maanantai 17. lokakuuta 2011

Tunnustan, tunnustan

Olen löytänyt uuden kivan blogin: Elämä on kaunis, jonka seuraamiseen olen ihan koukussa. Sen lisäksi blogin kirjoittaja Titta on ilahduttanut minua sekä koira-aiheisella runolla että blogitunnustuksella.

Kiitos Titta vielä molemmista! ♥ 

Runon ideana oli, että lukijat saivat antaa Titalle kommenttilootaan yhden sanan, josta hän sitten kirjoitti runon. Minun antamani sana oli (yllättäen ;)) koira ja tälläisen runon Titta siitä teki:


Ou nou

Tää on ihan karseeta,

on sanat mulla hukassa!

Kynästä ei irtoo mitään,

eikä auttaa mua voi ketään.

Hitsi, että pitikin mennä kehumaan,

kaikenmoisia lupauksia mennä antamaan...

Voi, annamari, annamari

arvaas minkä teit!

Mulle kommentoit sä "koira"

ja mut hulluuden partaalle veit.

Ihan siis vaan siitä syystä, että tahtoisin

saada tähän runoon sen,

minkä tärkeää sulle olevan luulisin.

En mä allergisena paljoa koirista ymmärrä,

mut on sun blogista kiva lukea,

miten ne on sulle niin tärkeitä

Ihana runo! Olin ja olen aivan liikuttunut siitä, miten hyvin tekstistä kumpuaa se, kuinka tärkeitä koirat minulle ovat.

♥ Tärkeät ♥

Blogitunnustus on minulle ensimmäinen laatuaan ja olen siitä ihan otettu ja tohkeissani, hih. Luulen muuten usein, kun jollakin on blogissa postaus otsikolla  "tunnustus", että bloggaajalla on jotain tunnustettavaa. Enkä siis tajua, että otsikko viittaa tietenkin blogitunnustukseen. Samoin käy "haaste"-otsikon kanssa. Luulen (tyhmänä), että bloggaaja kertoo jostain elämässään olevasta haasteellisesta asiasta, vaikka kyseessä on tietenkin blogihaaste. Joo, blondi mikä blondi! :DDD 




Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.


2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle


3. Ilmoittaa näille kahdeksalle bloggaajalle


4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.


En osannut päättää kerronko (satunnaisia) asioita itsestäni vai koirista, joten päätin kertoa jotain meistä kaikista:

- Olen aina ollut todella eläinrakas ja (salainen) haaveeni onkin joskus saada koirien lisäksi lampaita ja/tai vuohia.

- Tykkään todella paljon lukea kivoja blogeja. Monesta bloggaajasta on tullut ikään kuin ystäviä, vaikka en ole ketään heistä tavannut "livenä". Kommenttilaatikoiden keskusteluista saa usein hyviä vinkkejä ja uusia näkökulmia asioihin, ihan parasta!

- Peppi on todellinen sylikoira. Jos hänet yrittää laskea sylistä pois, niin hän pistää etutassuilla ja koko pikkuisella kropallaan kaikin tavoin vastaan. Se on tosi liikuttavaa. ♥ Toki hän usein saa myös tahtonsa läpi.. Mäyräkoira sylissä kirjoitan nytkin, hitsi.. ;D

- Rilla ilmaisee "laulamalla", kun hänen mielestään on aika lähteä lenkille. Hän ravaa minun ja ulko-oven väliä ulisten aina samalla, ihan tietyllä nuotilla. Pään päällä voi melkein nähdä puhekuplan, jossa lukee: "ala nyt jo tulla sieltä laiskimus tai käännän nupit kaakkoon, UUU- UUU-UUUUUU!"

- Olen työskennellyt opiskeluaikaan useamman vuoden myymäläetsivänä. Vieläkin välillä huomaan kaupassa, kun joku näpistää jotain. :/

- Uskon ihan täysin, että jokaisella ihmisellä on omanlainen uni-valverytmi, jota vastaan on vaikea taistella. Itse olen ehkä maailman aamu-unisin, mutta illalla voisin kukkua vaikka kuinka myöhään. Äitini oli ihan samanlainen.

