keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Näyttelykoira?


Olen viimeaikoina törmännyt hämmentävän usein kysymykseen: onko Rilla näyttelykoira? Olen ennenkin täällä kertonut, että en itse ole kovin 'koiranäyttelyhenkinen ihminen', jos tällaista termiä nyt edes voi käyttää. Toki sitten on ollut tosi mukavaa, kun Rilla on saanut hyvät arvostelut niissä kaikissa kahdessa näyttelyssä, joissa viime kesänä kävimme. Ja, vaikka ollaan tosiaan taas menossa yhteen näyttelyyn, en siltikään ole pitänyt Rillaa varsinaisesti minään näyttelykoirana. 




Olen kai ajatellut, että OIKEITA näyttelykoiria ovat sellaiset, joiden turkkia varjellaan ja puunataan koko ajan lähes hysteerisesti ja koiran pääasiallinen tarkoitus on tuoda omistajalleen mainetta ja kunniaa, tjtn. Huomaan omaavani edelleen paljon itse kehittelemiäni, jokseenkin negatiivissävytteisiä, ajatuksia näyttelytoiminnasta. Aika jännää, kun tosiaan meillä on ollut oikein mukavaa niissä käymissämme näyttelyissä. Eikä olla nähty edes vilausta mistään koirien huonoon kohteluun viittaavasta, mitä olen kai kuvitellut mielessäni koiranäyttelyiden olevan täynnä.




Viimeksi eilen kosmetologin kanssa tuli puhetta koirien trimmaamisesta ja sitä kautta myös Rillasta. Kosmetologi kysyi sitten, että onko meillä oikein näyttelykoira? Niin, onko? Mikä on näyttelykoiran määritelmä?




Yhdellä eläinlääkärireissulla (Rillan tulehtuneisiin anaalirauhasiin liittyen) lääkäri totesi, että Rilla kun on näyttelykoira, niin hänellä on ihan erilainen turkki kuin monilla heillä käyvillä westeillä. Monilta kun on turkki trimmattu mahdollisimman lyhyeksi ja siten käytännölliseksi. Enpä ollut sitäkään tullut ajatelleeksi, että meidän trimmaaja tietysti trimmaa Rillan aina sitä silmällä pitäen, että voidaan halutessamme miettiä myös näyttelyyn menemistä. Westien näyttelytrimmiin kuuluu mm. lähes maataviistävät mahanaluskarvat, jotka eivät tietenkään ole kurakeleillä kaikkein kätevimmät.




Rilla kävi viime viikolla alustavassa trimmissä näyttelyä varten. Trimmaaja sanoi, että selän karva saisi kasvaa mieluusti vähän pidemmäksi. Loppusilaus tehdään sitten näyttelypäivänä alkaen pesusta ja föönauksesta jatkuen tupeerauksella yms. Olen tainnut ennenkin mainita, että se westien näyttelylook on omaan makuuni aika, hmm.., muhkea. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että meidän trimmaaja osaa laittaa ja esittää Rillan ihan super hienosti! Ohessa esimerkkikuvia viime kesältä.





Kieltämättä noissa kuvissa Rilla näyttää ihan näyttelykoiralta.. ;) No, oli mikä oli, niin meidän kaikista rakkain ja paras, t i e t y s t i !



 Heleää heinäkuuta kaikille karvoihin katsomatta! Ü


16 kommenttia:

  1. Joo, kyllä Rilla on kaunis kuin heleä Ansa Ikonen, joten varmasti näytelmät onnistuvat mitä mainioimmin. Tykätään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ansa Ikonen, hihhihhih! Yhdennäköisyys on kyllä melkoinen.. :D:D

      Poista
  2. Hassu yhteensattuma, nimittäin just mietin meidän poikien kohdalla samaa, että ovatko näyttelykoiria - ja missä vaiheessa niitä voidaan sellaisiksi kutsua, kuinka monta näyttelykertaa vuodessa takaa tämän termin käytön vai onko siihen olemassa jotakin muita kriteerejä? :D

