perjantai 8. helmikuuta 2013

Ruokaperjantai


Alkuvuodessa on sellainen mukava puoli, että televisiosta tulee tosi paljon ruokaohjelmia ja niistähän minä pidän. Olen seurannut tiiviisti mm. Suomen MasterChefin uusinta kautta. Yksi suosikeistani kilpailussa on Aila, joka on siviiliammatiltaan lääkäri. Kun minulta kysyttiin lapsena, mikä minusta tulee isona, niin vastasin aina lääkäri. No, ei tullut lääkäriä minusta, mutta haaveeni takia suhtaudun tietyllä kunnioituksella ja erityisarvostuksella ihmisiin, joista tuli lääkäreitä. Ilahduinkin kovasti, kun löysin männäviikolla ihan sattumalta Ailan ruokablogin. Selailin blogia ja törmäsin rieskarullien ohjeeseen ja siitä se ajatus tällä kertaa lähti. En ole nimittäin pitkään aikaan tehnyt rieskarullia. Nyt päätin kokeilla sellaisia enemmänkin wrap-tyyppisiä rullia iltapalaksi. Enkä siis niitä kapeita versioita, joita on tapana tarjota coktailpaloina. 


Kylmäsavulohella ja salaatilla täytetyt rieskarullat: 

- muutama iso litteä rieska tai vaihtoehtoisesti tortillapohja
- maustettua tuorejuustoa esim. ruohosipuli
- jääsalaattia
kylmäsavulohta viipaleina
- tilliä
- avocado
- kurkkua
- sitruunamehua
- mustapippuria




1. Voitele rieskan toinen puoli kauttaaltaan tuorejuustolla. Levitä päälle salaattia, kylmäsavulohisiivuja ja saksi päälle tilliä.

2. Halkaise avocado ja poista kivi. Viipaloi hedelmäliha pitkittäin kuoressa ja laita muutama viipale rieskan keskelle jonoon. Purista avocadoviipaleille sitruunamehua ja rouhi päälle vähän mustapippuria.




3. Kuori kurkku, leikaa siitä pätkä ja halkaise se neljään osaan. Poista ainakin osa siemenistä ja laita kurkut jonoon avocadoviipaleiden viereen. 

4. Rullaa rieska pitkittäin aika tiukalle rullalle varoen rieskan repeytymistä.




5. Leikkaa rulla kahteen/neljään viipaleeseen ja käy kiinni! Hyviä olivat.



Koska rieskaa jäi yli, niin tekaisin seuraavana päivänä vielä toisen version suosikkikombolla: tomaatti-mozzarella-avocado. Voitelin rieskan ensin maustamattomalla tuorejuustolla ja sitten vielä kevyesti pestolla. Päälle salaattia, mozzarellasiivuja, tomaattia ja avocadoa. 




Tämä setti toimii aina - NAM!




MasterChefistä vielä sen verran, että eilistä jaksoa katsoessa koin kauhunhetkiä, kun kilpailijat joutuivat painetehtävässä tekemään ruokaa kokonaisesta kanista. Kani piti itse nylkeä yms. Nyt puhun vain ja ainoastaan omasta puolestani, mutta minähän en voi sietää aseita missään muodossa enkä myöskään metsästämistä. Tajuan jollain tasolla, että riistamääriä pitää valvoa/rajoittaa ja, että riistan syöminen on ekologista jne. En vaan henk.koht. ymmärrä, miten joku voi ampua elollisen olennon, nylkeä sen ja syödä. En tajua myöskään täytettyjä eläimiä koriste-esineinä, hui ja kääk! Kenenkään toisen mieltymyksiä, harrastuksia tai mielipiteitä en missään tapauksessa halua tässä tuomita tai arvostella. Tämä on minun ajatustapani ja tunteeni ko. aiheesta. 

