perjantai 9. joulukuuta 2011

Ruokaperjantai

Vielä marraskuun lopulla luulin, ettei minulle tänä vuonna tule ollenkaan joulufiilistä. Itsenäisyyspäivä, pieni lumipeite ja joululaulut ovat silti tehneet taas tehtävänsä. Joulumieli on löytänyt tiensä tännekin, joten jouluruokien reseptejä ajattelin tänään postailla.




Itsenäisyyspäivänä tein tosiaan sekä lanttu- että porkkanalaatikkoa pakastimeen joulua varten. Porkkanalaatikon teen äitini tapaan riisipuuron sijaan mannaryyneistä. Porkkanan oma maku tulee silloin mielestäni paremmin esiin. Laatikot teen aina kaupan valmissoseista. En tiedä kuinka paljon makuun vaikuttaisi, jos jaksaisi tehdä soseetkin itse.





Porkkanalaatikko:

- 1 kg porkkanasosetta
- 3/4 dl mannaryynejä (tummat käy hyvin)
- 1 kananmuna
- 1 dl (kuohu)kermaa
- ½ dl voisulaa tai juoksevaa margariinia
- 2 rkl siirappia
- 1 tl suolaa
- ½ tl valkopippuria
- ½ tl jauhettua inkivääriä
- ½ tl muskottia
- pinnalle: mantelijauhetta/korppujauhoja, voinokareita, siirappia




1. Laita uuni kuumenemaan 200°:seen

2. Sekoita kulhossa kaikki laatikon ainekset hyvin sekaisin.

3. Jaa seos esim. kolmeen pieneen foliovuokaan tai muuhun uuninkestävään astiaan

4. Ripottele pinnalle joko mantelijauhetta tai korppujauhoja sekä voinokareita ja halutessasi siirappia.




5. Paista uunin keskitasolla noin tunti tai kunnes pinta on saanut hyvän värin.



Lanttulaatikko:

- 1 kg lanttusosetta
- ½ dl korppujauhoja (itse laitan puolet korppujauhoja ja puolet grahamjauhoja)
- 1 dl (kuohu)kermaa
- ½ dl voisulaa tai juoksevaa margariinia
- 1 kananmuna
- 3 rkl siirappia
- 1 tl suolaa
- ½ tl valkopippuria
- 1 tl muskottia
- pinnalle: korppujauhoja, voinokareita, siirappia




1. Laita uuni kuumenemaan 200°:seen.

2. Sekoita kaikki ainekset hyvin.

3. Jaa seos uunivuokiin.

4. Lisää pinnalle kerros korppujauhoa sekä muutama voinokare ja halutessasi vähän siirappia nauhana.




5. Paista uunin keskitasolla n. tunti.




Jos laitan laatikot pakastimeen, niin paistan usein laatikoita tässä vaiheessa vain n. 45 min ja paistan ne sitten loppuun vasta juuri ennen tarjoamista. Silloin lisään "päälliset" myös vasta siinä vaiheessa. Jos joudun lämmittämään kokonaan valmiita laatikoita uunissa, niin sekoitan joukkoon aina vähän kermaa tai vettä estämään kuivumista sekä lisään pinnalle uudet "päälliset".

Suolasienisalaatti on yksi joulun lemppareistani. Näin taannoin kaupassa suolasienipurkkien vieressä purkin, jossa on käyttövalmiita sienikuutioita (eli sienet on liotettu ja kuutioitu valmiiksi). Ostin, kokeilin ja hyväksi havaitsin.


Sienisalaatti:

- 1 purkki käyttövalmiita sienikuutioita (tai liotettuja suolasieniä)
- 1 sipuli (tai kaksi pientä)
- purkki smetanaa
- ½ purkkia kermaviiliä
- 1 rkl viinietikkaa (esim. valkoista balsamicoa tai valkoviinietikkaa)
- 1 tl sokeria
- valko- tai mustapippuria
- suolaa




1. Valuta sienikuutiot siivilässä. Tai liota suolasienet ja kuutioi,




2. Kuori ja pilko sipuli mahdollisimman pieneksi.

3. Sekoita sienien joukkoon sipulisilppu, smetana, kermaviili, viinietikka ja sokeri.




4. Mausta pippurilla sekä suolalla makuusi sopivasti. Itse huomasin, että valmiit sienikuutiot olivat todella suolattomia, joten laitoin suolaa jopa pari tl.

