Pieni kesäleiriläinen ♥

Meillä oli torstaista maanantaihin täällä ihana Jimpula kesäleirillä, kun mammansa lähti mökkeilemään gaameelle punkkisaarelle. Eilen jouduin palauttamaan söpöläisen ja nyt on ihan järkyttävä ikävä. Sopii hyvin tähän yhdessä yössä muuttuneeseen ilmaan. Eilen aamulla +26 ja tänään +6, hämmentävää. Tosin minä, joka aina koko talven valitan kylmyyttä, meinasin läkähtyä menneillä helteillä. Mutta on tämä muutos nyt tietysti vähän liioitellun suuri. Nautitaan hetki vielä auringosta viikonlopun kuvien myötä. Tuli valkattua aika monta, ottakaa eväät koneen ääreen.. ;D

Tässä mä olen kesäleirillä.

Jimpula kävi perjantai iltana piilottamassa luun etupihan super rönttääntyneen vuorimännyn juurelle. Mutta Rillapa kävi sitten lauantaina sen sieltä hakemassa ja Jimpsu ihmetteli, kun piilopaikka olikin tyhjä. Hitsi.

Haa, tuolta pusikosta löyty luu, slurps!

Missä se luu on, jonka mä eilen tänne piilotin?

Just joo, toi iso vaalee oli käyny pöllii sen, Suht epää!!

Ai, onks täällä jotain herkkuja?

Tollanen perusplätky. Ei pal kiinnosta, voin kertoa - pyh!

Hahah, finders keepers - löytäjä saa pitää!

Draamaa, draamaa, mutta loppu hyvin myös tässä luugatessa!

En muuten ollut ainoa, jolla oli helteillä kuuma. Sunnuntaina etsin jossain vaiheessa Jimiä kaikkialta, enkä meinannut löytää mistää. Kunnes näin tämän  -

Pieni oli mennyt vilvottelemaan kivilattialle ulko-oven eteen. Voi rakkaus!

Olin päikkäreillä..

..eikä tarttis huudella, jos ei oo mitään asiaa. Nih!

Onneksi tytöt ja Jimpsu tulevat ihan loistavasti toimeen keskenään. Ainoa pieni konflikti syntyy aamuisin, kun Jimi haluaisi tulla moikkaamaan minua sänkyyn mutta se ei käy Pepille. Pitkula ilmoittaa tapansa mukaan erittäin kuuluvan ja ärhäkän vastalauseen, joten Jimpula joutuu vetäytymään takavasemmalle. Voi pientä.

Sunnuntaina leiriläinen auttoi myös ainoana innokkaana minua kesäkukkien ja muutaman yrtin istutuksessa.

Tai no, auttoi Rillakin tavallaan. Meinaan syömällä varmaan puoli litraa multaa suoraan pussista. Whaat!??!

Loppuviikko totutellaan elämään vain kahden koiran kanssa ja siihen, että ulos tarttee pukea taas toppatakki niskaan. ;D

Tädin reipas ja kiltti! ♥

TAAS on se aika vuodesta

No niin, nyt sai se viime viikonlopun punkkiaihe todella tuulta alleen, kun poistettiin tänä aamuna vuoden ensimmäinen punkki Rillan päästä. 

Vuosien saatossa olen kirjoittanut punkeista ja punkkimyrkyistä useamman postauksen ja nyt niitä luetaan taas blogitilastojen mukaan satoja kertoja viikossa. Ymmärrän sen hyvin, koska yksiselitteistä tietoa punkkien torjunnasta on mahdotonta löytää. Niinpä itsekin googletan aihetta tuskissani näin keväisin tulematta lopulta hullua hurskaammaksi. 

Viime keväänä meillä otettiin käyttöön Fixodida Zx-jauhe (postaukset täällä ja täällä - kommenttibokseista löytyy lukijoiden kokemuksia), joka aiheutti Rillalle happovaivoja. Pepille jauhe sopi hyvin ja olen taas aloittanut jauheen antamisen hänelle. Pepissä ei ollut viime kesänä yhtään punkkia, mutta ei ollut toukokuun jälkeen Rillassakaan. Eli meidän kokemusten perusteella Fixodidan tehosta ei voida sanoa mitään. Kävin taannoin Mustissa ja Mirrissä, jossa juttelin myyjän kanssa aiheesta. Hänen kokemuksensa mukaan Fixodida toimii jollain koirilla tosi hyvin, mutta ei kaikilla. Happovaivoista hän ei ollut kuullut.

