keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Korva(amaton)

Myrskyn blogissa oli muutama päivä sitten suloinen postaus korvista ja korvaamattomuudesta. :) Samoista aiheista ajattelin nyt kertoa, kun ovat olleet taas meilläkin tapetilla, vähän toisella tapaa tosin.



Rosa

Westieillä on ikävä kyllä usein allergioita ja niistä johtuen monenlaisia vaivoja. Meillä Rosa on tällä lailla juuri hyvin tyypillinen rotunsa edustaja. Ihan ensimmäiset ongelmat alkoivat jo Rosan ollessa pentu. Silloin etsittiin sopivaa ruokaa oikein urakalla, kun maha tuntui menevän sekaisin ihan kaikesta. Mahaongelmia seurasi sitten ihottuma ja toistuvat ihotulehdukset sekä myöhemmin vielä jatkuvat korvatulehdukset. Todella monet lääkärit käytiin, testit tehtiin ja konstit kokeiltiin, ennen kuin pitkin hampain suostuin aloittamaan Rosalle kortisonin tabletteina. Niin paljon kun kortisonia sinällään paheksunkin, niin täytyy sanoa, että Rosalle siitä oli vuosiksi paljon apua.


Rilla ja Rosa

Viime kesänä aloin huomata Rosassa uudenlaisia oireita: juominen ja pissaaminen lisääntyi, turkissa näkyi karvattomia laikkuja, läähättäminen oli välillä jatkuvaa ja vatsa pinkeä. Oireille löytyi selitys kortisonista. Kortisonin liiallinen määrä elimistössä (joko kortisonihoidon tai lisämunuaisen liikaerityksen seurauksena) laukaisee Cushingin oireyhtymän. Kortisonihan on stressihormoni ja, kun sitä on elimistössä liikaa, käy elimistö ikään kuin jatkuvasti ylikierroksilla. Siitä juuri johtuu esim. hengityksen, virtsaamisen ja sydämen lyötitiheyden lisääntyminen. Ainoa hoito ko. vaivaan, on saada kortisonin määrä elimistössä laskemaan mahdollisimman normaalille tasolle. Rosan kohdalla tämä tarkoitti, että kortisoni lopetettiin asteittain kokonaan.


 
Peppi ja Rosa


Cushingin oireet helpottivatkin nopeasti, mutta tilalle tulivat sitten ne vanhat tutut vihulaiset: iho ja korvat, huoh.. Viime viikolla Rosan hengitys ja muukin oleminen kiinnitti jotenkin taas erityisesti huomioni. Tiedättekö, kun koiralla ei sinänsä ole mitään selkeää vaivaa, mutta joku kuitenkin on muuttunut sen käytöksessä/olemuksessa? Tänään sitten oltiin Rosan kanssa lääkärissä ja paha korvatulehdushan siellä taas jyllää. Kahden viikon antibiotti- ja korvatippakuurit määrättiin ja lisäksi vielä kortisonisuihke iholle.  Toivon kovasti, että näillä konsteilla päästäisiin mahd. pitkälle taas eteenpäin. Millään en haluaisi lääkkeitä koirille syöttää, mutta Rosan kanssa on ollut monta kertaa pakko vain punnita vaihtoehtoja ja yrittää valita huonoista paras. :/



Kolmikko (joista yksi hyvin mutainen..)

Onko kellään muulla kokemusta kortisonista tai allergisesta koirasta? Olisi mielenkiintoista kuulla teidän mietteitä!


Ja lopuksi vielä siitä korvaamattomuudesta... Voiko sitä edes sanoin kuvailla? Kertokoon tämä pieni runo tunnoistani. ♥ 


Sitä hyvää, jota olen aina toivonut,
sitä kaunista, jota olen aina halunnut,

sitä ihanaa, josta olen aina haaveillut,

olen koirassani saanut.

-Tuntematon



tiistai 28. kesäkuuta 2011

Pari piirasta

Juhannukseksi tein kaksi vakkaripiirakkaa, toisen suolaisen ja toisen makean. Ohjeet on muototuneet ajan myötä, eikä minulla ole hajuakaan, että mistä alkuperäisversiot ovat peräisin. Laitan ohjeet tännekin, jos joku vaikka intoutuu kokeilemaan. :)  Aloitetaan suolaisella piirakalla.

