Kiitos taas kerran tuhannesti edellisen postauksen kommenteista!
Olette ihania, kun jaksatte ja viitsitte auttaa.
Teidän mielipiteitä ja vinkkejä luettuani, ovat ajatukseni asiasta selkiytyneet sen verran, että olen päättänyt ottaa yhteyttä johonkin koiraterapeuttiin tms. heti kesälomien jälkeen. Useampi teistä mainitsi Kiva-teamin, jota googlettelin vielä vähän tarkemmin. Hyvältä kuulostaa, joten sinne lähtee varmastikin ensimmäinen yhteydenotto.
 |
| Mamma sano, että me ollaan terapian tarpeessa. Vaikka eniten se on kyllä ite. Nih! |
Olin tiistaina Rillan kanssa trimmaajalla, jonka luona Peppikin on jo useamman kerran käynyt. Hän sanoi heti, kun kerroin Pepin reaktiosta vieraisiin, että hänen mielestään Peppi on käytökseltään vaikealukuinen. Se on juuri se sana, joka kuvaa minunkin mielestäni Peppiä täydellisesti. Minäkään en osaa lukea Peppiä ollenkaan samalla tapaa kuin esim. Rillaa. Sen takia en myöskään tiedä, mitä minun pitäisi ongelmatilanteissa tehdä. Tuo trimmaajan kommentti oli se viimeinen juttu, jonka tarvitsin, ja sen jälkeen päätös konsultoida koiraterapeuttia oli täysin selvä.
 |
| Me harjotellaan tässä sohvalla olemista, kun eiks siellä terapiassakin maata jollain sohvalla? |
Eikös vaan ole hyvä, että saatiin se Pepin hammasprojekti hoidettua alta pois, niin voidaan siirtyä terapiaprojektiin. ;)
 |
| Hoh-hoijaa, tolla pitkulaisella noita projekteja tuntuu riittävän! Kivaa keskiviikkoa teille kaikille kivoille siellä ruudun toisella puolella! |
Edelliseen postaukseen olikin tullut hurjasti kommentteja. Tosi hyviä itse asiassa. On meillä aivan mahtava blogiyhteisö!
VastaaPoistaHyvä että ajatukset ovat selkiytyneet! Uskon että melkein kaikilla koiranomistajilla olisi jotain kysyttävää koiraterapeutilta /-ekspertiltä eli toimissasi ei ole minun mielestäni mitään kummallista. :) Alma lähettää Pepille terkkuja, että ihmisten pitää tehdä vähän enemmän töitä meidän jalojen mäykkyjen kanssa. ;)
VastaaPoistaRapsuja!
VastaaPoistaKaunis Nelli: älä muuta sano! Tämä meidän blogiyhteisö on kultaakin kalliimpi. <3
VastaaPoistaAlma ja kumppanit: juu, tämä teidän kanssa ajatusten vaihto on kyllä useaan otteeseen selkiyttänyt ajatuksia monestakin asiasta. :)
Alma taitaa tietää mistä puhuu, hyvä kommentti! ;D
Paloma: Kiitos ja samoin sinne! <3
Toivottavasti koiraterapeutista on apua tämän Pepin ikävän käytösongelman ratkaisemisessa. Ja mitä pikemmin, sen parempi.
VastaaPoistaItse sanoisin että toistoja, toistoja, noiden vierailujenkin suhteen. Tässä nyt voin olla hiukan ulkopuolisenviisas (näsäviisas), mutta itse olisin varmaan lähtenyt pitkuliinin ja ystävien kanssa pienelle lenkille ja ehkäpä vähän matkaa kuljettua antanut lapselle hihnan kouraan, että taluta sä sitä. Toisaalta sanoit lapsen hieman pelänneen koiria, mutta ehkäpä heidän molempien pelko olisi siinä lenkin aikana hälventynyt.
Tään mä taisin joskus aiemminkin sanoa, ettei vieraan kannattaisi tulla arkaa koiraa kohden käsi ojossa lirkutellen, vaan koira tulee haistelemaan sitten jos ja kun on siihen valmis. Muutenhan sitä ei huomioida. En mä osaa tämän enempää auttaa, mutta toivon todella että siitä terapeutista olisi apua, pääsee pitkuliinikin peloistaan.
Ellikin on arka, muttei se kuitenkaan vieraita hauku. Ihmiset se ottaa iloisesti lipsutellen vastaan, kaikki ventovieraatkin. Ja oon huomannut, että pikkulapsetkin sitä kiinnostaa. Siis ihan vaippaihmiset.
Mut hei, jos hampiprojektikin onnistui, niin miksei terapiaprojektikin! Sitten voidaan jatkaa taas kiina-projektia ;)
Hups, nyt taisi tulla taas liikapitkä kommentti, mut tsemppiä terapiaprojektiin.
PS. ihanat kuvat ja vallan mainiot kuvatekstit.
