keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Aktivointilelut

Ihanainen Mai pyysi taannoin minua tekemään postauksen koirien joululahjaksi saamista aktivointileluista. Ne ovatkin osoittautuneet käytössä oikein hyviksi, joten mielelläni teen postauksen aiheesta. Kuvat ovat jouluaatolta, koska nyt juuri en voi ottaa leluista koirien kanssa uusia kuvia. Syy tähän selviää postauksen loppupuolella.


Meidän lelut ostin Faunattaresta ja valikoin ihan summassa "Halon" ja "Bravon". Löysin nyt googlettamalla ko. lelut erittäin hyvään hintaan "Tassu Tarvike" -nimisestä verkkokaupasta, jonne pääset tästä. Nopealla vilkaisulla siellä näytti muutenkin olevan mielenkiintoisia tuotteita edullisesti, joten kannattaa käydä kurkkaamassa.



"Halo" on siitä hauska, että siihen on tarkoitus laittaa ihan tavallinen esim. puolen litran muovipullo toiseen päähän kiinni, jolloin leluun tulee sopivasti lisää haastetta.




"Bravo" täytetään toisesta päästä ja toinen pää on tehty 'painavaksi'. Lelu ei pysy lattialla pystyssä, vaan se makaa maata vasten. Toisen pään paino tekee siitä kuitenkin hauskasti liikkuvan ja nappuloiden putoilusta ennalta arvaamatonta.




Samalta sarjalta näyttää löytyvän muitakin hauskannäköisiä aktivointileluja:



Lainatut kuvat.

Meillä Rilla on erityisen innostunut "Bravosta". Hän juoksee lelun kanssa hirmuista kyytiä ympäri asuntoa. Tosin nyt lelu on laitettu vähäksi aikaa tauolle. Tapahtui nimittäin niin, että olin laittanut lelun sisään sekä koirien ruokanappuloita että sekaan muutaman herkkunappulan. Ensin kaikki nappulat olivat yhtä mieluisia, mutta vähän ajan päästä Rilla rupesi jättämään ruokanappulat syömättä ja odotteli vaan herkkunappuloiden tippumista, jotka sitten söi. Ruokanappuloita oli pitkin ja poikin lattiat täynnä, joten nyt pidetään lelua hetki jäähyllä ja koitetaan taas kohta pelkillä ruokanappuloilla, jos herkkunappuloiden olemassa olo vaikka unohtuisi. Saattaa tosin olla toiveajattelua minun puoleltani..




Entäs sitten Peppi. No, hänhän on mäyräkoira.. Pitkänmallisen taktiikka on seuraavanlainen. Minä laitan "Haloon" nappulat ja annan lelun Pepille. Hän tökkäisee lelua muutaman kerran laiskasti, jolloin minä pyöräytän lelua ja nappuloita tippuu lattialle. Peppi syö kaikki nappulat reippaasti ja tökkäisee lelua jälleen laiskasti. Minä pyöräytän taas lelua ja hoen koko ajan samalla: " katso Peppi NÄIN!" Sama toistuu n kertaa siihen asti, että lelu on tyhjä. Peppi kirjaimellisesti käyttää minua hyväkseen, koska on a) niin laiska ja/tai b) niin ovela. Yhtä kaikki, ihan varmaa on, että hän on mäyräkoira ja minä blondi täti-ihminen. Juu, naurakaa vaan ihan ääneen. Ymmärrän täysin ja myönnän häviöni vahvemman edessä. Mutta laitoin sentään "Halonkin" jäähylle, jonka aikana meinaan viilata uutta strategiaani pitkuliinin voittamiseksi (lue: yritän keksiä edes jonkinlaisen strategian.. ;))


Sinä ovelista ovelin pitkuliini. Mamma punoo täällä juonia voittaakseen sinut viekkaudessa..



Onko siellä muilla kokemusta postauksen leluista? Entä onko teillä suositella jotain muuta käytössä hyväksi havaitsemaanne aktivointilelua?



