Ruokaperjantai - lämmin parsakaalisalaatti ja kermainen ruusukaalipaistos

Tiedän kyllä, että siellä ruudun takana on ihania tyyppejä. Silti yllätyin, kuinka empaattisia ja todella mieltä lämmittäviä kommentteja jaksoitte minulle edelliseen postaukseen laittaa. 

♡ KIITOS tuhannesti! ♡ 

Kuva

Känkkäränkkäilystä kokkailuun, joka sekin on vähän kieltämättä kärsinyt kiukuttelusta. Varsinkin ruokien kuvaaminen on unohtunut aika monta kertaa. Hitsi. No, muutaman simppelin kaaliruuan kuvat sentään löytyy koneelta, joten mennään niillä. Nämä ovat erityisesti siskontytölle suunnattuja. Hän kaipaisi vaihtelua iltasyömiseen, niin kuin varmasti me kaikki. Sitä kun tuppaa itse kukin jämähtämään niihin ainaisiin samoihin ruokiin 

Lämmin parsakaalisalaatti avocadolla höystettynä:

(yksi iso tai kaksi pientä annosta)

- parsakaali

- ½ - 1 kokonainen chili

- pari kynttä valkosipulia

- sitruunamehua

- suolaa

- kourallinen pinjansiemeniä tai mantelilastuja

- syöntikypsä avocado

- hyvää oliiviöljyä

1. Lohko parsakaali suupalankokoisiksi kukinnoiksi. Keitä (tai höyrytä) kukintoja vähässä vedessä muutama minuutti. Valuta hyvin ja jätä odottamaan. 

2. Poista chilistä siemenet ja silppua oikein pieneksi. Kuori valkosipulinkynnet ja silppua samoin pieneksi.

3. Paahda pinjansiemenet (tai mantelilastut) kuumalla pannulla ja nosta sivuun odottamaan.

4. Kuumenna paistinpannussa tilkka öljyä ja paista siinä ensin pelkkiä parsakaaleja muutama minuutti. Laske lämpöä ja lisää pannulle chili- ja valkosipulisilppu. Jatka paistamista vielä hetki ja nosta pannu sivuun. Lisää pannulle pinjansiemenet ja mausta makusi mukaan sitruunamehulla, jota voi laittaa ihan reilusti, sekä suolalla.

5. Halkaise avocado ja poista kivi. Kuutio hedelmäliha kuoressa.

6. Laita kulhoon parsakaalipaistosta ja avocadokuutioita. Lorauta päälle oliiviöljyä ja nauti heti, vaikkapa hyvän leivän kanssa. 

Täällä aikaisemmin kertomastani ruusukaalipaistoksesta olen kehitellyt toisenkin version, joka toimii mielestäni oikein hyvin ihan kunnon ateriana. Varsinkin, jos sen tarjoaa raejuuston ja vaikkapa viikonlopusta jääneen pottumuusin kanssa.  

Kermainen ruusukaalipaistos:

(kahdelle)

- rasia tuoreita ruusukaaleja

- hillosipuleita

- voita/margariinia paistamiseen

- pari desiä vettä

- loraus kasvisfondia tai nokare kasvisliemikuutiosta

- pari rkl maustettua tuorejuustoa

- suolaa, pippuria

1. Poista ruusukaaleista kova kanta ja uloimmat, kuivat lehdet. Puolita isommat, pienet voi jättää kokonaisiksi.

2. Paista ensin kuumalla pannulla pelkkiä hillosipuleita niin, että niistä haihtuu kosteus pois. Noin parikymmentä on hyvä määrä tai maun mukaan. 

3. Lisää sitten pannulle nokare voita/margariinia ja ruusukaalit. Jatka paistamista hetki niin, että kaalit saavat hiukan väriä. Lisää pannulle pari desiä vettä ja loraus kasvisfondia. Anna hautua miedolla lämmöllä kunnes kaalit ovat kypsiä ja lähes kaikki neste on haihtunut.

4. Lisää sitten pannulle pari rkl tuorejuustoa ja anna sen sulaa hyvin. Tarkista maku ja mausta pippurilla sekä tarvittaessa suolalla. Saksi päälle jotain vihreää, jos sattuu löytymään.

5. Tarjoa lisäksi raejuustoa sekä halutessasi perunoita tai riisiä.

Pääsiäisen aikaan tein jonain päivänä yhtä lempparirahkaani, jossa on todella keväiset värit.

Hedelmärahka:

(iso annos)

- iso purkki maitorahkaa (500 g)

- purkki vaniljarahkaa (200 g)

- 2 - 3 dl vaahtoutuvaa kermaa

- syöntikypsä mango

- viinirypäleitä

- pieni purkki ananaspaloja

- pieni purkki mandariinilohkoja

- sokeria maun mukaan

1. Vatkaa ensin kerma vaahdoksi ja lisää rahkat. Jatka vaahdottamista vielä hetki niin, että rahkakin vaahtoutuu.

2. Leikkaa mango veitsellä työlautaa vasten siemenen muotoa mukaillen. Ruuduta hedelmäliha kuorta vasten, mistä saat kuutiot helposti irti.

