maanantai 30. huhtikuuta 2012

Terveisiä vappukuvauksista

Sain omasta mielestäni loistoidean: otanpa muutaman iloisen vappukuvan koirista terassilla. Löysin jopa rullan serpentiiniä rekvisiitaksi. Todellisuus oli kuitenkin toinen kuin, kieltämättä naiiveissa, mielikuvissani.


Mammalla on pahat mielessä. Mä NIIIN tiedän!


Rilla huomasi heti, että mammalla on jotain mielessä. Niinpä hän ei tullut luokseni, vaikka olisin heilutellut mitä nameja käsissäni. Aurinkokin boikotoi kuvauksia ja vetäytyi visusti paksun pilviverhon taakse. Eikä mies innostunut yhtään, kun sanoin ottavani sitten hänestä vappukuvia blogiin, jos muut eivät kerran suostu. Joten ihaillaanpa pelkkää rekvisiittaa - oikein kivaa vappua vaan kaikille!




Onneksi on sentään Peppi, joka kiinnostui serpentiinistä ja suostui pieneksi hetkeksi makaamaan sen keskellä.



Mutta vain hetkeksi.




Hetken terassilla oli käynnissä aika, hmm.., villiä tyttörakkautta. (Rillalla on juoksut, jos muistatte.) Mieskin havahtui kirjanlukemiseltaan kysymään, että missä se kamera nyt on? Kamera oli kyllä valmiuksissa, mutta kuviin iski sensuuri, TOTAALIsensuuri. Uskokaa pois, sensuuri on välillä tosi hyvä asia.. :D




Lopulta sain Rillankin huijattua tuolille. Innostuneisuus asiaan on silminnähtävää!


Sitten Peppiä alkoi mietityttää, saako Rilla tuolilla herkkuja?


Ja jopa aurinko suvaitsi lopulta näyttäytyä.




Kuvaussession laadusta (tai siis sen puutteesta!) huolimatta toivotan teille oikein erityisen


ILOISTA VAPPUA!






Me NIIIN häivytään NYT, terve vaan ja moi!

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Ruokaperjantai

Nyt on kuulkaas meidän takapihaltakin vihdoin kaikki lumet sulanut. Kuluvalla viikolla onkin vuoroin paistanut aurinko tai satanut ihan kunnolla vettä. Hyvä homma, koska lumista on päästy. Ihan jo pelotti, että vappu vietetään lumen keskellä, vaikka eihän sitä vielä tietysti tiedä, kuinka lopulta käy..





Aidantarkastaja työssään.




Tänään ajattelin kertoa, miten meillä on tapana täyttää tortilloja ja tacoja. Ravintolassa syön toki useinkin fajitaksia eli tortillalettuja paprika-sipulipaistoksella ja lisukkeilla. Kotona taas teen yleensä aina tortillojen täytteeksi eräänlaista papumössöä. Miehelle paistan usein lisukkeeksi vielä jauhelihaa.


Meksikolaishenkinen papukastike:

- 2 (puna)sipulia
- 2 purkkia tomaattimurskaa (minulla oli yksi valkosipulilla ja toinen chilillä maustettu)
- pari desiä vettä
- käyttövalmiita papuja makusi mukaan yht. n. 3 - 4 purkkia
- pussi valmista tacomausteseosta
- (fariini)sokeria
(- suolaa)
(- chilijauhetta)




1. Kuori ja pilko sipulit. Kuullota silppua korkeareunaisella pannulla öljytilkassa muutama minuutti.

2. Lisää pannulle tomaattimurska ja pari desiä vettä.

3. Huuhdo ja valuta pavut lävikössä ja lisää nekin pannulle.

3. Sekoita mukaan vielä tacomaustepussi ja n. ruokalusikallinen (fariini)sokeria. Anna kastikkeen kiehua hiljaisella lämmöllä mahdollisimman kauan, mielellään ainakin puoli tuntia.