    Multa on kysytty lukemattomia kertoja, että käytetäänkö niitä ajossa, ovatko metsästyskoiria ja olen huomannut vastaavani joka kerta, että "Ei, ovat näyttelykoiria". Siis...okei? Ilmeisesti olen päättänyt automaattisesti, että mäyräkoirien ollessa kyseessä ajurin suora vastine on näyttelykoira :)

    Mutta, tiedä sitten...eipä kai noita ole tarpeen sen kummemmin luokitella tai asiaa selitellä. Ovat perheenjäseniä, joilla on harrastuksia, kuten muillakin tämän perheen jäsenistä on :)

    On, muutes, noilla turkeilla eroa: jos Rillan viimesilaus tehdään näyttelypäivänä pesuineen jne. niin mäyräkoira pitää pestä (jos ylipäänsä pesuun on tarvetta) viimeistään kaksi viikkoa ennen näyttelyitä että turkissa on hyvä öljyisyys. Mäyräkoiran (ainakin pk-koirilla) itsepuhdistuva turkki on kyllä aika mainio kapistus. Ikinä eivät ole meidän pojat haisseet pahalta (paitsi silloin kun Aslan kieri pienenä ulosteessa...) Jos noita hippitukkaisia pesee liian usein karva menee kiharaan ja se on iso no, no, no, mäyräkoiralle ja laskee ihan takuuvarmasti sijoitusta kehässä. Kynsien leikkuu, tassukarvojen trimmaus ja turkin harjaus, siinä pitkätukkien panos ulkonäköön ;)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusit ihan justiinsa mun pointin! Kun eihän sillä tosiaan ole yhtään mitään merkitystä, että onko näyttelykoira vai ei, mutta mikä se määritelmä noin yleisesti ottaen on? Itse en kyllä osaa ajatella Rillaa näyttelykoirana. Siitä tämä pohdiskelukin lähti, kun kysyttäessä vastaan aina jotain epämääräistä tyyliin: jaa, no ollaan me parissa näyttelyssä käyty, mutta ei se mikään näyttelykoira ole. ;D

      Aa, juu, mäykyistä tosiaan kysytään varmaan myös tuota metsästysasiaa. Eipä ole kyllä Pepistä kukaan kysynyt. Mikä ei liene suuri ihme, kun eihän siinä Peppin haukkuesityksen aikana kukaan kuule kysyä tai puhua yhtään mitään. Noin niin kuin, jos lenkillä nähtyjä ihmisiä ajatellaan. :D

      Tuo näyttelyyn valmistautuminen on tosiaan ilmeisesti hyvinkin erilaista eri roduilla. Westiä en osaisi IKINÄ itse laittaa, mutta varmaan jonkun sileäkarvaisen rodun osaisi laittaa melkein kuka vaan.

      Meillä koirat haisee aika usein, mikä johtuu ihan vaan siitä, että tykkäävät pyöriä pihalla milloin minkäkin elukan jätöksissä - nice! ;D Noin muuten westien turkki on myös hyvin itsepuhdistuvaa laatua, samoin kuin varmasti myös karkkarin. Peppi on 'nakuturkkinsa' kanssa tietysti ihan oma lukunsa.. :D:D

      Oletteko muuten menossa viikon päästä Oulun KV näyttelyyn?



      Poista
  3. Minulta kysytään käykö Nelli metsällä... sitä voi heittäytyä tyhmäksi ja sanoa jooo. Tokihan me käydään metsässä kävelyllä =)

    Mutta kyllä Rilla on kaunis. Tuo eka kuva suorastaan saa hengen salpautumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tuo onkin erittäin hyvä vastaus. Kyllähän mekin tosiaan käydään metsässä melkeinpä joka päivä. ;D

      Voi, kiitos! <3 Kauneus ei siis ole pelkästään oman mamman silmissä. Ja onhan Rilla tosiaan hyvin sopusuhtainen westie.