- Rilla ei tykkää nukkua öitä sängyssä, vaikka saisikin. Hänelle tulee siellä liian kuuma. Aamulla hän kyllä hyppää sänkyyn muita herättelemään ja on siinä (valitettavan ;)) tehokas.

- Peppi on yllättänyt meidät täysin itsepäisellä ja hellyydenkipeällä luonteellaan. Luulimme miehen kanssa ennen Peppiä, että terrierit ja mäyräkoirat ovat hyvinkin samanlaisia luonteidensa osalta. Well, we were wrong. ;D



Tiedän, että tosi moni blogi on tämän tunnustuksen jo saanut, mutta haluan silti antaa sen eteenpäin kahdeksalle kivalle blogille, joiden pitäjiin olen bloggailun myötä "tutustunut", ja joiden kommentit ilahdauttavat aina kovasti:

Nettimartalle Mäyräkoira Myrskyn pihapiiri-blogiin
Malviinalle MiniMurmeli-blogiin
Ninalle Ninan Onni-blogiin (suljettu blogi)


Jos olit jo tunnustuksen saanut, niin nyt sait vielä toisen samanmoisen. :) 


Tähän loppuun teen vielä yhden tunnustuksen. ;) Olen nimittäin "löytänyt" Kaija Koon musiikin suunnilleen viime viikolla. Ennen pidin hänen tuotantoaan täti-ihmisten humppamusiikkina!!??!! Hydrospinningissä yksi ohjaajista on soittanut tänä syksynä Kaija Koon klassikkoa "Vapaa" ja olen ihan myyty! Eli mitä tästä voidaan päätellä:  joko olen tullut täti-ihmiseksi tai sitten olen luokitellut Kaijan musiikin aikaisemmin ihan väärin. No, oli miten oli: vitsit miten loistava biisi!!! *klik*


Kyseisen kappaleen myötä haluan toivottaa teille (syys)lomalaisille hyvää vapaata ja kaikille muille oikein vapautunutta viikonalkua! Ü



15 kommenttia:

  1. Voi kiitos Anskuriini <3<3. Yllätyinpä todellisesti.
    Hitsi, nythän mä joudun kertomaan itsestäni kaikki ne jutut, jotka ullakolla (voi olla pääkoppakin) on olleet pölyttymässä. Ja ne tylsät puolet, jotka paljastavat kaikille, että olenkin yhtä maukas ja monipuolinen kuin lauantaimakkara. Ulkonaisesti saatan muistuttaa enemmän vähän isompaa ja paksumpaa.
    Kirjoittaminenhan on hauskaa ja mukavaa puuhaa, jota työnteko häiritsee. Mutta enemmän sitten omassa blogissa tästä kaikesta. Ja nyt sitten miettimään kenelle pistän tunnustuksen etiäpäin. Ehkä en ihan kahdeksaa löydä, mutta joitain sentään. Omassa listassani, kun on jo esim. tämä blogi ja HooPeen blogi.
    Kiitos vielä kerran.

    VastaaPoista
  2. Kiitos suuri tunnustuksesta! Toi Kaija Koo-juttu on vähän pelottavaa...hih

    VastaaPoista
  3. Maija: ole hyvä! Kivaa, että ilahduit! Ja arvaa paljon mä nyt odotan sun paljastuksia, kun nää alkupalat on jo näin herkullisia! :DDD

    Malviina: te ootte kyllä nopeita, kun en oo vielä edes ehtinyt teidän blogeihin kertomaan tästä suuresta asiasta, hih. Mutta kätevää kyllä näin, tänks.

    Joo, eiks oo gaamee toi Kaija Koo homma!?! Onneks Jimin mamma sanoi, että on ihan ok tykätä siitä. Ja hänhän kyllä tietää ;) eli sen takia kehtasin tän asian yleensäkään tunnustaa. :DD

    VastaaPoista
  4. Oi apua, iso kiitos tunnustuksesta! Onneksi rakastan puhua itsestäni, joten lienee helppoa keksiä itsestään 8 satunnaista juttua!