4. Maista kastiketta ja lisää tarvittaessa suolaa, sokeria, chilijauhetta, tms.


Meksikolaiseen (vai Tex-Mex?) ruokaan kuuluu mielestäni ehdottomasti guacamole. Niitä kaupan valmispurkkeja en kutsu guacamoleksi, eihän niissä ole avocadoa kuin muuta prosentti. En pidä myöskään guacamolesta johon on lisätty crème fraichea, ehtaa avocadoa sen olla pitää! Toisinaan teen guacamolen itse pitkällä kaavalla. Ihan loistava resepti löytyy Pioneer Womanin blogista *klik*. Toisinaan, niin kuin nytkin, oikaisen ja käytän valmista guacamole mausteseosta.


Helppo ja hyvä guacamole:


- 2 kypsää avocadoa
- 1 pussi guacamole mausteseosta (esim. Santa Maria)





1. Halkaise avocadot ja poista kivet.

2. Lusikoi avocadon hedelmäliha kulhoon ja lisää mausteseos.

3. Survo tasaiseksi joko perunasurvimella tai sauvasekoittajalla. Itse pidän vähän karkeampijakoisesta guacamolesta ja käytän muusaamiseen perunasurvinta. Jos haluat tasajakoisen ja sileän koostumuksen, kannatta käyttää sauvavatkainta tai blenderiä.

4. Laita guacamole hetkeksi kelmulla peitettynä jääkaappiin maustumaan. Voit halutessasi lisätä avocadojen kivet guacamolen joukkoon. Niiden sanotaan estävän avocadon tummumista.


Tortilla-ateriaa varten tarvitset:


- tortillalettuja ja/tai tacokuoria
- crème fraicea (tai smetanaa)
- valmista tacokastiketta
-  rapeaa salaattia silputtuna
- tomaattilohkoja
- juustoraastetta
- papukastiketta (ja paistettua jauhelihaa)
- guacamolea






Itse tykkään koota tortillat näin -


1. Lämmitä tortillalettua esim. hetki mikrossa.

2. Lisää keskelle raita crème fraicea ja salsakastiketta sekä kasa salaattia.

3. Seuraavaksi reilu annos papukastiketta ja halutessasi paistettua jauhelihaa.

4. Kastikkeen päälle juustoraastetta sulamaan.

5. Vielä vähän tomaattilohkoja ja tortilla on valmis käännettäväksi.

6. Guacamolen lisään aina vasta taitetun tortillan päälle, siten sen maku tulee paremmin esiin.






7. Sitten vaan ääntä kohti - NAM!


+ Samat sörsselit sopivat mainiosti myös tacojen täytteeksi.






Lähestyvän vapun kunniaksi ajattelin vinkata teille myös muutaman suosikkidrinkkini ohjeen. Ensimmäinen niistä on vilahtanut täällä blogissa aikaisemminkin, mutta nyt saatte sen vielä kuvien kanssa. Oheinen ohje on minun ja siskontytön versio ravintola Mayan nimikkomojitosta.


Frozen mojito with a twist:

(kaksi annosta)


- 8 cl vaniljalla maustettua kirkasta alkoholia
- yhden limen mehu (tai kahden, jos ovat kovin pieniä)
- yhden appelsiinin mehu
- tuoreita mintunlehtiä (koosta riippuen n. 10 - 20 kpl)
- vaniljasiirappia (tai vaniljasokeria)
- jääpaloja
- 1 tölkki/pullo ginger alea




1. Mittaa blenderin kannuun 8 cl vaniljalla maustettua kirkasta alkoholia ja pari ruokalusikallista vaniljasiirappia (tai -sokeria).




2. Purista kannuun myös mehut limestä ja appelsiinista.

3. Lisää vielä runsaasti mintunlehtiä ja jääpaloja.




4. Sekoita tasaiseksi ja kaada kahteen lasiin.




5. Täytä lasit kylmällä ginger alella ja nauti.




Olen varmaan maininnut aikaisemminkin, että en pidä viinistä, en myöskään kuohuviinistä - paitsi tuunattuna kyllä. Kuohuviinistä tai vielä fiinimmin shampanjasta, on todella helppo tehdä rakkaita drinkkejä mehun tai liköörin avulla. Alkoholin määrää voi vähentää käyttämällä kuohuviinin sijaan ruokakaupassa myytävää kuohuviinijuomaa tai kuivaa siideriä. Toki myös alkoholiton viini tai siideri käy. Alla muutama suosikkini kuohuviinidrinkeistä. Huom! Kaikki drinkeissä käytettävät juomat kannattaa jäähdyttää hyvin etukäteen.