Onneksi katson suurimman osan tv-ohjelmista boksilta, joten voin kelata ohi hankalat kohdat. Niin tein eilenkin. Lähes kaikissa kokkikilpailuissa käytetään jossain jaksoissa kokonaisia riistaeläimiä. Niiden käsittelytaito (tai taidon puute) on varmasti yksi tapa erotella hyvät kokelaat huonoista. Toivottavasti tällä kaudella ei silti enää ole vastaavia tehtäviä, jotta minäkin voin katsoa koko jakson ilman kauhunväristyksiä.


~~~


Eipä sitten muuta tällä erää kuin -



8 kommenttia:

  1. Tänks jälleen ruokavinkistä. Just sopivaa perjantai-illan sapuskaa. Namskuti nam nam !!! Ja arvaa luenko tätä taas töissä?? No perskules , tieteskin.

    Siis en kyllä katsoa mitään Mastercheffejä tuon selonteon jälkeen. YÄK ! HYI !!! BYÄK !! Garmeeta vandalismia. Elukat on vuosisatoja osanneet metissä olla ihan ekologisia keskenään ja tasapainottaa olotilojaan ja kantojaan, siis ennenkuin ihminen puuttui asiaan. Meillä asuu metsästäjä, satunnainen semmoinen. Vuosikausia se on rajoittunut vain sorsastukseen. Mutta niitäkään klönttejä ei mun eteeni tartte tuoda, sillä minähän en tee lihasta ruokaa kellekkään. Ei pysty. Jo paistuvan lihan hajukin voi ellottaa.
    En häntä tuomitse enkä yritä saada omaan ideologiaani, mutta minä en lihaan koske. En milloinkaan pystyisi eläintä lopettamaan, valitettavasti en myöskään kituvaa mikä on tietysti tavallaan väärin. Yrittäisin kyllä toimittaa ellun hoiviin mahd. pian ettei kärsimystä kauaa ois, ja voishan siitä pelastuakin. En hoitamatta jättäis kumminkaan.
    Taas ollaan ihan samiksia. Minäkin olen sitä mieltä, että jokainen tavallaan ja omalla tyylillään. Myös minä.
    Saahan sitä mielipide olla. Eihän se tarkoita sitä, että heti olisi tuomitsemassa. Kyllä sen vastakkaisenkin puolen pitää kestää se toisenmoinen mielipide.
    ÄYksi ihminen sanoi facebookissa samanlaisen aihepiirin keskustelussa, että metsästäjät ovat todellisia luonnonsuojelijoita. Mineä en ole samaa mieltä. Kyllä todellisia luonnonsuojelijoita löytyy minusta muualta, siitä huolimatta, että käsitteet suojelusta voivat olla erilaisia. Tänä päivänä viime aikojen tapahtumien vuoksi, en oikein kunnioita edes niitä metsästäjiä joita tunnen. Ois ollu tuo isäntäkin heikoilla ellei ois ehtinyt tuomitsemaan tapahtumia.

    Mutta hyvää viikonloppua sinne kumminkin ja onnellista semmoista.
    Isot halit ja suukkoset sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä!

      Juu, aika tiukkaa teki kyllä, kun kilpailijoilla oli työpöydillään mysteerilaatikot (puulaatikot väärin päin), joiden alta paljastui kokonaiset kanit karvoineen päivineen. Siinä vaiheessa alkoi meidän sohvalla kelaaminen. ;)

      Mua ei ns. siisti liha ihan kauheesti ällötä. Puhun nyt lähinnä jauhelihasta ja sisäfilepihveistä. ;D Mutta esim. Stockan lihahatiskillä kävi kerran niin, että mieheltä(kin) meni ruokahalut, kun tarjolla oli niin paljon erilaisia lihoja, joista osa näytti lisäksi liikaa itselleen (kielet, maksat, sydämet, yms.) Alkuperäinen idea oli ostaa miehelle jotain erityisen hyvää grilliin. Päädyimme sitten kuitenkin yhdessä grillaamaan kasvisvartaita ja halloumia. Ja erityisen hyviä ne tietysti olikin. ;) Minähän syön kalaa ihan hyvällä ruokahalulla, mutta en pidä kokonaisista kaloista. Huijaan itseäni asian suhteen ostamalla siistejä fileitä..