Mustissa ja Mirrissä on myynnissä useampaakin luonnontuotteisiin perustavaa punkkipantaa, mutta niissä kaikissa on kuulemma hyvin voimakas tuoksu. Joskus aikoinaan olen ko. tuoksuun (ilm. citronella) tutustunut, enkä halua tutustua siihen uudestaan. Myyjä esitteli myös Myrskyn ja Tuiskun blogissa ensi kertaa törmäämääni punkkijäädyttimeen. Myyjä kertoi, että suihkeen avulla punkin saa tosiaan jäädytettyä, jonka jälkeen punkin saa nostettua pihtien avulla helposti pois ilman pelkoa siitä, että punkin pää ei irtoakkaan. Jäädyttäminen kuulemma myös estää punkkia "oksentamasta" bakteereja imukohtaan. Harmittaa oikein, että en ostanut suihketta, koska olisi ollut mielenkiintoista kokeilla sitä tänään. 

Onko joku siellä kokeillut jäädyttämistä? 

Punkkia mä metsästän.. ♪♫♪

Toinen tuote tai oikeastaan tuoteryhmä, josta olen kiinnostunut on Symppis-sarja. Sitä myydään apteekeissa ja eläinkaupoissa: ainakin Faunattaressa olen nähnyt. Faunattaren myyjä sanoi, että Symppis-panta ei haise paljoakaan. 

Onko kellään kokemusta?

Erittäin kiinnostava on myös aluekarkotin, jonka luvataan karkottavan punkit, hyttyset, paarmat, yms. n. 10 m² alueelta, esim. terassilta. Olisipa tosi kätevä, jos toimisi oikeasti!

Kokemuksia?  

Mites siellä teillä muilla, joko on 'punkkikausi korkattu'? Mennäänkö teillä karkotteilla vai ilman?

Olen monasti maininnut täällä, että meillä koirat pestään kesäisin John Paul Pet teepuuöljy shampoolla, jonka yhtenä ominaisuutena pidetään punkkien ja muiden hyönteisten karkotusta. Olen päättynyt uskoa tähän tehoon, vaikka ei minulla siitä mitään kummoisia todisteita ole. Nyt meillä oli tuo shampoo loppu ja myyjä suositteli Espreen teepuuöljy aloe shampoota, joka on kuulemma vielä hellävaraisempaa iholle. Kokeillaanpa sitten sitä tällä kertaa. (Teepuuöljyn käytöstä lemmikeillä ollaan montaa mieltä ja kannattaa tutustua aiheeseen, ennen kuin alkaa sillä suuremmin lutraamaan.) 

 Viikonlopun sää on ollut kyllä aivan ihana ja siitä ollaan nautittu koko perhe! ☼ 

Mieli maassa

En saanut viikonloppuna tehtyä aikomaani postausta iänikuisesta punkkiaiheesta. Mieli on nimittäin ollut ihan alamaissa siitä asti, kun luin sydäntäsärkevän uutisen Ollin blogista. Niin surullista. :´(  Lähetämme lämpimät osanotot Ollin perheelle tätäkin kautta. 

Ollin blogi on niitä ihan ensimmäisiä mäyräkoirablogeja, jota aloin seurata, kun meille oli tulossa Peppi. Ollin blogin lukulistalta taas moni on löytänyt tähän blogiin. Jään kaipaamaan Ollin komeaa olemusta ja hulvattomia kepposia. Ollin kotiväelle menetys on tietysti korvaamaton, mutta myös blogimaailmaan Olli jätti lähtemättömän aukon. 