Kir Royal:

- 2 cl mustaherukkalikööriä
- 10 cl kuivaa kuohuviiniä

(Koristeeksi sopivat hyvin jäiset mustaherukat.)


Mimosa:

- 4 cl appelsiinimehua (tai mandariinimehua)
- 8 cl kuivaa kuohuviiniä

(Koristele halutessasi appelsiininsiivulla.)


Bellini:

- 4 cl persikkanektariinia (tai vastaava määrä soseutettua persikkaa)
- 8 cl kuivaa kuohuviiniä

(Mango bellinin saat käyttämällä mangonektariinia tai soseutettua mangoa.)




~~~








 

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Helmiä ja juoksemista

Kiitos taas kerran teille ihanille ja empaattisille lukijoille, jotka kommentoitte edellistä postausta. Vaikka tosiaan välillä suru ja ikävä valtaavat alaa, niin ei kuitenkaan huolta. Ihan hyvällä mielellä täällä pääsääntöisesti ollaan. Voiko sitä kovin kauaa synkistelläkään, kun meidän typyjen touhuja seuraa.






Minähän en todella ole mikään käsityöihminen, mutta aina välillä innostun jostain askartelun tyyppisestä. Vähän aikaa sitten törmäsin aivan mielettömään helmivalikoimaan liikkeessä nimeltä Helmiharakka. Heiltä löytyy myös verkkokauppa, mutta ihaninta tietysti on, jos pääsee paikan päällä näkemään ja hipelöimään tuotteita.





En tiedä muistaako kukaan, mutta minulla on Thomas Sabon helmirannekoru, jossa roikkuu kolme charmia: R, I ja luu. Rosan ja Ineksen muistokoru.




Rakastan tuota korua yli kaiken. Väri on ihana, puhumattakaan siitä, mitä koru muistona minulle merkitsee. Olen jo pitkään halunnut löytää korulle kaveriksi jonkun tai parikin siihen sopivaa, mutta selkeästi vaatimattomampaa kaveria. Helmiharakasta sitten viimein onnistuin löytämään ihan samanvärisiä helmiä kuin korussa on, mutta pyöreitä ja pieniä - täydellisiä.





Pujottelin helmistä kaksi rannekorua, joihin molempiin laitoin lisäksi yhden hopeisen välihelmen. Välihelmi tuo mielestäni yksinkertaisiin koruihin viimeistellymmän ilmeen ja ne sopivat lisäksi hyvin alkuperäisen korun hopeaosiin. Koruista oli tosi vaikeaa saada yhtään kunnollista kuvaa, mutta ehkä saatte kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, miltä ne näyttävät. Tuossa alimmassa kuvassa väri on kaikkein lähimpänä oikeaa. Ylemmissä sävy on todellista vihreämpi.






No, sitten siitä juoksemisesta. Ette kai luulleet, että olen aloittanut uuden (muodikkaan) harrastuksen? ;D En todella ole, mutta sen sijaan Rillalla on juoksut. Pepillä ei vielä, mutta saattavat olla tuloillaan. Ajoitus ei ole kaikista parhain, koska Jimin piti tulla meille viikonloppuna hoitoon, blaah! Onneksi toinen hoitopaikka järjestyi, mutta olisin kyllä ilomielin ottanut Jimpulan meille. Hitsi.






Muutama päivä enää ja päästään viettämään pidennettyä viikonloppua sekä juhlimaan vappua. Mitään sen kummempia suunnitelmia meillä ei ole, mutta toivotaan, että sää suosii, niin voidaan olla paljon pihalla.



Keväistä keskiviikkoa kaikille!





 

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Mielessä..

..pyörii tällä hetkellä paljon aika totisia postausaiheita, vaikka mitään erityistä ei olekaan tapahtunut. Joskus sitä vaan on vähän surumielinen ihan ilman mitään suurempaa syytä. Päätin aloittaa postauksen kuitenkin hiukan kepeämmin vastaamalla, alun perin kai johonkin blogitunnustukseen liittyviin kysymyksiin. Se surumielisempi osuus seuraa sitten bonuskysymyksen muodossa.


1. Suosikkiväri? Kaikki sinisen sävyt, paitsi sähkönsininen. Erityisesti siniturkoosi.
2. Suosikkieläin? Koira (tietysti!)
3. Suosikkinumero? Ei ole
4. Suosikki alkoholiton juoma? Kahvi
5. Facebook vai Twitter? Ei ja ei
6. Intohimosi? Ruoka ;)
7. Saada vai antaa lahja? Antaa
8. Suosikkikuvio? Sydän ♡ 
9. Suosikki viikonpäivä? Perjantai
10. Suosikkikukka? Vaikea, näitä on niin monta. Yksi suosikeista on helmihyasintti.

+ 11. Suosikkivalokuva


Rosa ja Ines kesällä 2010

