä hetkessä kaikki on hyvin.








9. Haluaisit unohtaa?

Läheisten ihmisten ja koirien kuoleman. Itselle ja läheisille sattuneet muut ikävät asiat.

10. Jos olisit kukka, mikä olisit, missä kasvaisit?

Olisin villi lupiini ja kasvaisin salaisessa puutarhassa, vanhan omenapuun juurella.

11. Jos olisit puu, mikä olisit, missä kasvaisit?


Olisin äitini istuttama vaahtera ja kasvaisin mökin pihassa.




11 sattunnaista asiaa:

- minulla on tänään hammaslääkäri
- inhoan hammaslääkärissä käymistä!
- Rillalla on huomenna jälkitarkastus liittyen tulehtuneisiin anaalirauhasiin
- Rilla taitaa inhota eläinlääkärissä käymistä..


- kyläilin perjantaina pitkästä aikaa bestiksen luona
- naurettiin hänen ja lapsien kanssa mahat kippurassa vaikka mille hölmöille jutuille
- oli IHAN huippu kivaa!
- Peppi ajaa harakat pois pihalta aivan suuren koiran elkein
- yhtäkkiä juokseva maastonakki saattaa tosin kadota täysin vähän korkeamman kasvillisuuden sekaan, hih!


- en ole jaksanut katsoa tänä vuonna entistä suosikkiani American Idolia
- mies sen sijaan katsoo sitä tosi innoissaan boksilta ollen pari viikkoa jäljessä esitysaikataulusta 


 Miehen suosikkiesitys so far -






Mukavaa maanantaita kaikille!



Lainatut kuvat Pinterest.com

perjantai 24. toukokuuta 2013

Ruokaperjantai - paahdetut leivät kahdella täytteellä


Täällä on molemmat koiratytöt jo taas ihan hyvissä voimissa. Rillan antibioottikuuri jatkuu vielä ensi viikkoon ja tiistaina menemme jälkitarkastukseen. Pepin punaista länttiä ei enää näy. Niin hyvin se on parantunut.




Punkeista täytyy kertoa sen verran, että Pepissä en ole nähnyt vielä yhtään punkkia *kop, kop*, mutta Rillasta on löytynyt jo kolme vaeltelijaa ja yksi kiinnittynyt. Huomasin kiinnittyneen onneksi ihan pienenä ja sain kokonaisena irti, vaikka se oli tosi hankalassa paikassa: ihan alaluomen juuressa. Peppi on saanut Fixodida Zx -jauhetta nyt pari viikkoa joka päivä. Rillalla olen pitänyt taukoa viime viikon ripulin ja nyt antibioottikuurin takia. Kävi nimittäin mielessä, että aiheuttiko Fixodida ripulin? Nyt taas olen sitä mieltä, että ripuli liittyi täysiin anaalirauhasiin ja pakko on myös miettiä, onko Pepin punkittomuudella ja Fixodidalla yhteys? Jahka Rillan lääkekuuri loppuu, niin aloitan taas hänelläkin Fixodidan kokeilun. Olen salaa ihan innoissani! Ajatelkaa, jos tuo "ihmejauhe" vaikka toimiikin!




No, sitten ruokaan, vaikka flunssa onkin pitänyt kokkailut aika minimissä. Iltana eräänä tuli kuitenkin tehtyä tosi hyviä voikkareita, joten niiden ohjetta tänään.


Vuohenjuusto-hunaja-saksanpähkinä voileipä:

- rapeakuorista leipää (ciabatta, tms.)
- voita/margariinia
- rucolaa
- vuohenjuustoa
- juoksevaa hunajaa
- saksanpähkinöitä


Tapenade-mozzarella voileipä:

- rapeakuorista leipää (ciabatta, tms.)

- voita/margariinia
- rucolaa
- tapenadea (joko valmista tai itsetehtyä)
- mozzarellaa
(- tomaattia)




1. Voitele leipäviipaleet ja paahda voitelupinnat rapeiksi joko pannulla tai grillissä.




2. Paahda saksanpähkinät kuivalla, kuumalla pannulla.




3. Viipaloi vuohenjuusto ja paista viipaleita tosi kuumalla pannulla n. minuutti/puoli.




4. Levitä leivälle ensin kerros rucolaa, sitten vuohenjuustoa ja valuta päälle hunajaa. Murskaa saksanpähkinöitä hieman ja ripottele leivän pinnalle.