      Poista
  4. Hei taas!

    Minusta Rilla-neiti näyttää oikein tyylikkäältä näyttelytrimmissään! Ja kieltämättä ero kotityyliin on ilmeinen, jopa näin ihan terrieriummikolle :-) Täytyy myöskin sanoa, että westie on minun silmääni näyttävä rotu. Johtuuko sitten väristä ja juuri tuosta trimmistä vai mistä...?

    Tuo näyttelykoira on kieltämättä aika epämääräinen käsite. Usein tuntuu, että sitä käytetään koirista, joitten kanssa on vähintäänkin jonkinlaisia tavoitteita, noin niin kuin missikilpailusaralla, melkeinpä riippumatta siitä montako kertaa siellä näyttelyssä on käyty. Määrittävää tuntuu olevan juuri se ajatus, että on ainakin tarkoitus käydä myös näytillä, eikä vaan kasvattaa karvoja turilasmalliin kotona dumma mamman kanssa.

    Rillan luonnolle varmasti sopii tuo näytelmäharrastus. Meillä ei kukaan ole oikein näyttelykelpoinen... yksi on ylikorkea, yhdellä ei pää pitäisi ja yhdellä on hylkäävä virhe. Lisäksi kahdella on sellaista omin silmin havaittavaa sanomista, ettei sitä tarvitse lähteä hakemaan lapulle kirjoitettuna näyttelystä.

    Olen kyllä aina silloin tällöin käynyt katsomassa näyttelykoirashelttejä näytelmissä. Yleensä menen tuttuja tapaamaan ja samalla ihailen koiria. Monet niistä ovat niin high maintenance- turkkisia, että huokaan helpotuksesta kun nään omat vähempiturkkiset älykääpiöni kotiin tullessa :-)

    Tutkin vielä mahdollisuuksiani päästä kannustamaan Rillaa missikisoihin.

    Terkkuja!

    shelttien mami

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, meillä varsinkin kun koiria ei paljon arjessa puunailla (understatement of the century ;)), niin näyttelylook on ihan omaa laatuaan. ;D Westie on rotuna miellyttänyt aina myös minun silmää, mutta ennemminkin sellaisessa siistissä kotitrimmissä kuin niissä kaikista pöyheimmissä näyttelykuvissa. Makuasioita nämäkin.

      Jotenkin tuo näyttelykoira nimike kalskahtaa vieraalta meikäläisen korvaan. Siksi kai menenkin ihan hämilleni, kun siitä kysytään. Takeltelen aina jotain tosi epämääräistä vastaukseksi. :D

      Rilla on kyllä luonteeltaan sellainen, että koen näyttelytapahtuman olevan hänelle jopa mielenkiintoista vaihtelua. Ainakin tässä mittakaavassa, kun nyt sitä harrastetaan.

      Meillähän Rilla on ensimmäinen ja ainoa näyttelykelpoinen koira. Kaikki muut ovat tai ovat olleet "viallisia", kuka mitenkin. Eikä se ole meitä millään tavalla haitannut. Ainoa haave on tosiaan ollut siitä mahdollisesta oman koiran pennusta. Muuten ei varmasti nytkään olisi tullut Rillan kanssa lähdettyä edes kokeilemaan.

      Sheltin turkkia täytyy varmaan, juu, jonkin verran puunata myös näytelmien välissä, jos mielii kärkisijoille. Nyt tosin vaan arvailen, koska oikeasti en tiedä sheltin turkinhoidosta mitään. Todella kaunis rotu se kyllä on. Samoin kuin "isosiskonsa Lassie".