5. Sienisalaatin maku paranee, jos se saa seistä ennen syömistä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli.




Meillä tykätään kovasti rosollista, mutta rosollin kastike on aina ollut mielestäni jotenkin pliisua. Pari vuotta sitten keksin lisätä kermaviilikastikkeeseen piparjuuriraastetta ja avot - syntyi minun makuuni sopiva kastike. Rosolliin meillä laitetaan keitettyjä porkkanoita, etikkapunajuuria, maustekurkkua, omenaa ja sipulia.


Kermaviilikastike rosollille:

- 1 prk kermaviiliä
- pari rkl piparjuuriraastetta tuubista
- 1 tl etikkaa (tai 2 tl viinietikkaa)
- 1 tl sokeria
- ripaus suolaa
- mustapippuria
(- loraus punajuurilientä väriksi)




1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa.

2. Anna tekeytyä hetki jääkaapissa ja tarkista vielä maku ennen tarjolle laittamista.

En pidä juurikaan graavikalasta, mutta kylmäsavulohi on suurta herkkuani. Sen kanssa tarjoan usein sinappikastiketta, joka sopii hyvin myös graavatun lohen kanssa.


Sinappikastike kylmäsavulohelle ja graavikalalle:

- 1,5 rkl dijon sinappia
- 2 rkl sokeria
- 1 rkl viinietikkaa (esim. valkoista balsamicoa)
- 4 rkl tillisilppua
- 1 maustemitta suolaa
- ½ dl miedonmakuista öljyä (itse käytin kylmäpuristettua rypsiöljyä)




