Tässä taannoin kyselin teiltä neuvoa punkkiongelmaan ja sainkin paljon uutta tietoa sekä ajateltavaa -
KIITOS kaikille kommentoineille! (Ko. postaus löytyy
täältä.) Katsoin viikonloppuna
Inhimillisen Tekijän, jossa oli myös aiheena punkit. (Jakso on katsottavissa netissä
täältä.) Ohjelma sai minut vakuuttuneeksi siitä, että joku punkkikarkote on otettava koirille käyttöön, kunnes sorruin lukemaan eri valmisteiden vaikuttavista aineista netistä ja olen taas ihan ihmeissäni asian suhteen.
Tuttavapiiristäni tiedän kaksi varmaa tapausta, joissa
Exspotilla valellut koirat ovat saaneet vakavia neurologisia oireita. Toisen oireet katosivat muutamassa päivässä, kun koira pestiin hyvin useaan kertaan. Toiselle koirista jäi pysyviä halvausoireita. Exspottia ei saa käyttää alle 5 kiloisella koiralla, joten se ei tule senkään takia kysymykseen ainakaan Pepillä, joka painaa 4,2 kg. Exspotin vaikuttava aine on
permetriini, josta löytyy lisää tietoa
täältä.
Meidän edellisellä koirakaksikolla, Rosalla ja Ineksellä, käytettiin viimeisinä vuosina hyvällä menestyksellä apteekissa myytävää
Scalibor-pantaa.
Siskontytön Jimi-chihu taas sai samaisesta pannasta todella rajun allergisen reaktion, joka ei meinannut mennä ohi pesemisestä ja lääkityksestä huolimatta. Rilla ja Peppi ovat myös vielä niin nuoria koiria, että he painiessaan varmasti tulisivat pureskelleeksi toistensa pantoja, mikä on ehdottomasti kiellettyä. Scaliborin vaikuttava aine on
deltametriini, josta löytyy lisää tietoa (englanniksi)
täältä.
Listaan tähän vielä muutaman muun yleisimmän punkkikarkotteen ja niiden vaikuttavat aineet lisätietolinkkeineen:
Netin keskustelupalstoilta löytyy kaikista punkkikarkotteista mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse koen suurimpana ongelmana valeluliuosten kohdalla sen, kuinka kahden nuoren koiran kanssa voi varmuudella estää koiria nuolemasta toistensa liuoksen antokohtia. Allergiset reaktiot ja tietysti mahdolliset muut vielä vakavammat oireet huolestuttavat myös. Mutta niin huolestuttaa borrelioosi ja kaikki punkkien levittämät sairaudet. Huoh.
Koiramme-lehden mainoksista on pistänyt silmään muutama mielenkiintoinen luonnonmukainen punkkikarkote.
Fixodida Zx on ilmeisesti jauhe, jota sirotellaan koiran ruokaan ja sitä kautta luvataan suoja punkkeja vastaan. Lisätietoa tuotteesta
täällä.
Symppis -sarjaan kuuluu ainakin pantoja. Lisätietoa sarjan tuotteista
täällä.
|
Mulla tarttu tollanen havu suupieleen - ärsyttää! |
|
Anna mä autan! |
Meillä on edellisen koirakaksikon kanssa kokemusta yhdenlaisista yrttipannoista. En muista merkkiä tms., mutta ostin ne jostain eläintarvikeliikkeestä ja niissä oli erittäin voimakas (citronellan) haju. Ostin samaiset pannat toisenakin kesänä, koska ensimmäisenä kesänä koirissa ei ollut muistaakseni yhtään punkkia. Toisena kesänä vietimme viikon Ahvenanmaalla ja siellä totesin, ettei pannoista oikeasti ollut mitään apua. Ensimmäisenä kesänä punkittomuus oli varmasti vaan hyvää tuuria. Ahvenanmaalla poistin koirista kymmeniä punkkeja. Myös loman jälkeen molemmista löytyi useita, vaikka turkit oli syynätty moneen kertaan. Sen verran kokonaisvaltainen oli se kokemus, että Ahvenanmaalle ei ole tehnyt sen jälkeen mieli lähteä. Enkä usko, että ainakaan koirien kanssa sinne tulee enää mentyä.
|
Kiitti vaan, mut ei auttanu. |
|
Yritän sit ite..
|
|
.. ja näin..
|
|
.. ja näin.. |
|
.. ja vielä vähän. |
Laura vinkkasi edellisen punkkipostaukseni kommenttilaatikossa valkosipulin lisäämisestä koirien ruokaan etenkin näin kesäaikaan. Lauran blogista löytyy oikein hyvä postaus punkeista sekä kaksi ohjetta luonnonmukaisten punkkikarkotteiden valmistamiseen. Kannattaa käydä kurkkaamassa
*klik*.
|
Joko lähti? |
|
No, EI!! |
Viime kesänä Rilla ja Peppi olivat molemmat pentuja eikä meillä ollut käytössä mitään varsinaista punkkikarkotetta ja silti säilyttiin punkeitta. Pesin koirat aika monta kertaa
John Paul Pet Tea Tree shampoolla ja suihkuttelin myös pesujen välissä
saman sarjan hoitosuihkeella.
Jokailtainen punkkisyyni on myös luonnonmukainen tapa suhtautua punkkeihin. Toki syyni on hyvä tehdä, vaikka joku muukin konsti olisi käytössä. Ainakin, jos on liikkunut heinikossa tai muuten paikoissa, joissa tietää punkkeja olevan.
|
Juostaan, jos se sillee lähtis? |
|
Joo! |
Kuten ehkä huomaatte, en saa päätettyä, mitä tämän punkkiasian kanssa pitäisi tehdä. Soitin tuskissani jopa
luottoeläinlääkäriin ja pyysin ohjeita. Mutta eipä heilläkään osattua sanoa, miten kannattaa toimia. Totesivat kyllä, että kahden nuoren koiran kanssa voi olla hankalaa keksiä hyvää vaihtoehtoa. "Ihan tosi?" - kiitti vaan avusta! ;) Sen verran sain haastateltua, että sekä punkkikarkotteista aiheutuneita vakavia sivuvaikutuksia että punkin aiheuttamia sairastapauksia on heillä ollut hyvin vähän.
|
Tarraakohan ne punkitkin yhtä tiukkaa kiinni? |
|
En tiä, kyllä kai. ÄLLÖÖ! |
Vaikka koirapiireissä pohditaan tätä punkkiasiaa varmasti paljon, olen myös ilokseni lukenut/kuullut monista, joilla on ihan
selvät sävelet asian suhteen. Itsekin ajattelin aikoinaan Scalibor-pannasta, että siitä en luovu ikinä. No, nyt taas pähkäilen. Lupaan kyllä raportoida, jos lopulta päädyn johonkin selkeään ratkaisuun.
~~~
Loppukevennykseksi kuvayritelmiä meidän takapihalla kukkivista tuomista -
Kaunista keskiviikkoa myös teille kaikille!
PS. Hui, miten paljon höpinää ja linkkejä.. :o