5. Levitä toiselle leivälle tapenadea ja revi päälle rucolaa.

6. Viipaloi mozzarella ja halutessasi tomaatti ja asettele viipaleet leivälle.




7. Sitten vaan teetä tai muuta juomaa mukiin ja voikkareista nauttimaan!





~~~


Ihanaa, että on perjantai - tgif!




keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Pureskeltu


Jälleen olen teille edellistä postausta kommentoineille kiitoksen velkaa. Itsesyytöksiä ja huolta helpotti huomattavasti teidän informatiiviset, empaattiset ja lohduttavat viestinne -

 ISO KIITOS!   

Rilla voi jo paljon paremmin, eikä arista byllyä enää edes suihkussa tai kuivatessa. Hänen elämänsä ensimmäinen antibioottikuuri on myös lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Ainakaan toistaiseksi en ole huomannut ihmeempiä mahaärsytyksiä, tms. *koputtaa puuta* ;)

No, jotta ei ihan vaivoitta olisi selvitty, niin sunnuntai-iltana nukkumaan mennessä huomasin Pepin massussa ison, tulipunaisen läntin





Läntin keskellä on pienempi, vaalea alue, joka näyttää ihan siltä, että siitä on joku puraissut palan pois. 





Maanantaina soitin taasen konsultaatiopuhelun siskontytölle ja kysyin, että minkäslaisia ne Jimille pohjoisessa tulleet hyönteisenpuremat taas olikaan? Hyvin samalta ne kuulostivat kuin Pepinkin läntti. Että joku öttiäinen siitä pitkulaisen lähes kaljusta massusta on ihan pokkana puraissut palan pois. Aika röyhkeetä, sanoisin! 




Peppi ei ollut tyytyväinen joutuessaan pöydälle kuvattavaksi, mutta länttiä hän ei itse näytä edes huomaavan. Eli se ei ilmeisesti kutia tai vaivaa muutenkaan. Mikä on tietysti loistava asia! Nyt jo parissa päivässä läntti on myös vaalentunut lähes näkymättömäksi.




Itse olen huomannut iltalenkeillä, että hyttysiä tuntuu olevan tosi paljon. Ja kohta varmaan paarmojakin, jos samanlaiset kelit jatkuvat. Isääni lainaten totean: "on kesä ja kärpäsiä, niin Pepilläkin on ystäviä".  *heko-heko*


Eiks se ollut kissa, joka tänne pöydälle piti nostaa? Hmpf..



Kivaa keskiviikkoa kaikille!



PS. Tuulisilla Pojilla on ihan ältsyn hienot uudet valjaat. Mekin halutaan! Ja niitä on kuulemma tarjolla pinkkeinäkin, uuh!

maanantai 20. toukokuuta 2013

Voi bylly!


Huoh potenssiin huoh! On kuulkaas oma flunssa unohtunut sunnuntaiaamun tapahtumien jälkeen aika totaalisesti. Heräsin klo. seitsemältä siihen, että mies seisoi vuoteeni vieressä ja kuiskasi: "tuutko katsomaan mikä Rillan pyllyssä on?"  Siitä seurasi välitön herääminen ja maailman nopein paniikin nousu kurkkuun. Rilla raasu oli pesuhuoneessa ja näytti ihan maansa myyneeltä. Rillalla on ollut melkein viikon vatsa vähän kuralla, joten pyllypesuja on jouduttu tekemään ahkerasti. Siinä puuhassa mies oli huomannut verta Rillan pyllykarvoissa, KÄÄK - V E R T A!! Ensimmäinen ajatukseni oli, että joku luunpalanen on ollut liian terävä ja rikkonut suolen. Tarkemmin katsottuani arvasin, että onkin kyseessä anaalirauhanen. Siinä peräaukosta katsottuna alaviistossa oli nimittäin ihan selvä tumma kohouma. Seuraava reaktioni oli, että miten en ole huomannut mitään aikaisemmin? 


Mites toi pöheikkö nurmikko? Kannattaisko se leikata..


Rilla läähätti edellisenä iltana aika paljon, mutta ajattelin hänellä olevan kuuma, koska minullakin oli.. Aamulla mies oli herännyt siihen, että Rilla oli tullut sänkyyn puremaan pakaraansa. Kun ei tietysti lähemmäs ongelma-aluetta yltänyt. Sen jälkeen olivat menneet takapihalle ja sieltä pesulle. 




