keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Känkkäränkkä

Kaikki varmaan tietävät Känkkäränkän ja sellaisen päivän/viikon/ajanjakson, kun Känkkäränkkä on kylässä. Eikä se muuten käy pelkästään lapsien luona. Ei todellakaan. Ko. noita on nimittäin viihtynyt meidän nurkissa jo jonkun hetken. Tosin, muut perheessä eivät ole joutuneet sen vaikutuspiiriin. Kivat heille, tai ei ehkä sittenkään. Joutuvathan he kuuntelemaan meikäläisen känkkäilyä. Olen siitä niiin pahoillani - ainakin silloin, kun kiukultani ehdin. Sellainen pikku juttu olisi ihan kiva tietää, että minkä takia se Känkkäränkkä yleensä on nyt iskenyt silmänsä minuun? Mikään kun ei ole erityisen huonosti, paitsi tietysti kaikki, niin kuin silloin tuntuu olevan, kun känkättää. Huoh.




Juuri nyt, tällä hetkellä eniten ärsyttää todellakin kaikki. Ei tietenkään kirjaimellisesti KAIKKI kaikki, mutta tietänette, mitä tarkoitan. Liikenteessä muut käyttäytyvät moukkamaisesti ja ruokakaupasta on loppu juuri ne tuotteet, joita menin sinne hakemaan. Tunnen olevani jonkinlainen itsestäänselvyys, joku, jolla ei ole niin väliä: 'kun siinähän se on muutenkin'. Ja, jos suunnittelen jotain, ihan pientäkin, niin se ei vaan onnistu. Joku kohta pettää ja suunnitelmat menevät uusiksi yhä uudelleen ja uudelleen. Enkä käsitä, miksi pienet jutut, niiden isojen lisäksi, saavat minut näin raivon partaalle? Olenko sekoamassa ja muuttumassa hirviöksi?




Kommentoin Marja-Leenan ja Ossin blogiin tässä taannoin, että on tosi virkistävää, kun siellä puhutaan asioista suoraan ja kerrotaan, jos jokin ärsyttää. Joskus täällä blogimaailmassa - ja tarkoitan nyt nimenomaan tällaisia suht keveitä blogeja, kuten tämä omanikin on - tulee sellainen vähän hattaramainen vaikutelma elämästä. Niin kuin kaikki olisi aina iloista ja onnellista. Niinhän ei tietenkään ole. Ja vaikka ymmärrän täysin sen, että on ihan hyvä olla paikka, jossa voi käsitellä pelkkiä hyviä juttuja, niin itse taidan silti tykätä pienestä rososta ja realismista. Siksipä nytkin tätä kirjoitan. Myös kyllä siksi, että usein "puhuminen" auttaa. Ehkä tämä ei ole se kaikkein konkreettisin puhumisen muoto, mutta uskon silti, että tästä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Sitä paitsi, tällainen minä olen "oikeassa elämässä" - täynnä suuria tunteita.




Olen ennenkin sanonut ja sanon sen taas, minähän olen myös melkoinen draamaqueen, joten yhtään ei tarvitse olla huolissaan. Kaikki on oikeasti ihan hyvin ja minä tokenen tästäkin Känkkäränkän vierailusta. Not to worry! Ja ainahan tällaisesta oppii. Tulee katsottua ja mietittyä elämää vähän tarkemmin.


Loppuun vielä vähän listausta asioista, jotka tekevät iloiseksi. Jopa silloin, kun Känkkäränkän vierailu meinaa muuttua alivuokralaissuhteeksi..






Rilla ja Peppi. Ihan joka päivä ja mooonta kertaa päivässä.


Huhtikuu.

Päivien piteneminen ja valon lisääntyminen.

Grayn Anatomian uudet jaksot.

Granaattiomenat.

Ihmiset, jotka ymmärtävät jopa silloin, kun itse en ymmärrä.

Nukkuminen.

Koti, jossa saan olla oma itseni.

Blogin kommentit - kiitos niistä jokaisesta!  



 Note to self.



Sekä itselleni, että teille kaikille toivotan -






maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen


Ihanan aurinkoista pääsiäistä olemme ainakin täällä eteläisessä Suomessa saaneet viettää. Meillä avattiin jopa grillauskausi. Tosin, yöllä on edelleen ollut ihan kunnolla pakkasta. Siitä tietysti johtuu myös se, että lumi sulaa tuskallisen hitaasti. Hitsi. 




Tytöillä on ollut tosi vauhdikkaita leikkejä pihalla ja saatiin otettua heistä muutama aika hauska juoksentelukuva.





Peppi - auringon lapsi..




..ja Rilla - ihan vaan ulkoilman. 




Pääsiäistipuja löytyy sekä sisältä..





.. että ulkoa -




Tuo fasaani oli oikeasti valtava!