    Kaija Koosta sen verran, että mun mielikuvat oli pitkään samanlaiset, kunnes eksyin kerran ihan ns. "teinibaarissa" Kaijan keikalle. Siitä asti oon ollut niin myyty ja aina tilaisuuden tullen keikoilla laulamassa mukana kuuntelijakunnassa, joka on teineistä keski-ikäisiin ja päällekin! Ja juuri tänä aamuna kuuntelin tenttiin mennessä Suomipoppia ja kuulin mulle ennestään täysin tuntemattoman biisin Kaijalta, http://www.youtube.com/watch?v=uU9mtUxv8jo ! Oli niin makee, koska ei ollut ihan perinteistä Kaija Koota.

    Tenttiviikkolainen toivottelee kaikille syyslomalaisille ja normiviikkolaisille oikein kivaa viikkoa! :)

    VastaaPoista
  5. Anniina: ole hyvä! Ihanaa, että joku muukin rakastaa puhua itsestään, en ole sitten ihan ainoa. ;D

    Mä olin muuten just sun blogissa ja mua hihitytti, kun sullakin oli Kaija Koon biisi siellä just tänään. Kuuntelinkin sen ja oli ihan hyvä. Mun tarvii nyt ihan kunnolla alkaa tutustumaan tohon Kaijan tuotantoon. Tuleekohan mustakin vielä oikee fani, hih! :D

    Kovasti tsemppiä tentteihin! Ü

    VastaaPoista
  6. Hän on hyvä vaan <3

    Ja kuule, Kaija Koo on hyvä. Kyllä. Mikään ei voita tyttöjen illan jatkoja karaoken merkeissä, jossa vedetään (tietty) Tinakenkätyttö!! Se vedetään IHAN täpöllä silloin hyvin, hyvin, hyvin harvoin, kun siihen tätänykyä mahdollisuus suodaan. ;DDD

    Oot yhä ihku. Kakkoset jyrää! ;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos vielä tätäkin kautta tunnustuksesta ihana! <3

    Olipa hauskoja juttuja sulla tunnustettavana. Toi myymäläetsivä juttu sai mut täällä kikattelemaan.

    Mä koen että olen saanut susta ystävän, kiitos blogien. Vaikkei olla koskaan tavattukaan. Ehkä sekin vielä tapahtuu.

    Ja juu, munkin mäyräkoira oli just tollanen. Ihana.

    Mulla on muuten erittäin ristiriitainen suhde Kaija Koohon. Olin sen kanssa samalla ratsastustunnilla vuosia sitten ja se oli siellä jotenkin super ärsyttävä, vähän ylimielinen, joten mun on todella vaikea suhtautua sen musiikkiinkaan. Ai miten niin pikkumainen olen. ;D

    VastaaPoista
  8. Titta: ai sä oot Kaija Koo fani, just, just. Eli ilmeisesti se on siis kakkosille hyvinkin sopivaa musaa. ;D Ton Tinakenkätytön mä sentään jotenkin tiedän ja sen yhden, jossa rakastetaan tai pelastetaan tai jotain, hmm.. :DD Vähän täytyy vielä jatkaa paneutumista vissiinkin, mutta VAPAA, se ON ihana!

    Ite oot kans ihku, kaveri kakkonen! ♥

    Nina: ole hyvä! Mä kyllä arvasin, että sä hukut tunnustuksiin ja haasteisiin, mutta kun mulla on oma lehmä ojassa, hih! Niin ja sun blogi TODELLA on kaikki tunnustuksensa ansainnut! ♥

    Joo, myymäläetsivä ja sen lisäks mä oon ollut siviilivaatteissa ottamassa kiinni VR:n asemien töhrijöitä. :D

    Mä ajattelen sua kans oikeesti enemmän ystävänä kun "vaan" blogikamuna. Vähän erikoista, mutta kivaa! Tää blogosfäärilandia on jännä paikka!

    Mäykyt on kyllä ihan omanlaisiaan, suloisia jääräpäitä.