      Ihan samiksia ollaan taas tuonkin asian suhteen kyllä. Hirmu vaikea on muiden arvoja ja mielipiteitä käydä tuomitsemaan, kun ei ole itsekään mikään täydellisyys - t o d e l l a k a a n. Sitäpaitsi minähän olen vielä huono tekemään asioita siksi, että se olisi hyväksi tai oikein, ajatusmaailmaani ohjaa lähes täysin mukavuudenhalu ja laiskuus. Hitsi.. :D

      Juteltiin justiinsa siskontytön kanssa siitä, kuinka kirjoitettu teksti on niin helppo ymmärtää väärin. Saati sitten kirjoitettu teksti sosiaalisissa medioissa, joissa ihmiset eivät ollenkaan aina tunne tosiaan "live-elämässä". Silloin on vielä vaikeampaa "kuulla" esim. sarkasmia toisen kirjoituksessa.

      Kiitos ja samoin sinne teille kaikille! Essille isot annokset suukkoja! <3

      Poista
  2. En ikinä koskaan milloinkaan syö wrappeja joita joissakin tilaisuuksissa tarjotaan (kerran söin ja opin jotain...). Sinä veit wrapit aivan uudelle tasolle, näyttää todella herkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, mäkään en ikinä syö esim. kahvilassa wrappejä. Noissa mun versioissa oli tietty sen verran hyvät raaka-aineet, että aika outoa olis ollut, jos olis tullu huonoja.. ;D

      Poista
  3. En kyllä haluaisi ainakaan katsoa tv:stä mitään kanin nylkemistä. Viimeksi matkoilla juuri katselin ravintolassa ruokalistaa, jossa oli myöskin kania. En olisi ehkä ottanut edes ilmaiseksi... Jotenkin ei houkuttele, vaikka muutaman kerran vuodessa saatan jonkinlaista lihaa syödäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulla kyllä iho nousee pikkasen nopeesti kananlihalle (enkä nyt tarkota ihastuksesta..) noiden riistaeläinten kohdalla. Kani on mun mielestä lemmikkieläin ja peura niin kuin supersöpö bambi. Ei kai niitä voi syödä!??! Ampuminen ja aseet noin yleensäkin on mun mielestä gaameita asioita. TOSI pelottavia.

      Sitten taas liha siisteinä fileinä tai jauhelihana on mun mielestä ihan ok. En silloinkaan kyllä halua kuulla mitään selostuksia siitä, mistä kohtaa mitäkin eläintä se liha on. Tai selvitystä siitä, että ko. liha on erityisen mureaa, koska se on sitä tai tätä lihasta, jota eläin on käyttänyt kovasti. Riistaeläinten kohdalla tietysti plussana on se heidän elämänsä elämä, jos verrataan lihakarjan oloihin täällä Suomessa tai saatika sitten jossain, missä asiat on vielä huonommin. Vaikea, vaikea aihe!

      Tossa sanoinkin jo Liftarille, että kokonaiset kalat(kin) tekee mulla vähän huonoa. Huijaan itseäni ostamalla mahdollisimman siistejä fileitä. Kaikki "oikeat" ruokaihmiset luonnollisesti fileoivat kalansa itse, keittävät perkuujätteistä liemen, yms. Juu ei, ei toimi meikäläisen kohdalla. Oon maito. ;D

      Niin me ollaan omanlaisiamme kaikki ja hyvä niin. <3

      Poista
  4. Olivatpas ihanannäköisiä ja varmaan ihananmakuisiakin nuo sinun wrapit, vai miksi niitä kutsuisi. Täytetyt rieskat kuulostaa hienommalta, kun on enempi suomen kieltä:)

    Nyt täytyy sanoa, että sehän on itsensä täydellistä huijaamista, jos sellainen viimeisen päälle käsitelty liha ei aiheuta mitään väristyksiä. Nekin tiskillä olevat palaset ovat olleet söpöisiä eläimiä, tosin useimmat tuotantoeläimiä. Riistalla on aina ainakin ollut hyvin luonnonmukainen elämä. Onnellisuudesta ei ole tietoa, koska onhan se elämä luonnossa yhtä taistelua aina.