 1. Sekoita kulhossa keskenään hyvin sinappi, sokeri, viinietikka, tillisilppu ja suola.

2. Lisää öljy ohuena nauhana samalla koko ajan sekoittaen.

3. Tarkista maku ja tarjoa kylmäsavulohen tai graavikalan kanssa.

Mukavaa, jos joku siellä sai näistä vinkkejä omaa joulupöytää varten. Ensi perjantaina ajattelin keskittyä joulun makeampaan tarjoiluun.

~~~

Eikös tullutkin viikonloppu nopeasti, kun oli pyhäpäivä keskellä viikkoa? Mies lähtee taas maailmalle ja se tarkoittaa (tietysti ;)), että meillä on siskontytön kanssa tyttöjen pikkujoulut, jei! Vaikka kyllä juhlintaan osallistuu myös yksi poika. Arvaatteko kuka? 


Yhden pisteen vihje ;D



Hauskaa viikonloppua kaikille!




PS. Viime talvena näytti tuon viimeisen kuvan perusteella olleen melko reippaasti tuota lunta.. Toivottavasti sitä ei tänä vuonna tule ihan noin paljon, kääk!


14 kommenttia:

  1. Hei!

    Nyt toi mami innostu! Se on jo monta vuotta uhannut tehdä noita joululaatikoita itse, muttei sit kuitenkaan oo rohjennut, kun ei oo ollu tiedossa testattuja ja hyväks havaittuja ohjeita. Mamin mummo oli maalaismummu ja sillä oli kyllä hyvät ohjeet, mut ne oli vaan mummun päässä, ja määrät oli ihan valtavia, tyyliin lanttulaatikko 20 hengelle :-). Ja nyt syksyllä se mummukin kuoli, et mami jäi ihan yksin ihmettelemään ohjeasiaa. Katotaas nyt uskaltaaks se kokeilla.

    Noi meidän ihmiset on kokeilleet muutaman kerran vähän erilaista sienisalaattia, sellasta niinku tuunattua. Siihen tulee noitten perusjuttujen lisäks omenaa ja maustekurkkua. On ollu kuulemma hyvää. Toisaalta mami on kyllä tooooosi perso kaikelle missä on etikkaa, et varmaan siks se maustekurkku käy sille kuin nenä päähän :-)

    herkkuterkuin, 3 shelttiä

    p.s. Mites hampit? Kääntyyks ne jo?

    VastaaPoista
  2. Hyvä idea paistaa laatikot melkein valmiiksi. Jos paistaa valmiiksi ja sitten lämmittää, laatikot kuivuvat helposti. Valmissoseita kokeilin joskus kauan sitten, kun niitä alkoi tulla markkinoille. En tykännyt ja siirryin takaisin itsetehtyihin soseisiin. Pitäisi varmaan antaa tänä vuonna valmissoseille uusi mahdollisuus, niin herkullisen näköiset laatikot sait aikaiseksi. Täytyy lukea kuitenkin vielä tuoteselosteet, yritän nimittäin ostaa mahdollisimman "puhdasta" ruokaa ilman turhia e-koodeja.

    Suolasieniä olen tehnyt joka vuosi, mutta tänä vuonna kokeilin lukemaani uutta säilöntätapaa eli pakastin rouskut ryöppäämisen jälkeen. Lisään sienisalaattiin suolan vasta valmistamishetkellä. Kaikkea täytyy kokeilla.

    Eilen satoi taas lunta ja tein pihalle lumiukon. Ei ole vielä kukaan merkannut ukkoa :)

    t. Aikku ja Olli

    VastaaPoista
  3. Jännityksellä oikein odotan perjantain ruokajuttuja, jos vaikka siunaantuisi joku WAU-resepti. Yksi sellainen kestosuosikki on jo tullutkin, nimittäin paprika-sipulipaistoslisuke! http://kaikkielamanikoirat.blogspot.com/2011/10/ruokaperjantai_21.html ♥♥♥
    En syö sitä lisukkeena, vaan pääruokana ruisleivän kera, aah, kuinka on maistuvaa, ei tarvitse edes suolaa eikä pippuria lisätä ja on silti hot! Nytkin on tarvikkeet jääkaapissa odottamassa valmistusta.
    Olen sen verran valikoiva, että harvoin mikään resepti tarttuu onkeen, mutta kun tarttuu, niin pysyy myös. Rumasti sanottuna olen kronkeli ruuan suhteen, syömishäiriöinen tavallaan...

    VastaaPoista
  4. Kerrankin mä saan pisteen, sillä osaan vastata kuva-arvoitukseesi, Jimi-boy, chihujen kunkku ja schäferien kauhu ;)

    Naura pois vaan sille kaatumistarinalle, kyseinen immeinenkin nauroi ihan kuollakseen sitä kertoessaan ja itse olen nauranut sille ihan häpeämättömästi monta kertaa.

    Ai, me ollaan sittenkin klooneja! :) Hihii, aikas hauskaa. Kyllä on taas pakaralihakset kovilla ja lankku selässä, kun tarpoo noita petollisia teitä Messisen kanssa. Huoh . tällä hetkellä rätkii täntää tuo ruattista tullut myrsky. Suoraan naamaan. Loskaa alkaa olla ihan kivasti, että tuo kun jäätyy niin....