    No et oo yhtään pikkumainen. Mähän olisin ihan ällööntynyt tollasesta käytöksestä. Enkä ihan varmasti pystyis kuuntelemaan tyypin musaa ilman, että ko. kokemukset vaikuttais siihen. Sitäpaitsi mäkin vielä mietin, että onko vaan se yks biisi hyvä ja muuten humppaa. ;) Siskontyttö kyllä sano, että Apulannan Toni Wirtanen tekee nykyään Kaija Koon biisit ja olis sen takia ihan ok kuunnella sitä. Mä oon NIIN TÄTI-ihminen! :DD

    VastaaPoista
  9. Titta: mä kävin "lunttaamassa" juutubesta ja se toinen biisi, jota mä tarkotin on tietysti: Kuka keksi rakkauden. ;)

    VastaaPoista
  10. No en mä nyt niihin huku, en vaan saa aikaiseksi laittaa niitä eteenpäin. :)

    Jos Toni Wirtanen tekee Kaijan biisit tätä nykyä, taidan kääntää kelkkani naisen suhteen. Toni nimittäin on NIIN IHANA!!! ;D

    VastaaPoista
  11. Nina: no joo, mutta nyt mä kannustan sua tunnustamaan (paljon)asioita. ;D

    Toni Wirtanen on ihku eli meidän täytyy nyt molempien antaa Kaijalle mahdollisuus, hih!

    VastaaPoista
  12. Ihana olet, kun "tunnustat" miten paljon blogimaailmassa on vielä uutta opittavaa :)

    Peppiina vois tulla tännekin sylittelemään. Pojat tunkee syliin joko yhtäaikaa tai ei ollenkaan ;D) Ja huomasin, että Bassellekin tulee tosi helposti liian kuuma! Hassua, kun Artulla on tuskin koskaan liian monta vilttiä päällä - huoneenlämmössä :D))) Basse läähätti ihan vaan makoillessaan vieressä, peiton kulma osittain sen päällä.

    Territ ja mäykyt, nyt ollaan molemmat opittu niistä jotain :) Olen aivan vakuuttunut, että Bassesta löytyy terrierigeeni! Mutta yllättynyt, että se ominaisuus tulee aika tirpakkaasti läpi mäykkyperimän.

    Jokaisessa tytössä asuu pieni "täti", joka tulee pikku hiljaa näkyväksi :) Ensin alkaa kaurapuuro maistua, sitten valitset koti-illan mieluummin kuin bileet, tykästyt "tätihumppaan" ja sitä rataa se etenee, kunnes kaapistasi löytyy villatakki... ;D))) Kokemusta on!

    VastaaPoista
  13. Oscarit on jaettu! Lisätietoja löydät blogistani.
    http://allergisenkoiranblogi.blogspot.com/2011/10/blogioskari-eli-blogitunnustus.html

    VastaaPoista
  14. Mai: juu kuule, mä oon säännöllisesti ihmeissäni jostain blogeihin liittyvästä, niin teknisistä jutuista kun ihan näistä tavoista ja tottumuksista. :D

    Eiks oo mielenkiintoista toi koirien erilaisuus. Meillä tosiaan Peppi palelee ja Rilla läähättää. Peppi nukkuu lähes aina vähintään yhden peiton alla. Rillaa taas ei sais peiton alle ikinä.

    Basse kieltämättä näyttääkin kovasti terrieriltä, joten olet varmaan oikeassa perimän suhteen.

    Tää sun 'täti-analyysi' on NIIIIIN paras, kiitos! Nauroin sitä lukiessani vedet silmissä. Sä oot oikeassa, noihan se juuri on! Ja mä oon NIIN täti! Kaurapuuro maistuu, bileet ei kiinnosta, Kaija Koon Vapaa on syksyn paras biisi ja vielä se villatakki, nytkin on yksi päällä, kun palelee. Buahahhaaahhhaa, apua! :DDD

    HooPee: wau, Oscarit, jännää! Ü

    VastaaPoista
  15. Tattista tunnustuspalkinnosta. Tässä on vastaukset (ei siis tässä-sanassa vaan klikkaa linkkiäni).

    Iloista menoa koko teidän perheelle!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ü