Aktiivista keskiviikkoa kaikille! ;)




EDIT: Tuo alla mainitsemani kommentointiongelma poistui, kun vaihdoin Sarin vinkistä selaimeksi Google Chromen, jonka saa ladattua helposti ja nopeasti vaikkapa täältä

KIITOS SARI TUHANNESTI AVUSTA! Ü


PS. Bloggerin kommentointiasetuksiin on tullut uusi, oikein kätevänoloinen vaihtoehto, jossa kommentteihin vastaamisen pystyy tekemään kohdistetusti. Minä vaan en meinaa päästä kommentoimaan blogeihin, joissa tämä uusi asetus on käytössä (esim. Mai, Maria, Nina). Saan kyllä auki itse postauksen, mutta kommentointisivu aukeaa vain todella satunnaisesti. Ärsyttävää! Onko minulla jotkut asetukset pielessä vai mikähän on syynä? Onko kellään muulla samaa ongelmaa? Selaimena käytän Exploreria, jossa sillä nyt on mitään tekemistä asian kanssa.
www. TietsikkaTumpelo .help




16 kommenttia:

  1. Wau mitä leluja !!1 Ei ainoastaan ihanan värisiä vaan myös jännän monikäyttöisiä ja ihanan muotoisia. Taas uutta hankittavaa Messiselle.
    Meillä on Ottossonin pelejä useampia. Ei pelata juur ollenkaan enää, kun ovat Messiselle niiiin helppoja. Eivät enää tarjoa mitään haastetta.
    Ensimmäinen aktivointilelu oli meillä kokispullo, sellainen muovinen litran pullo. sinne sisään paloina mitä tahansa namia tai raksuja (silloin vielä raksuja syötiin). Mutta sekin hauskuus oli ohi nopeasti, kun neiti keksi miten pulloa voi tassujen välissä kiepauttaa ja lennättää namit ulos. Tai pullon voi nostaa suoraan ylös ja joko heittää sitä tai sitten vaan valuttaa namit suoraan nassuun. Olen rakentanut omasta mielestäni tosi vaikeita ja hankalia namileluja. Ja aina Messinen on peitonnut minut kuusnolla.
    Tällä hetkellä meillä on käytössä kova vihreä lelu, jossa on ikääkuin kolme puolipalloa yhdessä apilan muodossa. Suuaukko on säädettävissä. Se on Messistä viehättänyt eniten, kun nameja ei sieltä hetkessä saa ja ne saa vain tassujen kanssa pyörittämällä lelua.
    Meillä aktivoidaan piilottelemalla nameja huusholliin ja Messinen "metsästää" niitä innolla. Joskus niin kärsimättömästi, että on pakko hiipiä äipän jäljessä katsomassa mihin niitä laitetaan. Se ei tosin onnistu kuin muutaman namin kohdalla, sitten äiree huomaa ja taas saa istuu nurkassa silmät kiinni .
    Että tänks näistä kuvista, tuli taas uusia ideoita.
    Mullakin on ollut tarkoitus muuttaa blogipohjaa, vaan enpä saa aikaiseksi. Joten sori, en osaa auttaa. ainakaan vielä. Vaikka työssäni käytän konetta koko ajan erilaisilla ohjelmilla. Syvällisempi vajoaminen tietsikkasuohon vaatii sen verran energiaa ettei sitä näin kevättalvella vielä tammikuussa oikein ole.
    Voi Peppineppinen, kun sä oot asennoiltas ja touhuiltas kuin meiän mäykkypoika. Tulee niin haikee olo. sillai hyvällä tavalla.

    VastaaPoista
  2. Vai että "Peppi kirjaimellisesti käyttää minua hyväkseen, koska on a) niin laiska ja/tai b) niin ovela", ehei, teille kahdelle on nyt tapahtunut väärinkäsitys. Peppi luulee, että tämä lelu on kahden pelattava eli Peppi tökkää lelua ja mamma pyörittää. Mammahan opetti pelin säännöt. Onhan toki hauskempaa leikkiä yhdessä, eikö vaan annamari?
    Kivoja leluja!

    VastaaPoista
  3. Heippa!

    Aktivointilelut ovat hauskoja. Meillä on jo vuosikausia ollut pari Nina Ottossonin aktivointilelua, vähän ovat kalliita, mutta hyvin ovat kestäneet. Täytyisikin kaivaa ne taas pitkästä aikaa esiin.

    Tuohon kommentointiongelmaan... minäkään en ole päässyt kommentoimeen explorerilla enkä Firefoxilla, mutta Google Chrome toimii!