    Meillä täällä asuu kanssa yksi metsästäjä ja tunnustan, että minä en todellakaan pystyisi käsittelemään jänistä karvoineen tai fasaania, teertä tai mitä lintua vaan sulkineen. Ehei, lihan pitää olla valmiina palasena, että pystyn valmistamaan siitä ruokaa, tunnustan. Kalan kyllä pystyn fileoimaan ja käsittelemään, mutta se on sellainen "taitolaji", jota pitäisi harjoitella aika paljon, jotta se menisi rutiinilla. Siksi tunnustan myös ostavani kalat (ihan kaikki) valmiina fileinä:)

    Mutta pointtini yritti olla se, että jos syö yleensä lainkaan lihaa, niin pitää muistaa, että ne kaikki lihakimpaleet lihakaupan tiskillä kyllä ovat olleet karvapeitteisiä ja "söpöjä" eläimiä. Ei saa erehtyä luulemaan, että ne vain "olisivat" lihanpalasia. Sellainen ajattelu vieraannuttaa meidät hyvin kauas todellisuudesta. Ehkä se masterchef pyrki saamaan kokit lähemmäksi todellisuutta. En tiedä. Ampuminen ja aseet muuten eivät ole pelottavia. Ihmiset voivat olla. Itsekin olen joskus ammoisina aikoina ampunut savikiekkoja ja se oli yllättävän hauskaa. Terveisiä M-L, Ossilta tytöille pususia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen aivan samaa mieltä kanssasi, itsensä täydellistä huijaamistahan se on. Itseni kohdalla tosin en voi sanoa, etteikö liha aina aiheuttaisi minussa jonkinlaisia väristyksiä. Olen syönyt lihaa viimeksi n. 20 vuotta sitten. En ole koskaan tykännyt lihan koostumuksesta ts. suutuntumasta. Niinpä päätin nuoruudessa kokeilla kuukauden lihalakkoa. No, se kuukausi jatkuu edelleen.. ;) Sen koommin en ole lihaa ruokavalioonii kaivannut. Sen sijaan kalaa, kananmunia ja maitotuotteita olen käyttänyt aina.

      Lähiympäristössäni sitten kaikki muut (paitsi bestikseni) ovat ns. sekasyöjiä, joten lihan ja liharuokien kanssa joudun (tahtomattani) olemaan tekemisissä. Toki kokisin ihannetilanteena itseni kannalta, että kaikki läheiseni söisivät samoin kuin minä, kukapa ei? Olen tietyllä lailla "kovettanut" itseni lihan suhteen. Se "kovetus" ei vaan kestä ihan kaikkea, esimerkkinä vaikkapa ne ohjelmassa olleet kokonaiset kanit. Läheiseni ovat aina suhtautuneet ruokavaliooni tosi hienosti, joten haluan kohdella heitä samoin. Ymmärrän todella hyvin, että kaikki eivät esim. voi kuvitella syövänsä sieniä tai homejuustoa, vaikka ne omia herkkujani ovatkin.

      Haastena aiheeseen liittyen koen koirien ruokinnan. Haluaisin (tai ainakin haluaisin haluta) aloittaa koirilla raakaruokinnan. Vielä en ole saanut itseäni niskasta kiinni asian suhteen. Katsotaan, mihin pähkäily lopulta johtaa.. ;)

      Ymmärrän pointtisi täysin ja olen samaa mieltä, mitä tulee lihan alkuperään ja sen tiedostamiseen. Tosin, ymmärrän myös hyvin heitä (ja samalla itseäni), jotka jatkavat itsensä huijaamista.. Hitsi.

      Tajuan myös ajatuksesi siitä, että aseet ja ampuminen eivät itsessään tee pahaa, vaan ihminen, niin päättäessään. Silti totean, että minusta henk. koht. aseet ja ampuminen ovat pelottavia, ihan todella.

      (Ou-nou, mikä vuodatus - mistä tää nyt kumpusi!?!? Sori, M-L!! Yritin jotenkin saada muotoiltua, että kaikki me ollaan omanlaisiamme ja hyvä niin. :))

      Mukavaa uutta viikkoa teidän laumalle ja Ossille rapsutuksia isot annokset! <3

      Poista

Kiitos kommentista! Ü