♡ Hyvää matkaa Olli! Jäämme kaipaamaan Sinua! ♡

~~~

Jonain hatarana aasinsiltana tuli mieleeni laittaa muutama kuva äitini haudasta. Siellä kun taas eilisen äitienpäivän johdosta vierailimme. Kuvat ovat niNin puhelimella otettuja - kiitos vielä niistä! 

Hautakivi on isäni isälleen aikoinaan hommaama. Äidin kuoltua kivi hiottiin ja kaiverrettiin uudestaan. Halusimme säilyttää isän aikoinaan valitseman kukkakuvion, joka on meidän tyttärien mielestä jotenkin liikuttava. Heti silloin ensimmäisenä syksynä istutimme haudalle pienen kuusen. Sen johdosta haudalla on aina, vuodenajasta ja kelistä riippumatta, jotain elävää vihreää. Kuusi on vaihdettukin jo kertaalleen ja tykkäämme siitä kaikki kovasti.

Toinen pitkään haudalla viihtynyt juttu on tuo oikealla näkyvä nalle. Se on täyttä rautaa ja pärjää siksi hyvin säistä riippumatta. Äidin sairastellessa meillä oli tapana viedä hänelle söpöjä nalleja sairaalaan, joten kyllähän haudallekin yksi nalle tarvittiin! Minä halusin hautakiven päälle tuon enkelitytön, koska äiti oli papin tytär sekä hyvin lapsirakas. 

Vanhin siskoistani on ottanut kontolleen haudan kukista huolehtimisen. Siitä olen tosi kiitollinen! Äiti on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin, jonne meiltä on kuitenkin aikamoinen matka. Käyn siellä oikeastaan vain äitienpäivänä ja jouluna, hyvin satunnaisesti muulloin. Itse en myöskään kaipaa haudalla käymistä esim. äidin muistelua varten. En koe hautausmaalla olevani sen lähempänä äitiä kuin muuallakaan. Äiti elää mielessä ja sydämessä. Äiti piti kauniista asioista ja tiedän, että hän olisi osannut arvostaa kaunista hautaansa. Siksi iloitsen, että sisareni tykkää laittaa hautaa. Äiti oli myös todellinen jouluihminen. Niinpä keksimme (no okei, minä vaadin ja sisko toteutti ;)) laittaa haudan kuuseen aina joulun ajaksi valot.

Eipä taida tuollainen joulukuusi olla kovin yleinen juttu hautausmaalla, mutta meidän mielestä se on ihana. ;)

(Samaan hautaan on haudattu aikaisemmin isäni vanhemmat sekä heidän taloudenhoitajansa. Blurrasin muutamat sukunimet ja äitini nimen pois, vaikka eihän ne nyt mitään valtionsalaisuuksia ole.)

Haikeista tunnelmista huolimatta, 

mukavaa viikkoa kaikille!

Lainatut kuvat Pinterest.com .

Annamarin aakkoset

Minä kun muutkin. Klassikkolistaus Gloria-lehden tapaan. 

A - Miehen ja bestiksen nimet alkavat a:lla. Kutsun heitä elämäni A-ihmisiksi. ♡

B - Blogit ja bloggaminen. Harrastus, joka vei mukanaan.

C - Chihuahua. Erityisesti tietenkin hurmaava Jimi, jonka myötä olen ihastunut koko rotuun, joka ei ennen Jimiä herättänyt minussa sen suurempia tunteita. Nykyään huomaan chihut yhtä tarkasti kuin westiet ja mäykyt.

D - D-vitamiini. Otan purkista ympärivuoden, talvisin tupla-annoksen.

E - Empatia. Toivon olevani empaattinen. Haluan keskustella ja viettää aikaa empaattisten ihmisten seurassa. Onneksi lähelläni on monta sellaista. ♡

F - Frendit. All time favorite tv-sarja. Edelleen puhelimessani on soittoäänenä Frendien tunnari. (Jonka siskonpoika asensi taannoin uuteen "kauhupuhelimeen". Itse en olisi tod. osannut.) Tulen biisistä aina vaan tosi hyvälle tuulelle! 

G - Greyn anatomia. Toinen tv-sarja, jota en voi jättää mainitsematta. Olen täysin addiktoitunut. Sydämeni itkee verta, kun Christina Yang jättää sarjan kuluvan kauden jälkeen. Sniif!

H - Helsinki. Synnyinkaupunki. Olen asunut poissa sieltä jo 15 vuotta, mutta sanon edelleen helposti itseäni helsinkiläiseksi. Minun olisi vaikea muuttaa kovin kauaksi Helsingistä. Välimatka saa mieluusti olla alle sata km.