      Toivottavasti pääset tulemaan! :)))

      Poista
    2. Tuosta lassiesta tuli mieleen, että olenkohan jo kertonut Hissun vakaista pyrkimyksistä kehittyä täydellisyyteen ns. käänteis-lassiena. Käänteis-lassiehan on otus, joka pyrkii kaikissa tilanteissa toimimaan täysin päinvastoin kuin kuuluisa käänteisolentonsa.

      Voimme vain kuvitella miten Hissun pikkupäässä hyrrää kun se värkkää käänteismuotoon esim. nämä: Varma luoksetulo, ruokailun rauhallinen odottaminen, kuulollaolo mamin toiveisiin, yleinen uskominen kun kielletään, ystävällisyys vieraita ja varsinkin pulassa olevia kohtaan, lapsiystävällisyys ja rivakka juoksu tapahtumapaikalle pelastustilanteessa.

      mukavaa viikonloppua!

      sm

      Poista
    3. Hihhihhihhih, käänteis-lassie!! Go Hissu! :D:D

      Hmm, nyt kun tarkemmin ajattelen, niin Peppihän on ihan samanlainen. En ollut vaan tajunnut, että hän on (myöskin) ottanut elämän tehtävääkseen olla käänteis-lassie. Ja hyvin häneltä(kin) se sujuu. Hitsi. ;D

      Poista
  5. Tuo ensimmäinen kuva Rillasta on tosi kaunis. En lainkaan tiedä, mitkä ovat westieiden kriteerejä näyttelyissä, mutta soma teidän Rilla on. Varmaankin myös tuomareiden mielestä:) Kieltämättä tuo niin sanottu näyttelytrimmaus näyttää hieman haasteelliselta kurakeleihin yms, mutta on se hieno. Mikä on sitten näyttelykoiran ja kotikoiran ero? Ei kait mikään, jos satunnaisestikin käy näyttelyissä. Sellainen joka näyttelyn kiertäminen ulkomaita myöten tulisi kyllä aika kalliiksi ja olisi minun mielestäni jo rasittavaa. Niille taas, jotka ovat todella kiinnostuneita näyttelyistä ja haluavat käydä niissä ulkomaillakin, niin sen voi varmaan katsoa olevan osa harrastusta. Jännityksellä odottelemme teidän arvosteluja, terveisiä M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Rilla on kyllä oikein sopusuhtainen ja nätti westie.

      Näyttelylook ei tosiaan sopisi ollenkaan ainakaan meidän boheemiin elämään. ;D En ole yhtään sen tyylinen, että kampailisin, saati pesisin koiria huvin vuoksi. Syksyllä pyydän trimmaajaa taas ottamaan Rillan turkin mahdollisimman lyhyeksi. On sitten kätevämpi kura- ja lumikeleillä.

      Hyvin sanottu tuo, että eihän kotikoiralla ja tällaisella satunnaisella näyttelyissä kävijällä ole mitään eroa. Se on sitten tosiaan asia ihan erikseen, jos näyttelyissä käydään paljon. Kai se näyttelyharrastus voi viedä niin totaalisesti mukanaan, että tulee lähdettyä ulkomaillekin. Kuka innostuu mistäkin.

      Kiitos ja terkkuja sinne myös kovasti maalaustalkoisiin ja Ossikalle suukkoja! <3

      Poista
  6. No onhan ne näyttelykoira. Joka kerran kun näyttelyssä käy. Ja minusta jokainen koira ulos ovesta astuessaan on näyttelykoira, sillä kaikkihan sen näkee siinä hihnan päässä ;) no joo, en ole kovin innostunut näyttelyistä , sillä niitä on nähty tarpeeksi. ja on nähty myös se huonompi puoli niistä, eli se, että aika paljon niissä on myös sitä sisäpiirijuttua. Tietyt kasvattajat pärjää hyvin koiriensa kanssa toiset taas ei. Touhu on melkoisen kallista ja välillä tuomarit myös mitä sattuu. Ompa oman rakkaani emosta sanottu, että juu hieno koira muuten, mutta kettuterrierriksi liian kulmikas pää. epäilemättä on, kun sattuu olemaan parson. Eli jos tuomari ei ole edes tiennyt mitä rotua arvostelee niin huhuhh. Ja olet itsesi maksanut kipeeksi moisesta näyttelystä sitten.