    VastaaPoista
  4. Nam, mitä aktivointileluja, herkullisen värisiä :)
    Pitkuluiset koirat ON ovelia. Eilen viimeksi heittelin koirille palloa (pitkänmallinen keittiö-olkkari-yhdistelmä suo jonkinmoisen kiitoradan juoksemiselle). Kummallakin olin oma suosikkipallonsa, joten mitään kilpailua ei tullut, kumpikin lähti juuri oman pallonsa perään juoksemaan. Mutta vain B toi pallon mulle asti heitettäväksi, A jäi teutaroimaan sen ärsyttävän puolen metrin päähän...
    Hmm... eikös toi kommentointiongelma olekaan tästä koneesta johtuvaa (en ole oikein väleissä pc-koneiden kanssa!). Yks pätevä ohje oli jossakin, eli vois kokeilla Firefox-selainta. Kokeile, minäkin heti kun taas ennätän, nyt työn kimppuun.
    Hauska postaus, kiitos tästä, enkä sitten kommentoinut yhtään mitään kysymääsi... palaan tähän myöhemmin, nyt on kiire ;)

    VastaaPoista
  5. Maija: juu, tuo sarja vaikuttaa kaikkinensa oikein mielenkiintoiselta, eikä hinnatkaan tod. oo pahat.

    Jimillä on yksi Ottossonin peli, jota mekin ollaan lainattu. Rilla keksi pelin juonen suht nopeasti (samoin kuin Jimi), mutta Peppiä ei ko. pelaaminen erityisemmin kiinnostanut. ;)

    Mulle tuli tosta lelusta, johon laitetaan kiinni pullo, ekaa kertaa mieleen, että pelkkä pullokin olis varmaan ihan loistava lelu. Mä oon kato "vähän" hidas välillä (lue: melkein aina). ;)

    Essi on kyllä niin viksu tyttö! <3 Hänellä ei kauaa nokka tuhise, jahka on jo mamman 'muka nokkelat' pelit selvitetty ja piilot löydetty. Tyypillinen parson, fiksu, kaunis ja nokkela. <3

    Joo, saat anteeksi. Kuka nyt kesken syvimmän talvihorroksen kykenis mihinkään niin aivoja vaativaan työhön kun tietsikkapropleemat. Katotaan sit taas keväällä uudestaan, jos vaiks tuolla pääkopassakin tapahtuis edes vähän enemmän liikehdintää. ;)

    Paljon rapsutuksia ihanaiselle Essille! <3

    HooPee: tää sun kommentti on (taas) niin hauska, hihhihihih!! Just noinhan se menee, mä tosiaan opetin Pepille, että sillai sitä peliä pelataan. :DDD Väitän silti, että jos verrataan Peppiä ja Rillaa keskenään, niin Peppi oppii tuollaisen "tätä peliä pelataan yhdessä" tyyppisen jutun alle sekunnissa, kun taas Rilla haluaa ehdottomasti pelata mieluiten ihan yksinään.

    Suukkoja suloiselle Vilille! <3

    VastaaPoista
  6. Sari: mun siskontytön chihulla Jimillä on yksi Ottossonin peli, joka on ollut meilläkin lainassa. Tosi hauska ja erittäin kestävän oloinen. Meillä on yksi saman tyyppinen tassulla pyöritettävä peli, mutta puinen ja se on myös hyvä. Parhaiten noi pelit ja lelut toimii munkin mielestä niin, että ovat aina välillä "jäähyllä". Sitten, kun taas otetaan uudestaan esille, niin koirakin on (ainakin hetken) ihan innoissaan.

    Hei KIITOS vinkistä!! Täytyykin ehdottomasti kokeilla Chromea. Oon ihan kypsänhtänyt, kun en oo päässy moneen blogiin kommentoimaan kun jut ihan satunnaisesti. En oo myöskään itse uskaltanut ottaa uutta systeemiä käyttöön kun oon pelännyt, että en pääse sit edes omaan kommenttiboksiini.

    Rapsutuksia Oscarille! <3

    Mai: pitkänmalliset juoksee pitkin pitkänmallista kiitorataa, hihhihihih!! Ja toi, mitä A teki, on NIIN ärsyttävää ja ovelaa..

    Mä aion ehdottomasti kokeilla tota Sarin vinkkiä. Toivottavasti auttaa. Ärsyttää meinaan, kun ei pääse kommentoimaan. Nim. paljon sanottavaa aina ja joka asiaan

    Suukkoja SukuLakulle! <3<3

    PS. Mua kiinnostaa tosi paljon se sun ja Bassen vierailu. Miten oot alunperin sinne päätynyt? Oon nimittäin miettinyt monasti jotain vastaavaa, mutta en oo sitten kuitenkaan tehnyt mitään konkreettista asian hyväksi. :/ Rilla on luonteeltaan sellainen, että uskoisin hänen olevan hyvinkin sopiva vastaavaan hommaan.