Minä tartuin oitis puhelimeen ja soitin Aistiin, joka päivystää 24/7. Olemme käyneet siellä monta kertaa ennenkin ja saaneet aina hyvää hoitoa. Kunnan päivystäviin eläinlääkäreihin meiltä on valitettavasti mennyt ajan saatossa luotto. Onneksi on siis Aisti, jonne ajaa meiltä ruuhka-ajan ulkopuolella vaajassa tunnissa. Eläinlääkäri sanoi puhelimessa, että kuulostaa pahasti tulehtuneelta anaalirauhaselta, joka pitää tyhjentää ja huuhdella rauhoituksessa mahdollisimman pian. Niinpä napattiin Rilla kainaloon ja lähdettiin saman tien kohti Aistia.




Aistissa elli totesi, että Rillan vasemman puoleinen anaalirauhanen oli todellakin tulehtunut ja myös oikeinpuoleinen oli täynnä tavaraa. Rauhoitusta ei sitten kuitenkaan tehty, koska elli sai tyhjennettyä ja huuhdeltua rauhaset Rillan ollessa hereillä. Kipeää se kyllä teki ja mamman sydän meinasi särkyä. Tyhmä, tyhmä minä, joka en ollut huomannut mitään ongelmaa aikaisemmin! Olin aina ajatellut, että koira vetää pyllyään maata vasten, jos anaalirauhaset vaivaavat. Sitä Rilla teki vasta silloin sunnuntaiaamuna muutaman kerran. No, jatkossa pyllytarkastukset tullaan tekemään molemmille tytöille säännöllisesti. Muistin myös, että ihanainen Liftari on kertonut joskus blogissaan ihan konkreettisesti, miten anaalirauhaset tyhjennetään. Ko. postauksen voi lukea tästä




Rillalle määrättiin kymmenen päivän antibioottikuuri ja kipulääkettä ainakin viideksi päiväksi. Ensimmäiset annokset laitettiin niskaan ruiskulla. Anaalirauhasten tyhjennys ja kipupiikki auttoivat selvästi nopeasti ja tietysti reissu varmasti myös väsytti, koska kotimatkan Rilla nukkui autossa oikein rauhallisesti. Elli neuvoi meitä vielä käymään kontrollissa ennen lääkekuurin loppumista. Taidanpa varata kontrolliajan luottoeläinlääkärille HauMauhun




Siskontytön Jimi-chihulla on ollut toistuvasti vaivaa anaalirauhasista ja soitinkin heti konsultaatiopuhelun niNille. Hän rauhoitteli ihanasti ja sanoi, että opin kyllä tarkistamaan tyttöjen anaalirauhaset ja tyhjentämään ne tarvittaessa. Kiitos ihana! Puhelu lohdutti TOSI paljon!  


Ihan tyhmää!


Että sellaista kurjaa vaivaa pienellä Rilla raasulla. Sitä arkaa bylly-parkaa pitää vielä suihkutella useamman kerran päivässä. Onneksi edes föönikuivaus tuntuu ilmeisen mukavalta, koska siinä Rilla makoilee hyvin tyytyväisen oloisena. Samalla minä käytän tilaisuutta hyväkseni ja teen föönin avulla punkkitarkastusta. Ilmavirralla saa tehtyä näppärästi jakauksia turkkiin ja siten tutkittua sitäkin asiaa. 



Mukavampaa uutta viikkoa toivon teille kaikille!


PS. Tiedättehän sanonnan "koputa puuta"? Edesmennyt äitini uskoi varsin vakavissaan siihen, että millään ei kannata kehuskella, koska siitä seuraa kyseisen asian pieleen meneminen. Minä olen kovasti yrittänyt olla uskomatta samaan, mutta käytäntö osoittaa muuta kerta toisensa jälkeen. Nytkin olin vain muutama päivä sitten mielessäni ajatellut, että onpa hyvä, kun koirat ovat pysyneet terveinä. Tilastotieteilijä mieheni sanoo kaiken tällaisen olevan sattumaa. Vastaavanlaisia sattumia vaan osuu omalle kohdalleni käsittämättömän usein..


perjantai 17. toukokuuta 2013

Ruokaperjantai - mausteinen nuudelihässäkkä ja mansikat mascarponevaahdolla

Tein tällä viikolla jo toistamiseen sellaista hyvin tulista, kylmänä tarjottavaa nuudeliruokaa, jonka ohjeen bongasin joskus Pinterestistä. Joudun ikäväkseni jakamaan reseptin kanssanne poikkeuksellisesti ilman kuvaa tarveaineista, koska unohdin ottaa sen. Asettelin kyllä tarvikkeet pöydälle kuvattaviksi, mutta en koskaan ottanut sitä kuvaa. Sillähän ei ole mitään tekemistä asian kanssa, että puhuin samaan aikaan ystävän kanssa puhelimessa. No, jälkkärin sentään muistin kuvata "oikeaoppisesti". 