Feta pinaattipiirakka:

Pohjana tähän piirakkaan käytän nykyisin oikeastaan aina Sunnuntain valmista ruisperunataikinaa, joka on mielestäni kivan ruokaisa ja sopii hyvin yhteen täytteen makujen kanssa.

täyte:
  • 2-2,5 dl (ruoka)kermaa
  • 1 rasia valkosipulituorejuustoa ( 180-200 g)
  • 3 pientä tai 2 isoa kananmunaa
  • 1 paketti pakastepinaattia sulatettuna (toki myös tuore pinaatti tai nokkonen käy)
  • ½-1 paketti fetaa kuutioina
  • 150 g juustoraastetta
  • tällä kertaa lisäsin myös pussillisen pakasteparsakaalin nuppuja sulatettuna
  1. Laita uuni kuumenemaan 200:aan asteeseen.
  2. Voitele piirakkavuoka kevyesti öljyllä
  3. Taputtele taikina vuokaan reunoja myöten.
  4. Ripottele pohjan päälle reilusti fetakuutioita ja halutessasi parsakaalin nuppuja.
  5. Sekoita muut täytteen aineet kevyesti kulhossa ja kaada seos vuokaan.
  6. Paista uunin alaosassa 25-35 min kunnes pinta on saanut sopivan värin.
  7. Nauti rapean salaatin ja viileän juoman kera! ;D



Mansikkakakun virkaa meillä toimittaa useinmiten tämä muropohjan päälle koottu kermarahkapiirakka. Itse en erityisesti pidä perinteisistä täytekakuista, joten olen kehitellyt tälläisen oman makuni mukaisen version siitä. Tämänkin teen yleensä ihan piirakkavuokaan, koska se on mielestäni helpointa.

Mansikka rahkapiirakka:

Tarvitset:
  • yhden paketin kaupan valmista murotaikina (toki voit tehdä taikinan myös itse)
  • 2 litraa mansikoita
  • 2-3,3 dl vatkautuvaa kermaa
  • yhteensä 400 g rahkaa (itse tykkään käyttää yhden purkin maustamatonta rahkaa ja toisen purkin valmiiksi maustettua, esim. vanilja tai sitruuna)
  • sokeria (ja vaniljasokeria)
  1. Laita uuni lämpenemään 200:aan asteeseen.
  2. Voitele piirakkavuoka kevyesti voilla.
  3. Taputtele taikina vuokaan reunoja myöten.
  4. Paista pelkkää pohjaa uunin alatasolla n. 15-20 min. Varo ettei pohja paistu liikaa!
  5. Nosta pohja jäähtymään.
  6. Poista mansikoista kannat ja lajittele marjat kahteen kippoon, toiseen pehmeämmät/huonommat marjat ja toiseen piirakan päälle tulevat prima yksilöt.
  7. Survo "huonommat" mansikat soseeksi ja mausta ripauksella (hedelmä)sokeria.
  8. Kaada mansikkasose jäähtyneen pohjan päälle. Näin pohja myös kostuu sopivasti.
  9. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita mukaan rahka. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla makusi mukaan
  10. Lusikoi kermarahka mansikkasoseen päälle.
  11. Koristele piirakka niillä hyvillä mansikoilla. ;)
  12. Ja sitten syömään!

Näillä piirakoilla meillä herkuteltiin juhannuksena mm. lauaintaiaamun brunssilla. Meillä on sellainen ihana tapa, että vaikka minä laitain useimmiten aina ruuan, niin vapaapäivien aamupalasta/brunssista huolehtii mies. Onkin ihanaa luksusta päästä valmiiksi katetun pöydän ääreen!



Tänään on tiedossa laatuaikaa Rillan kanssa. Mennään kaksistaan vierailulle mun bestiksen ja Rosan kummitädin ;)  luo. Ehkäpä saadaan jotain kuvamateriaalia teillekin näytettäväksi..


"Tuunko mä mamma sun mukaan? Jee!"


Touhukasta tiistaita kaikille!



maanantai 27. kesäkuuta 2011

Rosan elämää


Tiedättehän sellaisen sanonnan, että koira ja omistaja muistuttavat toisiaan? Ulkonäöstä en tiedä, vaikka blondeja molemmat ollaankin, mutta Rosa-mummu (14,5 v) on kyllä ihan samanlainen laiska nautiskelija kuin emäntänsä! ;)




Päiväunia voi ottaa vaikka kuinka monet, kunhan alusta on vaan sopivan pemmeä.








