Ruokaperjantai - tonnikala-fetasalaatti ja sinappinen salaattikastike

Vuoden ensimmäinen ruokapostaus ja ensimmäiset uudella kameralla otetut ruokakuvat, automaattiasetuksilla tosin, mutta kuitenkin. Käytiin keskiviikkona siskontytön kanssa Sellossa vähän kaupoilla ja sen jälkeen syömässä Carlito's ravintolassa. Minulla oli kamera mukana, joten nappasin kuvan alkupaloista, jotka olivat tosi hyviä. Balsamicomarinoituja herkkusieniä ja hillottuja viikunoita meinaan ehdottomasti kokeilla joskus tehdä myös itse.

Olen varmaan ennenkin maininnut pitäväni kovasti ruokaisista salaateista, joissa on paljon erilaisia aineksia. Tein taannoin tonnikalasalaatti johon laitoin myös pastaa ja fetajuustoa ja siitä tuli tosi hyvää. 

Tonnikala-fetasalaatti:

- jääsalaattia

- rucolaa

- kurkkua

- pari porkkanaa 

- (puna)sipuli

- (täysjyvä) pastaa

- tonnikalaa öljyssä

- fetajuustoa

- pikkutomaatteja

- pari kananmunaa

(- mustia oliiveja)

(-­ sinappista salaattikastiketta)

1. Keitä pari desiä pastaa pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä myös kananmunat.

2. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sipulisuikaleita hetki pannulla tilkassa öljyä. Mausta balsamicolla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa sekä sokeria.

3. Huutele pasta kylmällä vedellä ja valuta hyvin. Sekoita paistettu sipuli ja valutettu tonnikala pastan joukkoon.

4. Revi kulhoon tai suoraan lautaselle jääsalaattia ja rucolaa. Siivuta päälle pätkä kurkkua. Minulla on tapana kuoria kurkut.

5. Kuori porkkanat ja tee kuorimaveitsellä suikaleita salaatin joukkoon. Porkkanasuikaleet tuovat väriä ja rapeutta salaattiin. Kannattaa kokeilla!

6. Lisää pastaseos salaatin päälle, kuutio sekaan pala fetajuustoa sekä puolita pikkutomaatteja. Jos tykkäät oliiveista, niin ne sopivat myös hyvin.

7. Kuori ja lohko kananmunat ja asettele salaatin päälle.

8. Tarjoile esim. sinappisen salaattikastikkeen kera.

Sinappinen salaattikastike:

- 1 rkl (tummaa) balsamicoa

- 3 rkl oliiviöljyä

- 1 tl dijon sinappia

- ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria

Muistaakohan kukaan enää syksyistä mehujää-vaihettani? No, se on jäänyt taakse, mutta joulunaikaan minulle iski aika yllättävästi marmeladi-vaihe. Syytän tästä kummipoikaa ;), jonka synttäreillä söin piiiitkästä aikaa vihreitä kuulia. En ole koskaan varsinaiseti inhonnut marmeladeja, mutta ne ovat olleet minulle aika yhden tekeviä. Olenkin ottanut menneiden vuosien marmeladivajetta ihan kiitettävästi kiinni. Lisäsyytöksen kohdistan kauppojen joulukarkkialeihin, joissa pyörii yllättävän paljon juuri marmeladimakeisia. Hitsi.

~~~

Eipä tässä taas taida olla muuta tunnustettavaa tällä erää, joten -