    Laatikot on tosi herkun näköisiä, nam. Laatikoita on tarkoitus tehdä täälläkin itse. Noiden perinteisten lisäksi vielä bataattilaatikkoa. Isäntä on ainoa kinkun/lihansyöjä, joten hän hoitaa sen puolen ruuista keittiössä ihan itse. Ja me sitten taas tyttären kanssa kaikki kasvispuolet ja laatikot. Kaikki on meillä gluteenitonta minun keliakiani takia, mutta muut ovat jo tottuneita siihen. Ja minusta ruuat ovat kevyempiä gluteenittomina. Torttuja on sitten kahta lajia, sillä ne ovat must tietynmakuisina heille.

    Olen virkannut krampin peukalooni, kun epätoivoisesti yritän saada peitettä valmiiksi. Messinen ei voi käsittää tuota virkkaamista lainkaan. Käy ihmettelemässä monta kertaa kassin sisältöä ja liikkuvaa kättäni. Oispa kivaa tietää aatokset.
    Peppiriino ja Rillariina asuvat varmaan keittiössä tätätnykyä herkkujesi kintereillä. Jospa mamin silmä välttäis ja.... yks kaks ja naps.
    Joulupöytään pitää vissiin varata jouluisasti koristeltu pressu, jonka voi sitten heittää jouluherkkujen peitoksi. Muuten ne lähtevät "kävelemään" sillä aikaa, kun porukka sulattelee annoksiaan. Ja siitä on seurauksena vain rapsuttavia ja punoittavia koiruja, kun allergiakohtaukset iskee.

    Kohta on huipussaan joulupaniikki. Ah ja voi.

    Terkut koiruleille.

    VastaaPoista
  5. Mä oon vuosikausia ollut aina jouluihminen, mutta nyt kun lapset ovat aikuistuneet, olen huomannut että joulufiilikseni on hiipunut. Parina viime vuotena on saanut oikein hakemalla hakea sitä fiilistä. Viime viikonloppuna sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloin valmistella joulusiivoa. Joululevyn kun laittoi pyörimään, niin kummasti se joulumielikin rupesi sieltä löytymään. Sen kanssa pitää vaan taistella joka päivä, että se löytyisi.

    Porkkanalaatikkoa en varmaankaan tänä vuonna laita, ei tee meillä kauppaansa. Mut lanttulaatikkoa laitetaan varmaan 2-3 kg:n satsi. Reseptikin taitaa olla suhtsama kuin sulla, korppujauhot vaan glutteja.

    Tuota sienisalaattia varmaan joskus kokeilen, vaikutti hyvältä. Mut mitä, tarviiko rosollikin muka kastiketta, minusta se on hyvää sellaisenaan.

    Mukavaa pikkujoulua tytöille ja sille yhden pisteen vihjeelle ;D

    VastaaPoista
  6. Heh-hihhhihh-hohhoo ;`))) TAAS jaksat naurattaa, nyt vissiin aika tahattomasti ;) Sienisalaatti paranee, jos se saa seitä, ei kai sentään.

    Ja kun silmät on pyyhitty kuiviksi, että näen viime talven valokuvan, minusta olis tosi kätevää, jos lunta satais paikoitellen tuohon malliin. Meidän takapihalle tilaisin muutaman kuormallisen, valmiiks reunoille ja naapurien rajalle. Olis niin paljon kätevämpää pissittää koiria, kun ei tarttis oven raossa värjöttää hihnan kanssa. Viime talvena kylläkin ilo loppui siihen, kun katolta pudotettiin lunta, ja se vuori tuli tohon takaoven ja olkkarin ikkunan eteen, vain vähän vaille 2 metriä korkeana...

    Kiitos taas ruokaperjantaistasi. Mun herkkulauanti jää ainakin tänään toteuttamatta. Jospa sunnuntaiksi saisin kuvia, saa nähdä. (Myyjäiset jatkuu, tulehan Peppi-Rillan kanssa maistiaisille :)

    VastaaPoista
  7. 3 shelttiä: tiedän niin tuon mamin tunteen! Mullakin kesti tosi kauan, ennen kuin uskalsin itse kokeilla joululaatikoiden tekoa. Tuntui, että kaikkien tuttujen ohjeet oli tyyliin "laita vähän sitä ja vähän tätä" ja minä olisin tarvinnut tarkkoja määriä. Noi postauksen ohjeet oon itse tuunannut ja sopii sellaisinaan mun makuun.

    Toi teidän sienisalaati kuulostaa herkulliselta! Täytyy ehdottomasti kokeilla, kiitos vinkistä!

    Seuraava hampikontrolli on maanantaina. Mun mielestä näyttää, että yläkulmurit olis kääntyny jo aika paljon, mutta voi toki olla, että toivon sitä vaan niin kovin. Kerron maanantain jälkeen miten asiat oikeasti on. ;)