Rosa nukkui ennen yönsä AINA sängyssä ja juuri siinä asennossa kun HÄN halusi. Viime syksynä kävi kuitenkin niin onnettomasti, että Rosalta katkesi toisen takajalan polven eturistiside, joka jouduttiin leikkauksella korjaamaan. Ja vaikka jalka paranikin tosi hyvin, niin jalkavamma yhdistettynä siihen, että Rosa ei näe, on huono yhtälö sängyssä nukkumiselle. Ongelman ratkaisin laittamalla isohkon patjan lattialle sänkyni viereen ja siihen päälle pehmoisia peittoja. Rosa oppikin tosi nopeasti nukkumaan uudessa paikassa, joten peti onnistui ilmeisen hyvin! 




Tein tarkoituksella paikasta sen verran ison, että ei haittaa, vaikka joku kaverikin siihen eksyy luuta työstämään.

Lenkkeilystä Rosan kanssa on luovuttu pikku hiljaa. Omalla pihalla Rosa toki köpittelee edelleen päivittäin.

Meillä etupihan terassille on harmillisen korkea porras, josta Rosa kyllä uskaltaa hypätä alas, mutta ei pääse enää ylös. Tämä ongelma ratkaistiin tekemällä 'invaramppi'. Joo-o, Rosalle rakennettiin oma luiska, jota pitkin hän uskaltaa hyvin kulkea sekä ylös että alas. ♥



Perillä!

Myös uusi sukupolvi käyttää luiskaa ahkerasti monenmoiseen..


Ylimmäinen rampinvartija, Peppi, jakaa kulkulupia. Rosa odottaa kiltisti vuoroaan. ;)
Kulkulupien jakajalle taisi tulla luova tauko.. Lepäilykin onnistuu mukavasti rampin päällä!

Takapihalle Rosa edelleen kannetaan portaita sekä alas että ylös.


"Hei, voisko joku tulla auttamaan portaissa ASAP!!"

  Tosin hän on viime viikkoina oppinut itse kiertämään takapihalta etupihalle ja siitä sitten ramppia pitkin ylös. Ja, jos terassin ovi on kiinni, niin Rosa koputtaa ovea kyllä sujuvasti. Sen taidon hän oppi jo pienenä tyttönä mökillä. Hän on nimittäin myös erittäin älykäs! (vrt. emäntä..;D)


Onko siellä kellään muulla iäkkäämpää koiraa? Minkälaiset konstit teillä on vanhuksen kanssa käytössä?


Lokoisaa lomaa lomalaisille ja mukavaa maanantaita kaikille muillekin! Ü



(Ps. Minulla on tiedossa vauhdikas viikko, joten katsotaan miten ehdin postailla - (alku)innostusta kyllä vielä piisaa!)



sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Juhannuksen jälkipyykki



- Puuhailtiin pihalla




- Syötiin ja juotiin hyvin


Voi-sipulikastike
Kesän ekat mansikat-NAM , ulkolaisia en osta!
Launtaiaamun brunssi terdellä.


- Uudelle sukupolvelle selvisi, miltä maistuu kermavaahto.. Taisivat tykätä! ;DD





- Istutettiin yhdessä kukkia





 
- Pelattiin ja peuhattiin





- Syötiin luuta vuoron perään



1. Rosa nautiskelee luuta 2. Rilla tarkkailee tuolin takaa tilannetta 3.Rosa lopettaa hetkeksi syönnin 4. Rilla tarttuu hetkeen :D


- Käytiin kävelyllä sään salliessa





Sellaista menoa meillä. Mitenkäs teillä? Oliko kiva juhannus?



Ihanaa, kun on vasta sunnuntai ja koko lauma kotona! Huomenna sitten paluu arkeen ja täällä blogissa tutustutaan Rosan elämää. Ü



Tervetuloa uudet lukijat ja kävijät!



lauantai 25. kesäkuuta 2011

Hassuja

Näin juhannuspäivänä ajattelin harjoitella videoiden lisäämistä blogiin. Youtubestahan löytyy todella paljon koiravideoita ja laitankin tähän nyt muutaman oman suosikkini - enjoy!

Tähän ensimmäiseen törmäsin jo pari vuotta sitten. On jotenkin suloista, että tälle westiepennulle opetetaan sanomaan mama, ehkä lol!



Tässä toisessa mäyräkoiranpentu ihmettelee itseään peilistä.



Meidän Peppi tekee tuota ihan samaa peilin kanssa: kääntelee päätään, haukkuu ja vinkuu, katsokaa vaikka:
"Kerro, kerro kuvastin, onko siellä toinen mäyräkoira? Sen kauneusjutun mä jo tiedän, Peppi on TIETYSTI maassa kaunehin"

Westiepentu tekee hienosti temppuja!