I - Indiana ja Ines. Ensimmäinen on Usan osavaltio, jossa vietin vaihto-oppilasvuoden. Toinen taas edesmennyt rakas. Molemmat jättivät minuun lähtemättömän jäljen. 

J - Jääräpää. Taidan olla pahemman luokan sellainen, kun sille päälle satun. En anna periksi en, jos jotain päätän tehdä.  

K - Koirat. Varsinkin omat koirat tietysti. Sekä edesmenneet että nykyiset ovat tuoneet ja tuovat minulle ihan suunnattoman paljon iloa. Olen ollut koirafani niin kauan kuin muistan. Vaikka ymmärrän tietysti, että me ihmiset olemme erilaisia, niin jos olen ihan rehellinen itselleni, en oikein pysty käsittämään ihmisiä, jotka eivät pidä koirista. 

L - Lukeminen. Olen tykännyt aina kirjoista ja lukemisesta. Olen aika kranttu siinä mielessä, että en jaksa lukea tylsiä kirjoja. Jätän sellaiseksi osoittautuneen surutta kesken. Toisaalta, olen lukenut paljon kirjoja myös toisen ja kolmannen kerran. 

M - Maaseutu. Vaikka haluankin asua lähellä Helsinkiä, niin viihdyn tosi hyvin täällä maalla. Asumista kaupungissa en muista kaivanneeni kertaakaan tänne maallemuuton jälkeen. Kyllä maalla on mukavaa! 

N - Nauraminen. Tykkään monenlaisesta huumorista alkaen pieruvitseistä päättyen jonnekin sarkasmin ja itseironian aallonpituuksille. Nauran paljon ja usein, enkä ihan hiljaa.. :D Elämä on liian lyhyt ja arvaamaton, jotta jaksaisin ottaa sen tarpeettoman vakavasti. Ryppyotsaisuus saa otsasuoneni pamppailemaan. Pidän Tuntemattomasta sotilaasta tutuksi tulleesta sanonnasta: ”asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat”.

O - Opettaminen ja oppiminen. Sorrun turhan helposti opettamaan muita sellaiseen vähän ylimieliseen sävyyn. Mieheni sanoo, että puhun silloin Tacher-äänellä. Raivostuttava piirre, josta aina yritän muka oppia pois, kunnes kuulen taas itseni "opettamassa". Hih ja huoh!

P - Peppi, perhe ja pulla. Siinäpä kolme tärkeintä peetä.

Q - Qué será será. Isälläni oli tapana lauleskella (tätäkin) laulua ollessani lapsi, sekä englanniksi että suomeksi. Hän lauloi suomalaisen kertosäkeen aina näin: "kenpä tietäis sen, ken arvaisi YLIhuomisen.." :D Näin vanhemmalla iällä olen sitten oivaltanut laulun sanat, jotka puhuttelevat kyllä. 

R - Rosa, Rilla ja ruoka. Mitäpä siihen lisäämän. 

Rilla-vauva ja Rosa-mummu helmikuussa 2011.

S - Siivoaminen. Edesmennyt äitini oli todella siisti ihminen samoin kuin on isäni. Minusta tuli kaikkea muuta. Voin vilpittömästi sanoa vihaavani siivoamista! Haittaakse?

T - Terveys. Oma ja läheisten. 

U - Uskaltaminen vaatii monasti heittäytymistä tuntemattomaan ja siksi se on pelottavaa. Toivoisin oppivani uskaltamaan enemmän. Unelmointikin on tärkeää, mutta niiden unelmien toteuttaminen vaatii sitä uskaltamista. 

V - Vesi. Uiminen ja vesijumppa ovat oikeastaan ainoita liikuntaharrastuksia joista olen aina pitänyt. Paras janon sammuttaja on jääkylmä vesi. 

W - Westie eli wästi, niin kuin meillä usein sanotaan. Edelleen, vaikka olen aivan rakastunut mäykkyymme, olen sielultani wästi-ihminen. En unohda koskaan sitä, kun käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa pikkuista Rosaa. Edelleen wästinpennut saavat sydämeni läpättämään ihan omalla erityisellä tavalla. 

Rosa ja Ines kesällä 2000.

X - Xylitol. Koirille tosi vaarallinen aine. Itse tykkään nutustella varsinkin xylitol-pastilleja. En niinkään purkkaa. 

Y - Ystävät. Korvaamattomia. ♡

Z - Zzz eli nukkuminen. Rakas harrastus. ;)

Å - Åsikt eli mielipide. Niitähän meikäläisellä riittää. Joskus ihan harmiksi asti. Hitsi. 

Ä - Äiti. ♡

Ö - Öljy. Meillä on öljylämmitys, valitettavasti. Sen kanssa on kuulkaa ollut kaikenlaista. Hyvää oliiviöljyä rakastan - nam!

Minkälainen Sinun listasi on?




Lainatut kuvat Googlen kuvahausta.