Toki mieluisia kuvia on vaikka kuinka paljon muitakin, mutta tuo (kännykällä otettu) kuva meidän ensimmäisestä koirakaksikosta on minulle hyvin rakas. Jostain syystä erityisesti Rosa on ollut viime päivinä paljon mielessäni. Muistelen hänen viimeisiä viikkojaan viime kesänä ja pohdin taas kerran, olisiko minun pitänyt huomata hänen vointinsa huononeminen aikaisemmin ja/tai puuttua siihen tiukemmin. Olen taipuvainen jossitteluun ja itsesyytöksiin tällaisissa isoissa asioissa. Pienempien asioiden ja ns. maallisten murheiden osaan paremmin antaa olla.


Kuva


Näihin ajatuksiini osui sopivasti perjantain jakso Inhimillisestä Tekijästä. Pidän ohjelmasta muutenkin paljon, vaikka siinä käsiteltävät aiheet ovat usein tosi rankkoja. Niistä saa kuitenkin aina paljon ajateltavaa, kuten nytkin. Jaksossa oli aiheena lapsena sairastaminen ja siitä aiheutuneet hylätyksi tulemisen tunteet sekä muut traumat. Yksi haastateltavista oli lastenpsykiatri Tuula Tamminen. Aihe oli yleisestikin hyvin mielenkiintoinen, mutta minuun kolahti erityisesti eräs psykiatrin näkemys. Hänellä oli hyvin puhutteleva mielipide syyllisyyden tuntemisesta. Vaikka syyllisyys tuntuu äkkiseltään pelkästään negatiiviselta tunteelta, niin sen voi nähdä myös hyvänä asiana. Syyllisyys tarkoittaa, että välittää ja on kiinnostunut. Lisäksi se voi olla myös voimavara sitä kautta, että syyllisyys saa meidät toimimaan tilanteissa, joissa ilman sitä emme ehkä jaksaisi tai saisi aikaiseksi tehdä mitään.




Viime keväänä tähän aikaan meillä oli kolme koiraa: Rosa-mummu ja kaksi pentua.


Peppi, Rilla ja Rosa huhtikuussa 2011

Tänä keväänä enää kaksi.





Vähän haikeista fiiliksistä huolimatta haluan toivottaa teille -


oikein mukavaa uutta viikkoa!




PS. Inhimillinen Tekijä on katsottavissa netissä YLE Areenassa. Uusin jakso löytyy täältä.




perjantai 20. huhtikuuta 2012

Ruokaperjantai




Tulevana viikonloppuna vietetään Jimin synttäreitä.





Tälle viikolle on sattunut muitakin synttäreitä ja on tullut syötyä ulkona (ja käytyä pariin otteeseen hullareilla..) Koneelta löytyi sentään kuvat katkarapurisotosta, jota tein muutama viikko sitten, joten laitetaanpa reseptiä siitä tulemaan. Söin joskus ravintolassa mascarponejuustolla höystettyä katkarapurisottoa ja siitä sain idean kokeilla tehdä vastaavanlaista itsekin. Parsakausi on aluillaan, joten keitin risoton kaveriksi vielä nipun vihreää parsaa.


Katkarapurisotto mascarponejuustolla:

- 1-2 (shalotti)sipulia
- 2 valkosipulinkynttä
- 2 rkl oliiviöljyä
- 4 dl risottoriisiä (esim. arborio)
- 2- 3 dl kuivaa valkoviiniä
- n. 1 l kasvislientä (myös kalaliemi käy)
- rasia mascarponejuustoa n. 250 g (myös tuorejuusto käy)
- 300 - 400 g kuorittuja katkarapuja
- tuoretta persiljaa
- sitruunan mehua ja/tai kuoriraastetta
- mustapippuria
(- suolaa)
(- nippu tuoretta parsaa)





1. Valmista ensin kasvisliemi (tai kalaliemi) joko kuutiosta tai fondista pakkauksen ohjeen mukaan. Tarvitset noin litran kuumaa lientä.

2. Kuori ja silppua sipuli(t) ja valkosipulinkynnet.

3. Kuullota sipulisilppua hetki pannussa öljytilkassa ja lisää sitten mukaan riisi raakana. Jatka kuullottamista kunnes riisin jyvät muuttuvat läpikuultaviksi.

4. Kaada pannuun pari desiä valkoviiniä ja anna sen imeytyä riisiin.





5. Lisää sitten kuumaa kasvislientä aina noin desi kerallaan. Anna liemen imeytyä ja lisää taas uusi kauhallinen. Jatka näin, kunnes riisi tuntuu sopivan kypsältä. Itse pidän aika kypsästä riisistä, vaikka suositeltavaa olisi varmaankin jättää riisi al denteksi. Kukin tehköön makunsa mukaan. Risoton on tarkoitus olla löysää ja valuvaa. Jos risotto tuntuu liian kuivalta lisää kasvislientä tai vettä.

6. Sekoita risottoon mascarponejuusto, sulatetut ja valutetut katkaravut sekä nippu persiljaa silputtuna.

7.  Maista ja mausta makusi mukaan mustapippurilla, sitruunan kuorella ja/tai mehulla sekä tarvittaessa suolalla.

8. Risotto kannattaa tarjota heti.

9. Jos haluat, voit keittää risoton seuraksi parsaa. Parsan käsittelyyn ja keittämiseen löydät ohjeet täältä.