Ellieli: joo, mä toivon samaa. Ja etenkin sitä, että mulle selviäisi mistä Pepin käytös johtuu/kertoo ja mitä mun pitäisi ongelmatilanteissa tehdä.
VastaaPoistaToistoista olen täysin samaa mieltä. Varsinkin sitten, kun oikeat toimintamallit on tiedossa.
Toi lenkille lähtö olis ehkä voinut toimiakin tai sitten ei.. Tilanne oli moneen otteeseen aika kaaottinen, kun sekä Peppi, että tyttö olivat hermona.
Edellisen postauksen kommentteja luettuani, ja keskusteltuani sen meidän trimmaajan kanssa, olen tullut siihen tulokseen, että Pepin käytös ilmentää epävarmuutta. Ei niinkään pelkästään arkuutta tai pelkoa. Voi olla, että olen erimieltä terapeutin kanssa juteltuani, mutta nyt tuntuu siltä.
Meidän westiet on kaikki olleet tuota "lipsutellaan vieraat kumoon" plaatua ja jo senkin takia taidan olla Pepin käytöksestä niin ihmeissäni. Vaikka on kai päivän selvää, että kaikki koirat on erilaisia omia yksilöitään. Mä oon vaan ilmeisen hidas hoksaaja.. :D
Juu, eiköhän me tuleva terapiaprojektikin selätetä ja Kiina-projekti siinä sivussa. :D:D
Kiitos kovasti tsempeistä ja kehuista! :) Rapsuja ELlille! <3
Heippa!
VastaaPoistaKuultiin et täällä keskustellaan jostain ongelmasta. Et jollain on muka joku ongelma vieraista...
Eilen mami sano et hänkin haluu kokeilla sitä ongelmaa meillä, ja sit tuli vieraita vieraita. Ei siinä ollu mitään propleemaa kun me saatiin isot luut ja mami laitto Pipiksen aitaan kiinni hihnalla, toiset sai olla irti.
Oltiin siinä pihalla ihan niitten ihmisten lähellä, mut kuitenkin omissa hommissa. Siinä me sit syötiin ja nakerreltiin, eikä oikeestaan melkein huomattukaan niitä tunkeilijoita.
Helposti meni pari tuntia. Sit ne vieraat lähti. Ihan kiva et menivät. Ollaan mieluummin omassa porukassa. Tollai homma oli ihan ok, kun oli jotain kivaa tekemistä, eikä ne vierakset tunkeillu mitenkään, yrittäny paijailla ja silleen.
Mami huutelee tuolta et voisittekste keskustella murtohälyttimistä. Meidän naapurissa kävi nimittäin murtomiehet. Ja sit mamia on jännittäny lähtee pois kotoo, et jos joku vaikka murtautuu meille. Onneks mamilla on nyt se loma, se voi vahtii meitä täällä. Kamalinta olis kuulemma jos joku mäntti laskis meiät karkuun. Pelästyttäis rosvoja ja lähettäis litomaan.
Mami haluais meille sellasen hälytysjutun. Onks muilla sellasia? Ja onks niissä jotkut koirasäädöt, jos on niitä liiketunnistusjuttuja sisällä? Ehkä kaikki muut asuu turvallisilla alueilla...
Me laitettiin eilen meidän pihaporttiin "varo koiraa"-kyltti, jossa on saksanpaimenen kuva. Ennen oli vaan shelttisiluetteja. Ehkä toi kyltti pelottelee paremmin.
Mamin ystävä (ennen poliisissa töissä) kerto, et kun ne oli joskus saanu kiinni jonkun rosvoliigan, niin niiltä rosvoilta oli löytyny karttoja, joissa oli vedetty raksit yli kaikkiin niihin taloihin, joissa oli koira. Et jospa ne rosvot tietää et me ollaan täällä, eikä sit tuukaan rosvoilemaan. Ja kyllä me haukutaan niin kovaa et luulis niiten kääntyvän ovelta... tai sit ei.
Mites muilla? Pelottaako rosvot?