    Mutta jos haluat pennuttaa koiraasi, niin onhan niissä sitten jonkun verran käytävä, jos mielii saada pennut myytyä ja kunnon isukin pennuille.

    Rillahan on jumalaisen kaunis, näyttelyssä tai ei. Joka kerran kun joku hänestä puhuu näyttelykoirana,minä sanoisin, että ihan luonnostaan on kaunis. Ja rakastettu on vaikka puuttuis toinen korva.
    Ja tuomaritkin on arvostelijoina aikalailla vain omien mieltymystensä ilmaisijoita. Mikä heidän silmäänsä on kaunis, on sitten arvostelussa myös sitä.

    Minulla on ollut mestyksekkäitä koiria näyttelyissä, että en puhu mistään kateusnäkökulmasta happamien marjojen kettuna. Minulle ei näyttelyt vaan sillä tavalla oikeen nappaa.

    Terkkuja Rillukalle ja Peppiselle. Isot halit sinne täältä Essilästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, totta tuokin! ;D Ei kai ne ohikulkijat tosiaan silmät kiinni siellä kaduilla kävele! :D:D

      Juu, voin hyvin kuvitella, että siellä näyttelypiireissä on monenlaista porukkaa. Meille sopii hyvin tällainen hyvin satunnainen käyminen. Ei ehdi alkaa ahistaa. ;D Uskomaton tarina tuo kettuterrieriksi sanominen!?!? Siinä on tosiaan ollut tuomari AIKAS hukassa:: :O

      Rilla on kyllä oikein sopusuhtainen westie. Ja meidän silmissä tietysti kaunein kaikista, rakkaimmasta puhumattakaan. <3

      Yhtään en ajattele mielipiteistäsi, että puhuisit millään muulla kuin kokemuksen syvällä rintaäänellä. Varsinkaan, kun omat mietteeni kulkevat hyvinkin samoja ratoja.

      Kiitos ja isot halit takaisin sekä kolmikolle rapsutukset! <3

      Poista
  7. Viimeks eilen näyttelyissä käyneenä täytyy sanoa, että ei musta olis minkään ns. virallisen näyttelykoiran omistajaks. Aikamoista hommaa niien puunaaminen näyttelypaikallakin! Koiran pitää mun mielestä saada olla myös koira eikä vaan otus, jonka pitää näyttää upealta.

    Siispä hyvä valinta tähän on lk mäyräkoira ;) helppo hoitaa eikä tartte ressata näyttelyihin menoa, että miltä koira näyttää! Onko oikein leikattu/trimmattu/tupeerattu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon sun kanssa ihan samoilla linjoilla! Mä en myöskään voi kuvitella, että jaksaisin, saatika osaisin, puunata Rillaa itse. Onneksi meillä on tuo loistava trimmaaja, jolta puunaaminen sujuu.

      Olen niinkin noviisi tässä koko näyttelytouhussa, että en ennen viime kesän ensimmäistä näyttelyä edes tiennyt, kuinka paljon westiä tosiaan laitetaan siellä näyttelypaikalla. Olin AIVAN äimän käkenä. Onneksi Rilla ei näytä siitä olevan moksiskaan. Vaikka en silti osaa kuvitella kovinkaan paljon tieheämpää näyttelytahtia. Meillähän tämä tuleva on kaiken kaikkiaan kolmas laatuaan. ;D

      Lyhytkarvainen mäykky on kyllä ihan loistava rotu myös siinä näyttelymielessä! Tukka on tosiaan aina hyvin ilman tuupeerauksia. :D

      Poista

Kiitos kommentista! Ü