~~~


Hulluilta Päiviltä ostin kaikenlaista pientä myös ruokaosastolta. Stockan omaa pestoa kannattaa ehdottomasti kokeilla. Se maistuu ihan itse tehdylle. Santa Marian maustepurkkeja on usein hullareilla euron hintaan. Taas tuli ostettua muutama purkki lisää.






Herkkusuille suosittelen kokeilemaan Bonne Maman suussa sulavia tarteletteja joita löytyy monen makuisina. Sitruuna on oma suosikkini.





Kampissa, matkalla meidän suosikki Nepalilaiseen, törmättiin bestiksen kanssa ihan sattumalta uuteen liikkeeseen nimeltä Tiger. Kyseessä on ilmeisesti alun perin tanskalainen, Tiimarin tyyppinen ketju. Nopean piipahduksen perusteella vaikutti ihan hauskalta kaupalta. Valikoimaan kuului monenlaista, jopa mausteita. Yksi "pakko saada heti" -tuotekin löytyi.






Hauveli pehmoisesta vakosametista ja hintaa kokonaiset 4 €. Katsotaan, raaskinko antaa koirille vai pidänkö ihanuuden itsekkäästi itselläni. ;)



Rentouttavaa viikonloppua!


 


keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Ohoi - maata näkyvissä!

Tänä keväänä minusta on tuntunut, että lumet eivät meinaa sulaa millään. Niinpä tunsin itseni viikonloppuna kuin kauan avomerellä seilanneeksi, kun innostuin niin kovin nähdessäni takapihalla vihdoinkin maata. Koirillekin se tarkoitti iloista yllätystä, sillä takapihakielto kumottiin.


Siis täh, avaskohan toi nainen tän takaoven vahingossa?

Saako takapihalle muka mennä?

Kaistale lumetonta maata, jei!



Koirien mielestä ruoho taisi näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella -








Entäs, kun maasta löytyy vastustamaton lemu -






Siinähän täytyy ehdottomasti kieriä -







Mäyräkoirakin saapui ihmettelemään ihanaa löyhkää -







Ja halusi tietenkin myös saada sitä annoksen turkkiinsa -






Kuinka kerrassaan viehättävää, sanoo mamma! ;)




Toisaalta, ehkäpä koirat muutenkin olivat pesun tarpeessa, vai mitä olette mieltä?






Kivaa keskiviikkoa kaikille!