3. Valuta säilykehedelmät hyvin, pese ja puolita viinirypäleet. Lisää kaikki hedelmät rahkakerma-seokseen. Mausta makusi mukaan sokerilla. Itse käytän hedelmien ja marjojen kanssa usein hedelmäsokeria.

~~~

Sellaisia känkkäränkkäpäiviinkin sopivia helppoja juttuja tällä kertaa. Toivottavasti ensi viikolla kiukuttelut on jo ohi.. Ü

Känkkäränkkä

Kaikki varmaan tietävät Känkkäränkän ja sellaisen päivän/viikon/ajanjakson, kun Känkkäränkkä on kylässä. Eikä se muuten käy pelkästään lapsien luona. Ei todellakaan. Ko. noita on nimittäin viihtynyt meidän nurkissa jo jonkun hetken. Tosin, muut perheessä eivät ole joutuneet sen vaikutuspiiriin. Kivat heille, tai ei ehkä sittenkään. Joutuvathan he kuuntelemaan meikäläisen känkkäilyä. Olen siitä niiin pahoillani - ainakin silloin, kun kiukultani ehdin. Sellainen pikku juttu olisi ihan kiva tietää, että minkä takia se Känkkäränkkä yleensä on nyt iskenyt silmänsä minuun? Mikään kun ei ole erityisen huonosti, paitsi tietysti kaikki, niin kuin silloin tuntuu olevan, kun känkättää. Huoh.

Juuri nyt, tällä hetkellä eniten ärsyttää todellakin kaikki. Ei tietenkään kirjaimellisesti KAIKKI kaikki, mutta tietänette, mitä tarkoitan. Liikenteessä muut käyttäytyvät moukkamaisesti ja ruokakaupasta on loppu juuri ne tuotteet, joita menin sinne hakemaan. Tunnen olevani jonkinlainen itsestäänselvyys, joku, jolla ei ole niin väliä: 'kun siinähän se on muutenkin'. Ja, jos suunnittelen jotain, ihan pientäkin, niin se ei vaan onnistu. Joku kohta pettää ja suunnitelmat menevät uusiksi yhä uudelleen ja uudelleen. Enkä käsitä, miksi pienet jutut, niiden isojen lisäksi, saavat minut näin raivon partaalle? Olenko sekoamassa ja muuttumassa hirviöksi?

Kommentoin Marja-Leenan ja Ossin blogiin tässä taannoin, että on tosi virkistävää, kun siellä puhutaan asioista suoraan ja kerrotaan, jos jokin ärsyttää. Joskus täällä blogimaailmassa - ja tarkoitan nyt nimenomaan tällaisia suht keveitä blogeja, kuten tämä omanikin on - tulee sellainen vähän hattaramainen vaikutelma elämästä. Niin kuin kaikki olisi aina iloista ja onnellista. Niinhän ei tietenkään ole. Ja vaikka ymmärrän täysin sen, että on ihan hyvä olla paikka, jossa voi käsitellä pelkkiä hyviä juttuja, niin itse taidan silti tykätä pienestä rososta ja realismista. Siksipä nytkin tätä kirjoitan. Myös kyllä siksi, että usein "puhuminen" auttaa. Ehkä tämä ei ole se kaikkein konkreettisin puhumisen muoto, mutta uskon silti, että tästä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Sitä paitsi, tällainen minä olen "oikeassa elämässä" - täynnä suuria tunteita.

Olen ennenkin sanonut ja sanon sen taas, minähän olen myös melkoinen draamaqueen, joten yhtään ei tarvitse olla huolissaan. Kaikki on oikeasti ihan hyvin ja minä tokenen tästäkin Känkkäränkän vierailusta. Not to worry! Ja ainahan tällaisesta oppii. Tulee katsottua ja mietittyä elämää vähän tarkemmin.

Loppuun vielä vähän listausta asioista, jotka tekevät iloiseksi. Jopa silloin, kun Känkkäränkän vierailu meinaa muuttua alivuokralaissuhteeksi..

Rilla ja Peppi. Ihan joka päivä ja mooonta kertaa päivässä.

Koirien uusi ruokavalio.

Huhtikuu.

Päivien piteneminen ja valon lisääntyminen.

Grayn Anatomian uudet jaksot.

Granaattiomenat.

Ihmiset, jotka ymmärtävät jopa silloin, kun itse en ymmärrä.

Nukkuminen.

Koti, jossa saan olla oma itseni.

Blogin kommentit - kiitos niistä jokaisesta! ♡ 

 Note to self.

Sekä itselleni, että teille kaikille toivotan -

Lainatut kuvat.

Pääsiäinen

Ihanan aurinkoista pääsiäistä olemme ainakin täällä eteläisessä Suomessa saaneet viettää. Meillä avattiin jopa grillauskausi. Tosin, yöllä on edelleen ollut ihan kunnolla pakkasta. Siitä tietysti johtuu myös se, että lumi sulaa tuskallisen hitaasti. Hitsi. 

Tytöillä on ollut tosi vauhdikkaita leikkejä pihalla ja saatiin otettua heistä muutama aika hauska juoksentelukuva.

Peppi - auringon lapsi..

..ja Rilla - ihan vaan ulkoilman. 

Pääsiäistipuja löytyy sekä sisältä..

.. että ulkoa -

Tuo fasaani oli oikeasti valtava!

Valtava on myös tämä -

Kuva.

Puussa on kuulemma 10.000 koristemunaa, wou!

Aurinkoista pääsiäismaanantaita, huhtikuuta ja aprillipäivää kaikille! ☼