Mausteinen nuudelihässäkkä:

- 250 - 300 g munanuudeleita
- 0,3 dl rypsiöljyä
- 0,6 dl seesamiöljyä
- kuivattuja chilipalkoja n. 1 tl - 1 rkl tulisuusasteen mukaan
itse käytin erittäin tulista piri-piriä vajaan teelusikallisen ja silti lopputulos oli tosi tulinen
- 1 valkosipulinkynsi
- 3 rkl soijakastiketta
- 3 rkl juoksevaa hunajaa
- 2 porkkanaa
- muutama kevätsipulin varsi tai nippu ruohosipulia
- nippu tuoretta korianteria
- paahdettuja seesaminsiemeniä
- paahdettuja pähkinöitä, esim. cashew




1. Valmista ensin kastike. Murskaa kuivatut chilit huhmareessa. Kuori valkosipulinkynsi ja riko kevyesti veitsen lavalla. Laita chilirouhe, valkosipulinkynsi ja öljyt pieneen kattilaan ja kuumenna keskilämmöllä pari minuuttia. Siivilöi öljystä pois chilirouhe ja valkosipulinkynsi. Vispaa öljyn sekaan soijakastike ja hunaja.




2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta vesi pois siivilässä ja kaada nuudelit kulhoon tai takaisin kattilaan. Nostele kastike nuudeleiden joukkoon.




3. Kuori porkkanat ja raasta raastimen suurimalla terällä. Silppua kevätsipulin/ruohosipulin varret ja korianteri pieneksi. Sekoita nuudeleiden joukkoon.





4. Jäähdytä ruokaa jääkaapissa joko muutama tunti tai yön yli.

5. Paahda seesaminsiemenet ja pähkinät erikseen kuivalla pannulla.




6. Tarjoile siemenet ja pähkinät nuudeleiden kanssa. 





Sorruin tässä taannoin ostamaan rasiallisen espanjalaisia mansikoita, kun ne tuoksuivat niin hyvälle. Oikein miltäänhän ne ei tietenkään maistunut ja siksi marinoin ne tymäkässä sokeriliemessä sekä tarjoilin ihanan mascarponevaahdon kanssa. Hyvää oli, vaikka oikeiden mansikoiden mausta oltiin aika kaukana..


Lime-fariinisokeri-vanilja marinadi mauttomille mansikoille:

- yhden mehukkaan tai kahden kuivemman limen mehu
- ½ - 1 dl fariinisokeria toki tavallinen sokeri käy myös
- 1 rkl vaniljasokeria
- n. litra mansikoita

Mascarponevaahto:

- rasia mascarpone juustoa
- 2 - 2,5 dl vaahtoutuvaa kermaa
- sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan





1. Valmista ensin marinadi. Purista lime(i)stä mehut pieneen kattilaan. Sulata mehun joukkoon vaniljasokeri ja (fariini)sokeri. Anna kiehua miedolla lämmöllä hetki niin, että liemi muuttuu siirappimaiseksi. Kaada kannuun ja anna jäähtyä hetki jääkaapissa.




2. Huuhtele mansikat ja poista kannat. Puolita tai viipaloi kulhoon niin, että mansikoiden sisäpuolet ovat ylöspäin. Näin marinadi imeytyy paremmin joka puolelle.




3. Valuta marinadi mansikoille ja laita hetkeksi jääkaappiin makustumaan.




4. Vaahdota ensin kerma löysäksi vaahdoksi ja lisää sitten mascarpone juusto. Jatka vielä hetki vaahdottamista ja mausta makusi mukaan sokerilla ja vaniljasokerilla.




5. Tarjoa mansikat mascarponevaahdon kera.





~~~


Olen saanut riesakseni raivostuttavan kevätlenssun. Kurkussa kasvaa kaktus, välillä viluttaa ja hetken päästä hiki valuu. Argh! No, ehkä tästä(kin) selvitään lopulta, mutta kyllä äRsyttää sairastaa, kun ulkona on niin ihanat kelit!

Punkkipirulaisia olen toistaiseksi poiminut kaksi vaeltelijaa Rillan päästä. Illat pitkät kuopsuttelen koiria sohvalla ja yritän etsiä mahdollisia kiinnittyneitä punkkeja. Samalla mietin taukoamatta, kummasta koirasta punkit on helpompi löytää: valkoisesta tuuheaturkkisesta Rillasta vai tummasta, erittäin lyhytturkkisesta Pepistä. Ja MITÄ HEMMETIN VÄLIÄ SILLÄ SITTEN ON! Joka tapauksessa molemmat koirat pitää syynätä. Huoh. Mikäs siinä talvessa olikaan niin inhottavaa..? ;D



Teille siellä ruudun vastakkaisella puolella toivottelen -