Tässä on ihan kreisejä ilmeitä ja kuvatekstejä! :DD



Tässä viimeisessä on tähtenä papukaija. On vaan niin mahtavat muuvit tyypillä, että ei voi kun nauraa!



Että tämmöinen blogiharjoite tällä erää. Toivottavasti nämä oli teidänkin mielestä edes ihan vähän hauskoja...



Leppoisaa launtaita ja juhlavaa juhannuspäivää!



perjantai 24. kesäkuuta 2011

Halloumi perunasalaatti



Tykkään kovasti itsetehdystä perunasalaatista. (Se kaupan majoneesimössö ei taas kuulu suosikkeihin, uusi hallitus voiskin kieltää sen ensitöikseen lailla ;))



Minulla on pari erilaista perusohjetta perunasalaatille, joita sitten varioin fiiliksen mukaan. Kovin usein en keitä perunoita varta vasten salaattia varten vaan käytän edelliseltä päivältä jääneitä pottuja. Sekä uudet että vanhat perunat käy mielestäni ihan yhtä hyvin. Useimmiten teen salaattiin tosi yksinkertaisen öljy-viinietikkakastikkeen jotakuinkin näin:
  • 1 dl öljyä
  • 0.25 dl viinietikkaa (esim. balsamicoa)
  • suolaa
  • pippuria
  • reilu ripaus sokeria
  • (1 rkl dijon sinappia)
Perunoiden lisäksi laitan lisukkeita sen mukaan mitä kaapista löytyy esim. sipulia, suolakurkkua, kapriksia, oliiveja, aurinkokuivattua tomaattia, artisokan sydämiä, yrttejä. Monasti teen myös sellaisen ruokaisan version johon laitan edellä mainittujen lisäksi vielä tonnikalaa, fetaa tai vaikka edellispäivän savukalan jämät. Ruokaisaan versioon lisään usein myös tomaattia, kurkkua, paprikaa tms. tuoretta.

Toinen tapa minulla on tehdä salatiille kastike kermaviilistä. Lisään purkilliseen kermaviiliä usein suolan ja pippurin lisäksi dijon sinappia ja yrttejä. Ripaus sokeria tai hunajaa pyöristää kermaviilin happamuutta mukavasti. Joskus saatan lisätä myös ison ruokalusikallisen majoneesia makua antamaan. Tähän versioon voi käyttää hyvin myös kaikki mahdolliset hapanmaitotuotteiden jämät jääkaapista: smetana, creme fraice (myös kaikki maustetut versiot), tuorejuusto jne. Samat lisukkeet käy mielestäni hyvin tähänkin versioon.

Tätä kirjoittaessani tajusin muuten, että mulle perunasalaatti on näköjään eräänlainen sekoitus jämiä. :D  Alkulähtökohtana on edellisen päivän perunat. Lisukkeet valikoituu tosiaan yleensä aina niistä jääkaapin jämistä ja muusta, mitä kotona on jo valmiina. Heti ei tuu mieleen yhtään kertaa, jolloin olisin perunasalaattia varten erityisesti jotain kaupasta ostanut. Perunasalaatti onkin oiva tapa käyttää juhannuksena mahdolliset ylijääneet perunat ja muut herkut!


Joko kerroin, että olen AIVAN armoton juustoihminen, herkku-p, mikä herkku-p ;D Voisin varmaan elää pelkillä juustoilla! Viime vuosina olen koukuttunut täysin halloumijuustoon. Arvatenkin ihastuin, kun bongasin jostain halloumi perunasalaatin ohjeen. Nyt en vaan yhtään muista mistä.. No, tässä kuitenkin oma versioni ko. ohjeesta:
  • paketti halloumia
  • reilu ½ kiloa keitettyjä (kylmiä) perunoita
Kastikkeksi semmoinen tillipeston tapainen:
  • puntti tilliä
  • ½ dl mantelijauhetta
  • ½ dl parmesaaniraastetta
  • 1 dl oliiviöljyä
  • (pari kynttä valkosipulia, itse en tällä kertaa laittanut)
  • ripaus mustapippuria
Sekoita ainekset joko blenderissä tai sauvavatkaimella. Minä tosin oikaisin ja sekoitin ainekset ihan vaan vispilällä kulhossa. Tillin toki hienonsin.

Paista halloumi pannulla tai grillaa. Kuutio perunat ja halloumi sopiviksi paloiksi. Sitten vaan tillipesto, perunat ja juusto sekaisin kulhossa  -> VALMIS.

Tein tätä viime viikolla ensimmäistä kertaa ja taisi jäädä vakkariksi. Sen verran hyvää tuli!