    VastaaPoista
  7. Mein vierailu oli alun alkaen ihan "ihmisvierailu", kun piti mennä jelppimään yms. Mutta B osoittautuki kaikkien lellivauvaks ja käyttäytyi juuri kuten kaverikoiran pitää, eli antoi taputella ja oli söpö :)
    Eli sori jos taas "tulkitsin" tapahtumia harhaanjohtavasti, B:llä ei ole edes ikää vielä viralliseen kaverikoiratoimintaan, siihen vaaditaan vähintään 2-vuotias, myös muiden koirien kanssa toimeen tuleva. Siinäpä onkin meidän ongelmamme, joten taidamme jatkaa tällä epävirallisella linjalla, kun kumminkin käymme aina joskus tervehtimässä sukulaisia, samalla saa koira ilahduttaa muitakin asukkaita.
    Kysy paikkakunnan kaverikoiratoiminnasta, miten pääsisit testaamaan Rillan kanssa asiaa heti kun ikää on tarpeeksi. Mä sain ainakin hyvin jyrkän ja lyhyen vastauksen, kun kysyin toiminnasta jo Artun ollessa reilun vuoden vanha, ja nyt oikeastaan ymmärrän, että koira "kypsyy" koko ajan. Mutta molemmilla on toi urosten sietokyky niin olematon, että koko juttu jäi jäihin sen vuoksi. Siis virallisesti. Kaverikoirathan kulkee porukassa, joten luulisi että tottuvat toisiinsa, jos vaan muilla koirakoilla on yhteistyöhalua.

    VastaaPoista
  8. Kiva jos olin avuksi :)

    Rapsutukset toimitettu perille.

    VastaaPoista
  9. Meille tarttui matkaan Voittajasta hesasta joulukuussa toi tollainen pinkkipömpeli, joka siis kanssa keikkuu puolelta toiselle ja vähän pyöriikin samalla.

    Lelu ei meillä vaan ehkä toimi toivotulla tavalla, kun yhdistelmänä on 1kpl nirsoa koiraa, joka tykkää leikkimisestä sekä 1kpl laiskaa koiraa, joka ei jaksa vaivata aivojaan, mutta pitää kyllä ruuasta. Kuvio meneekin siis kuta kuinkin joka kerta niin, että Aimo pyörittää lelua innoissaan ja Lettu kulkee perässä syömässä tippuneet namit.. Nappisuoritus siis suorastaan!

    Katselin myös tällaista, varsinkin hotkijapossukka-Lettua silmällä pitäen ;) http://www.mustijamirri.fi/buster_dog_maze_pr_026383.html.

    VastaaPoista
  10. Mai: juu, mainitsit kyllä postauksessa, ettei Bassen käynti ollut mitenkään "virallinen" - nou hätä. Jotenkin vaan onnistuin luulemaan, että olette käyneet ko. paikassa Artun kanssa jotenkin "virallisemminkin". Minua ehkä kiinnostaisi myös enemmänkin tuollainen epävirallinen ja 'ei niin säännöllinen' viraileminen kuin ihan OIKEA kaverikoiratoiminta. Täytyy mietiskellä. Kiitos joka tapauksessa kovasti infosta! :)

    Sari: kuule, olit TODELLA avuksi! Kiitos vielä! <3

    Anniina: hihhihiihih!!! Mä ehkä gualen täällä nauruun, kun mietin teidän kaksikkoa tuon 'pömpelin' kimpussa. Hyvin on Lettu-neiti homman hoitanut. ;DD

    Eri mielenkiintoisen näköinen tuo linkkaamasi peli. Täytyykin seuraavalla ruuanhakureisulla tutustua lähemmin. Kiitos vinkistä! :)

    Suukkoja teidän suloiselle kaksikolle! <3<3

    VastaaPoista
  11. Meillä ei ole lainkaan aktivointileluja. Tai me saatiin kerran lahjaksi Ruotsista, siis mieheni siskolta, sellainen pallo mutta siinä kävi niin, että Ossi keskittyi tapansa mukaan tuohoamaan sitä, joten pallo päätyi Ossin kaappiin.Ossi harrastaa myös minun aktivoimistani.Siihen riittää ihan tälläinen nahkaluun palanen jota se tiputtelee alas sohvalta ja todella odottaa,että se nostetaan sille takaisin.Ensin luulin, että se luu muksahti Ossilta lattialle vahingossa kunnes tajusin, että vanhus vedättää minua:) Sehän tiputteli sitä monta kertaa perättäin.Ja tekee sitä edelleenkin siihen asti kunnes sanon, että jos vielä tipautat luusi niin saat itse myös hakea mokoman luusi.Kas kummaa sitten kyllä pysyy luu sohvalla:)Mäyrikset haluavat palvelua.Senhän on joku jo aikaisemminkin todennut.Terveisiä Ossilasta M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  12. Marja-Leena: aktivointilelut ovatkin (kai) saavuttaneet suuremman suosion vasta aika viime vuosina. Ei meilläkään edellisellä koirakaksikolla ollut kuin sellainen isohko pallo, jonka sisään sai laitettua nameja sekä muutama "kongi". Nyt näiden nuorten neitokaisten kanssa minäkin vasta olen aktivointileluihin paremmin alkanut tutustua.