Valtava on myös tämä -


Kuva.


Puussa on kuulemma 10.000 koristemunaa, wou!



Aurinkoista pääsiäismaanantaita, huhtikuuta ja aprillipäivää kaikille! ☼

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Ruoka(pitkä)perjantai


Mitä parhainta pitkäperjantaita kaikille! Pääsiäisen kunniaksi meinasin postailla jälleen kerran yhdestä kuhakokeilusta, jonka tein vähän aikaa sitten. Se on jonkinlainen versio klassikkoannoksesta: 'kuhaa Mannerheimin tapaan'. Kyseessä on melkoisen tuhti ruokalaji, vaikka vähän kevensinkin perinteistä versiota.


Paistettua kuhaa piparjuurivoin, herkkusienikastikkeen ja rakuunaporkkanoiden kera:


- 1 iso tai 2 pientä kuhafilettä/syöjä
- suolaa
- valkopippuria
- öljyä/voita paistamiseen


Piparjuurivoi:

- 2 rkl huoneenlämpöistä voita
- 2 rkl piparjuuriraastetta

Herkkusienikastike:

- sipuli
- 200 g tuoreita herkkusieniä
- voita
- 2 - 2,5 dl (kuohu)kermaa
- pari rkl yrttituorejuustoa
- suolaa/soijakastiketta, pippuria
(- ruohosipulia)

Rakuunaporkkanat:

- 400 g (luomu)porkkanoita
- 2 rkl kuivattua rakuunaa
- suolaa
- sokeria
- 1 tl voita








1. Ota kuhafileet huoneenlämpöön odottamanaan paistamista.

2. Sekoita voi ja piparjuuriraaste keskenään ja laita jääkaappiin odottamaan.




3. Kuori ja silppua sipuli. Viipaloi herkkusienet. Kuullota sipulisilppua hetki pannulla voinokareessa ja lisää sieniviipaleet. Jatka paistamista, kunnes sienistä on haihtunut neste. Lisää pannulle kerma ja tuorejuusto ja anna hautua miedolla lämmöllä niin, että kastike hiukan sakenee. Mausta suolalla ja/tai soijakastikkeella ja pippurilla. Silppua sekaan halutessasi nippu ruohosipulia. Jätä kastike miedolle lämmölle odottamaan.





4. Laita kattilaan vettä kiehumaan porkkanoita varten. Kuori porkkanat ja leikkaa sopivan kokoisiksi "lanteiksi". Keitä porkkanoita suolalla, sokerilla ja rakuunalla maustetussa vedessä n. 5 min. Kaada vesi pois ja lisää kuumien porkkanoiden joukkoon nokare voita. Jätä kannen alle odottamaan. 





5. Kokeilin tällä kertaa paistaa kuhafileet kirkastetussa voissa. Sulatin n. 50 g voita pienessä kattilassa, kunnes voin hera oli painunut kattilan pohjaan. Sitten kaadoin päällimmäisen kirkkaan voin varovasti kannuun. Kirkastettu voi ei mustu tai käryä, koska siitä on tosiaan hera erotettu pois.





6. Paista kuhafileet kuumalla pannulla esim. kirkastetussa voissa. Suolaa ja pippuroi molemmin puolin.





7. Lisää lautasella kuhafileiden päälle nokare piparjuurivoita ja tarjoa lisukkeena herkkusienikastiketta, rakuunaporkkanoita ja keitettyjä perunoita tai perunamuusia. 




Tuhdin pääruuan päälle sopii erinomaisesti appelsiineista tehty, viime aikoina monessa blogissa näkynyt, jälkkäri. Siihen tulee sopivasti myös granaattiomenan siemeniä, mikä passaa minulle erinomaisesti. ;) Alkuperäisessä ohjeessa käytetään korianteria, jonka vaihdoin kanelibasilikaan. Ihan vaan, koska tuntui siltä.


Appelsiiniherkku:

- 3 - 4 appelsiinia
- granaattiomena
- 1 ruukku kanelibasilikaa (tai korianteria)
- nippu tuoretta minttua
- pari rkl (ruoko)sokeria




1. "Perkaa" granaattiomenasta siemenet talteen.




2. Valmista kanelibasilikan ja mintun lehdistä sekä (ruoko)sokerista tahna esim. morttelissa tai sauvavatkaajalla.




3. Kuori appelsiinit veitsellä hedelmän muotoa seuraten niin, että saat suurimman osan valkoisesta kuoresta pois.




4. Siivuta appelsiinit ja asettele siivut lautaselle.




5. Lisää siivujen päälle maustetahnatippoja sekä granaattiomenan siemeniä. Tarjoile heti.




Minun annokseeni tuli toki vähän reilummin niitä siemeniä..




~~~


Sellaisia herkkuja tällä kertaa. 



Sittenpä toivotamme teille tyttöjen kanssa -