    Olli: juu, äidiltä olen oppinut tuon tavan paistaa laatikot loppuun vasta ennen tarjoamista. Se on tosi hyvä tapa. Valmissoseiden mausta en osaa sanoa mitään, kun en tosiaan ole koskaan "jaksanut" kokeilla itse keittää juureksia alusta asti. Laatikoista tulee silti omaan makuuni tosi hyviä, mutta voihan olla, että tulisi vielä parempia, jos tekisi soseetkin itse. Minäkään en tykkää e-koodeista, mutta en silti ole niiden suhteen kamalan tarkka. Laiskuus.. ;)

    Hei toi pakastiminenhan on ihan loistava idea, kiitos vinkistä! Mua on aina ihmetyttänyt se suolalla säilöminen, ensin suolataan ja sitten liotetaan suolaa pois - ihme puuhaa. Siksi ilahduinkin noista valmiskuutioista.

    Meillä on satanut tänään koko päivän lunta. Koirat on ihan innoissaan. Emäntä ei niinkään. ;)

    Rapsuja komialle Ollille!

    HooPee: onpa kiva kuulla, että Ruokaperjantaita oikein odotetaan, hih. Ymmärrän NIIN hyvin tuon WAU-reseptin. Olen itsekin aika kranttu ruuan suhteen ja tykkään eniten itse laittamastani ruuasta, jonka olen saanut "tuunata" omaan makuuni sopivaksi. Tuo paprika sipulipaistos on minustakin tosi hyvää.

    Mukavaa viikonloppua Sinulle ja Vilille! ♥

    VastaaPoista
  8. Maija: hienoa, olette todella saaneet pisteen tässä haastavassa kuva-arvoitustestissä, vau! ;) Ja tässä se piste: • , ole hyvä! :D))

    Joo kato, ei meistä noin helpolla eroavaisuuksia löydy. ;) Meilläkin on satanut lunta koko päivän. Koirat on innoissaan. Emäntä ei.

    Bataattilaaatikkoa en ole koskaan tehnyt. Teen nimittäin usein sellaista amerikkalaistyylistä bataattipaistosta, jossa baatatit on isoina kuutioina. Gluteeniton ruoka on ilmeiseti paljonkin terveellisempää kuin "tavallinen". Ainakin eräs fitness ihminen on minua näin valistanut. Itsehän olen pullahiiri yms., joten terveellisyys on ruokavaliostani kaukana, hitsi..

    Voi että teitä käsityöihmisiä! Haa, siinähän se meidän ero muuten tulikin! Sinulla on peukalossa kramppi käsitöistä ja minulla taas peukalo keskellä kämmentä, hihhihihi!

    Koirat pyörii juu aikas tiiviisti keittiössä, kun siellä kokataan. Etenkin Rilla. Hän myös osallistuu kuonollaan moniin kuvauksiin (kuten tiedätkin) ja Itsenäisyyspäivänä hän osallistui myös erään juustokakun maistamiseen.. ;) Siitä lisää ensi perjantaina..

    Joulupaniikki kuulostaa tutulta, koetetaan kestää! Terkkuja koissuille (erityisesti Essille ♥ tietty ;))!

    Ellieli: ymmärrän hyvin tuon joulufiiliksen hiipumisen. Itselleni on käynyt ihan samoin sen jälkeen, kun äitini kuoli neljä vuotta sitten syksyllä. Hän oli oikein todellinen jouluihminen. Hänen eläessään vietimme myös aina joulun siskojen kanssa lapsuuskodissamme. Ja joulu sellaisena kuin se siellä oli (aina samanlaisena), on minulle ainoa "oikea" joulu. Joulu, jota olen sen jälkeen viettänyt on myös ihan hyvä, mutta ei "oikea" joulu, vaan joku eri juhla.

    Ai teillä ei tykätä porkkanalaatikosta. Minä taas en voi sietää immellettyä perunalaatikkoa. Joululaatikot kyllä jakavat paljon mielipiteitä.

    Rosollin kastike on varmaan yksi sellainen asia, joka periytyy monasti kotoa. Meillä äiti teki aina kermaviilikastikkeen rosollille, mutta esim. mieheni kotona ei kastiketta ollut ollenkaan. Jotkuthan taas tekevät kastikkeen kermavaahdosta, jota en itse ymmärrä ollenkaan. Sekin varmasti vaihtelee paljon, että laitetaanko rosolliin perunaa ja silliä (=sillisalaatti). Itse en voi sietää sillisalaattia, mutta rosollista tykkään tosi paljon, makuasioita. :)

    Hihihhih, tytöt ja yhden pisteen vihje kiittävät! ;)

    Mai: voi että olin TAAS hauska! (vaikkakin tahattomasti juu) Seitä ei olekaan tullut mieleen vielä sienisalaattiin laitta, ööks.. ;)
    Korjasin tekstin eli kiitos oikolukupalvelusta! :)

    Aa-a, nyt tiedänkin sitten, mihin voin lähettää mahdolliset lumivyöryt, tänks! Nim. En pidä isoista lumimääristä. Meilläkin taisi olla vielä huhtikuussa joku läntti jäljellä katolta pudotetusta lumesta, kääk..

    Oih, taas myyjäiset, kateus! Jahka tuo keli hiukan laantuu, niin pakataan tyttöjen kanssa kerhoreput ja lähdetään tulee sinne, kiitos kutsusta, NAM! ;D