terkuin,
3 shelttiä
Toivotaan annamari, että saat jotain apua koiraterapeutilta. Yksi suuri apu olisi se, ettet vertailisi kahta niin erilaista rotua keskenään. En kyllä tiedä mihin tarkoitukseen westiet ovat jalostettu mutta voisiko olla ihan seurakoiraksi? Pelkkä arvaus. Täytyykin minun käydä tarkistamassa, kun en oikeasti tiedä. Mutta sen voisin arvata vielä, että karkkarin ja westien vertailu on todennäköisesti vähän kuin vertailisi vuohipässiä ja vaikkapa hevosta:)
VastaaPoistaKarkeakarvaisen mäykyn vertaaminen vaikkapa pitkäkarvaiseen on sekin vähän hataraa - oikeasti. Karkeakarvainen mäykky pitäisi olla tarkoitettu aika pitkälti metsästyskoiraksi. Ossistakin piti tulla ensisijaisesti metsästyskoira. Silloin ne tosiaan poikkeavat muista mäyräkoiratyypeistä. Näyttelyissä monet hienot lyhytkarvaiset, jotka napsivat palkintoja ovat rintakehältään niin laajoja, etteivät ne enää mahtuisikaan ketunluolaan. Juuri eilen juttelimme mieheni ja yhden toisen kovan metsästäjän kanssa karkkareista. Tämä metsästäjämies oli ollut kaurisjahdissa ja kun kauris oli kaadettu kk-mäyrisherra oli asettunut siihen kauriin päälle makaamaan ja joku muu metsästäjä oli sitten sanonut, että kauriiseen ei sitten parane koskea ennenkuin isäntä on kohta paikalla. Tuo herra käy muuten päälle. Mäykkyherra oli muuten ihan suht kiltti, mutta kauris oli tavallaan sen omaisuutta:) No meni taas vähän asioiden vierestä mutta.... Toivotaan, että terapia-projekti tuo joka tapauksessa valaistusta Pepin käytökseen. Rapsutuksia molemmille tytöille M-L ja Ossi
3 shelttiä: tervetuloa ongelmakeskusteluun! ;D
VastaaPoistaHmm.., pihalla vieraiden "kestitseminen" olis muuten varmaan myös hyvä idea. Täytyykin laittaa korvan taakse. Hyvä, että teillä meni vierailu mukavasti luita nakerrellessa! :)
Voi ei - murtomiehet!!! :((( Niistä meillä ei ainakaan vielä ONNEKSI ole kokemusta, paitsi mökiltä. Siellä oli joskus pari vuotta sitten ikkuna rikottu ja jotain eväitä keittiöstä syöty. Mökki on sellainen ikivanha, ilman mukavuuksia oleva "Röttelö", joten sieltä ei taida löytyä mitään varastettavaa. Mutta, silti tietysti on inhottava ajatus, että joku on käynyt siellä omin lupinensa.
Ihan gaameeta olis tosiaan, jos teillä tai meillä kävis voroja, jotka päästäis koirat karkuun tai tekis jotain pahaa koirille, hirvee ajatus! :((((
Toivotaan, että teidän mamin loistokeksintö (se sussarikyltti) pitää vorot poissa! Pitäisköhän meidänkin hommata samanmoinen? Hyvä idea!
Turvallista viikon jatkoa sinne! <3
Marja-Leena: olet taas kerran oikeassa, kun sanot, että minun pitäisi päästä eroon westien ja karkkarin vertailusta. Vaikka westietkin on kyllä alunperin jalostettu pienriistan metsästykseen ja luolakoiriksi. Monissa rodun yksilöissä on vielä jäljellä paljonkin riistaviettiä, kuten esim. meidän edesmenneessä Ineksessä ja myös Rillassa.
VastaaPoistaWestie on myös terrieri sanan kaikessa merkityksessä. Ne telkkarissa pyörivät Ceasar-ruoka mainokset antaa westiestä ihan lällyn kuvan. Westie ottaa helposti ja mieluusti johtajan paikan perheessä, jos sille vaan antaa siihen mahdollisuuden. Meidän ensimmäinen westie, Rosa, oli pentuna tosi dominoiva, mutta hänestä saatiin kouluttamalla ihan unelmakoira, joka totteli aina pienestäkin merkistä.
Rilla on westieksi tosi pehmo, eikä ole tarvinnut kovia otteita kuin haukkuherkkyyden suhteen. Riistaviettiä häneltä kyllä löytyy, eikä häntä sen takia voi pitää vapaana metsässä tms.
Kaikki karkkarit, mukaan lukien Pepin äiti, jotka olen tavannut ennen Peppiä, ovat olleet ihmisrakkaita. Tällä tarkoitan siis myös vieraita ihmisiä. Peppihän on myös todella ihmisrakas oman perheen ja muiden hänelle tuttujen ihmisten kanssa. Hän on juuri sellainen sylissä viihtyvä koira, jonkalaista olen aina toivonut. <3
Niin kuin olen jo monasti sanonutkin, on Pepin suhtautumisessa vieraisiin koiriin ja ihmisiin jotain sellaista, mitä minä en ymmärrä. Juuri siihen omaan tietämättömyyteeni koen eniten tarvitsevani apua. Peppi saa lopulta tietysti olla juuri sellainen kuin on, kunhan minä en osamattomuuttani pahenna tai aiheuta lisäongelmia.
Peppi ei muuten ole ainakaan vielä osottautunut erityisen riistaviettiseksi, toisin kuin Rilla, jolla on lenkillä lähes aina joku vainu päällä. Peppi ei juuri edes haistele lenkillä, paitsi joskus samaa kohtaa Rillan kanssa. :D
Kiitos taas hyvästä kommentista ja rapsutuksia Ossille! <3