Tähän loppuun vielä tosi helppo ja kesäinen sangriaohje:

pullo punaviiniä
- 2 dl appelsiinimehua
- yhteensä litra spritea ja vichyä oman mauan mukaan
- pakastemansikoita jääpaloiksi

Kaikki juomat kannatta jäähdyttää valmiiksi. Sitten vaan koko setti kanuun ja maistamaan, nam!



lainattu

Perusohjetta voi muunnella vaikka näin:
- korvaa punaviini valko- tai roséviinillä
- käytä mehuna vaikka kolmen hedelmän mehua tai vadelmamehua
- korvaa puolet mehusta liköörillä (ainakin kaikki sitrus- ja marjaliköörit sopii hyvin) 
- korvaa vichy maustetulla kivennäisvedellä
- korvaa sprite ginger alella
- lisää perusohjeeseen ½ dl brandyä
- lisää kannuun paloiteltuja hedelmiä (appelsiineja, omenoita, sitruunoita tms.)

Meillä sangriaa juodaan kesäisin aika usein. Itse en pidä viineistä muussa muodossa. (No okei kuohari on ihan jees, jos lasin pohjalle laittaa jotain makeaa likööriä ;)) Miehen mielestä minun tarttis kuitenkin opetella tykkäämään viineistä.. Ei voi kuulemma olla oikea kulinaristi, jos ei tajua viinin hienoutta ruokajuomana. Saatan jopa olla samaa mieltä..?

Kivaa, kun blogissa on ollut kävijöitä ja kommentoijia, kiitos paljon siitä! Näin reilun viikon kokemuksella voin todeta, että tää bloggaaminen on ihan mukavaa! Ü

Meidän lauma toivottaa teille kaikille oikein hauskaa juhannusta!



torstai 23. kesäkuuta 2011

Peppi harrastaa

Harrastaako teidän koira(t)? Enkä nyt tarkoita mitään sellaista tavallista, kuten agility, toko, koiratanssi tms. Vaan enemmänkin jotain luovaa, itsenäistä harrastamista, niin kuin askartelu. Meidän Peppi on NIIN luova, että hän osaa askarrella, lukea lehtiä, tuunata tavaroita ja jopa sisustaa. Tässä alla näkyy, että Peppi on tarvinnut jotain tulevaa mestariteostaan varten varsin runsaasti pahvisilppua...


Seassa on myös jotain pehmeämpiä tuppoja, jotka lienevät ylijäämää reissupunkan tuunaamisesta.



Vertailun vuoksi Rilla ja koppa ennen uudistusta.


Samaisessa kopassa Peppi ja leluhauva päivätirsoilla.



Mitä ilmeisemmin kopassa oli Pepin mielestä liikaa pehmustetta ja kantokahvat oli myös turhat. Joten taitavana tyttönä, hän tuunasi kopan mieleisekseen ;DD


"Kato nyt mamma, PALJON kivempihan tää on tällee tuunattuna! Mä oon luolakoira, tajuut sä?"
"Ja nyt voi kutsua kaverinkin kylään, ainakin tohon ovensuuhun."


Alla vielä muutama kuva Pepin lukuharrastuksesta. Hän tykkää lueskella sekä kirjoja että lehtiä, kivan monipuolista!




 Ja tässä taidetaankin olla lukupuuhissa..


Peppi somisti myös sohvan ihan itse uusiksi..


Ongelmakohtia oli ilmeisesti parikin:
a) sohvan päällä ollut kangas oli ihan tyhmä ilman taiteellista reikäkoristelua.
b) tyynyt tasaisesti sijoiteltuna on NIIN nähty. Rennon luova asettelu taas on POP!

Rillakin mielestä tuli HIENO!


Muistinko ollenkaan kehua, että Peppi on myös kova laittamaan pihaa?
Tässä saa ruusut uuden leikkauksen.
(Lienee ihan aiheellistakin, kun puskassa on TAAS joku tauti, hmph!)



Peppi: "Mitä sä teet siellä tietokoneella?"
Minä: "Mamma kertoo täällä sun harrastuksista, rakas."
Peppi: "Ai jaa joo, futiksesta. Tuutko säkin kohta pelaa?"



Niin, että harrastetaanko teilläkin kaikkea tällaista luovaa? ;)

Tänään, huomenna ja sunnuntaina taitaa olla ne kesäliikenteen pahimmat päivät. Olettehan kaikki super-varovaisia sekä teillä että vesillä!

Tai tehkää niin kuin meidän lauma ja viettäkää juhannus kotona! :D