    Mukavia myyjäisiä ja suukkoja SukuLakulle! ♥♥♥

    VastaaPoista
  9. Kiitos taas, kun viitsit neuvoa :)

    Ainakin sienisalaattia voisi kokeilla. Olen tehnyt peruna- ja porkkanalaatikot muutaman vuoden alusta asti itse. Ja kerran taisin tehdä lanttulaatikonkin. Miksei noita valmissoseitakin voisi kokeilla. Olen kuullut muidenkin kehuvan. Toisaalta hoitelen selkävaivaa vielä joulukuunkin kotona ja tuli ostettua keittiöön oikein "ruoanlaittotuolikin" (korkea ja tukeva jakkara Ikeasta), niin onhan tässä aikaa näperrellä keittiössä :) Olen myöskin viime vuosina tehnyt juustokakkua lahjaksi sekä itselle.

    Voi miten pieneltä näyttää koirapoika hankien keskellä. Ei sitä lunta ehkä tarvitsisi niin paljoa tulla kuin parina viime vuotena.

    Täällä meilläpäin on muuten ollut aito voi "kortilla" kaupoissa. Niin olihan sellainen kimpale sitten tänään pakko kaapata matkaan, kun sattui lähikaupassa olemaan ;)

    -Koiratäti

    VastaaPoista
  10. Koiratäti: ole hyvä! Ü

    Teetkö muuten perunalaatikon sellaisen imelletyn vai ikään kuin "uuni muusin"? Itse en tykkää immelletystä perunalaatikosta, mutta bestiksen äiti tekee ihan mielettömän hyvää perunalaatikkoa ilman immellytystä. Sitä meinaan joskus tehdä, jos saan selkokielisen reseptin jostain. ;)

    Valmiista soseista en tosiaan tiedä, kuinka kestävät makunsa puolesta vertailun itse tehtyihin soseisiin verrattuna.

    Tuli tuosta selkävaivastasi mieleen, että satuin joku päivä näkemään ostoskanavalla (vai ostosruutu?) vilauksen jostain "selkävempaimesta", jota kovasti kehuttiin ja kuulemma Euroopassa lääkäritkin suosittelevat. Voi tietysti olla ihan "soopaa", mutta tuli vaan mieleen. Tässä osoite nettisivulle:

    http://www.tvins.com/fi/products/back2life/back2life.php

    Jimi näyttää tuossa kuvassa kyllä NIIN miniltä, hihhihih. Eikä tietysti iso olekkaan. Painoa 1,9 kg. ;) Lumen suhteen minulle riittäisi todella hyvin vähän pienemmätkin määrät. Tosin lumen tuoma valo on kyllä ihana asia!

    Eikö ole mainioita nämä ruokatrendit! Aikaisemmin voita paheksuttiin suureen ääneen ja nyt sitä pitää oikein hamstrata, hupaisaa! ;D

    Mukavaa viikonloppua! ♥

    VastaaPoista
  11. Olen tehnyt imellettyä perunalaatikkoa. Lapsesta saakka se on ollut herkkua. Sain sitä myöskin kesäisin, kun olin kyläilemässä vanhoilla "melkein sukulaisilla" :)

    Kiitos kovasti linkistä. Tällä hetkellä tosin ei taida auttaa kuin kärsivällisyys. Olin marraskuun alussa leikkauksessa ja siitä palautuminen vie oman aikansa. Ei auta kuin pinnaa venyttää, kun moni asia on vielä kiellettyä. Parempaan kuitenkin jo menossa :)

    Oikein mukavaa viikonloppua. Toivotaan, että tännekin sataisi vielä joku päivä lunta!

    -Koiratäti

    VastaaPoista
  12. Koiratäti: immelletty perunalaatikko taitaa myös jakaa mielipiteitä aikas lailla. Ja meillä muuten perhepiirissä kaikki muut, paitsi minä, rakastavat sitä, hih. ;)

    Juu, ei taida se vinkkaamani vempele olla selkäleikkauksesta toipumiseen suunniteltu (tai enhän oikeasti tiedä ko. laitteesta YHTÄÄN mitään). Kärsivällisyyttä se tosiaan varmaan vaatii - kovasti jaksuja! <3

    VastaaPoista
  13. Ei meillä välttämättä ole eroa käsitöidenkään suhteen. enhän mää sanonut missä mun peukku on. Ei se tekemästä estä ja kaikki läheiset on rauhaa rakastavia ihmisiä. ei ne kehtaa sanoo mitään noitten käsitöiden laadusta elikkäs ulkonäöstä ;). Ja kato, peitto on oikeestaan kuin loimi, joko hevoselle tai tyttärelle. Se saa sitten päättää.
    Hmmm... mä voisin tietty antaa ne vaikka irtolappuina, nehän vois vaix vaan asetella päälle silleen nätisti.

    VastaaPoista
  14. Maija: aa-a, sä olet "wannabe käsityöihminen"! ;) Mäkin olen, eli samiksia taas! Sulla on vaan menossa paljon aktiivisempi vaihe. ;DD

    Toi on ehkä hauskin idea ever, että annatkin lappuset irrallisina, hihhihhih!! Tytär olis varmaan riemuissaan! :DD

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ü