    Tuon Ossin 'luu-juksauksen' taitaa myös meidän Peppi.. Mammaa saa mukavaisti juu aktivoitua, kun tiputtaa luun aina vähän väliä sohvalta lattialle. Peppi vielä tehostaa 'nostokäskyä' sellaisella napakalla 'piippauksella'. Ja mamma tottelee..huoks. ;))) Niin, oikeassa olet, kyllä tämä palveluun mieltyminen on ainakin meillä nimenomaan Pepin juttu. Rilla ja aikaisemmat westiemme ovat palvelun suhteen ihan erilaisia. Tosin, kyllä Rosa-mummukin vanhemmiten oli melko mukavuudenhaluinen, mutta niinhän vanhemman rouvan kuuluukin olla. ;)

    VastaaPoista
  13. Joo, mulla on vihree Contempo, siitä olis joskus postauskin. Siitä tykkään kovasti ja syön joka päivä kerran ruokani sen uumenista. Aika kuluu kivasti ja saan aikaan kätevää kolinaa :D

    Sitten mulla on semmonen ruletti, josta kans tykkään, mutta siinä ei oo enää yhtään haasetta. 30 sekkaa ja se on tyhjennetty.

    Täytyy kattella noita muita anamastas linkistä. Peppi on VIISAS!

    VastaaPoista
  14. Ihanan värisiä aktivointileluja, totta tosiaan! :) Se on kyllä mukavaa kun nykyään voi ostaa kaikenlaista pikkupuuhasteltavaa koirille (ettei tarvi välttämättä leikkiä puukolla, kuten meidän Aslan...;) ja valikoima on todella laaja.

    Meillä Alfie "kuulee" ääniä kun sillä on riittävän tylsää, eli ihmiset ovat yläkerrassa Aslan mukanaan (joka vetää iltanokosia sängyllä) ja Alphonse on halunnut jäädä alakertaan norkoilemaan. Vaikka se vapaaehtoisesti jääkin, niin monesti vähän ajan kuluttua alkaa kuulua haukahtelua ja poika seisoo pätevänä eteisessä, ulko-ovelle tuijotellen. Siellä ei tietenkään ole mitään, kunhan nyt vain yrittää saada kaikkia tulemaan takaisin alakertaan ;) Välillä on myös muka kaappien alle eksynyt jokin leluista, esim. eilen kun Aslan makasi sylissäni täydessä unessa, surffasin koneella ja Alfiella oli tylsää. Piti mennä makuulle kaikkien mahdollisten kaappien eteen ja alkaa kaapia tassuillaan niin pitkälle kun kaapin ja lattian väliin ylitti. Monesti olen mennytkin halpaan ja käynyt ihan taskulampulla katsomassa, että olisiko kaappien alle jäänyt pallo tms. jumiin. Ehkä pari kertaa onkin, mutta yleensä tämäkin on vain huomion hakemista ja mäyräkoira taatusti nauraa sisäänpäin kun ihminen konttailee ympäri lattiaa! :D

    VastaaPoista
  15. Jos paikkakunnalla on palvelutalo, jossa sulla olis asukkaana joku tuttu, tai miksei hoitajana, voisit kysyä että voitteko poiketa joskus Rillan kanssa tervehtimään. Siellä on aina ihmisiä käytävillä, jotka on enemmän kuin valmiita rapsuttelemaan koiria. Siinä samalla voi löytyä joku yhteistyön muoto, jos hoitajat on yhtä koirahulluja kuin tuolla käymässämme paikassa. Kokeile ihmeessä, pidän peukkuja! Se on koirallekin mukavaa, lisää sosiaalisia tilanteita ja aktivointia.

    VastaaPoista
  16. Myrskyliini: en muistanutkaan, että sinullakin on oma Contempo. Se leikkimisestä syntyvä kolina on juu oikein KÄTEVÄÄ.. :D

    Joo kuule, sun rotutoveris pitää täällä ihmisensä nöyrinä ja (sopivasti) varpaillaan! ;D

    Maria: kaupasta löytyy tänä päivänä kyllä tosi monenlaisia (aktivointi)leluja ja hyvä niin. Puukot voi sitten vaikka jättää ihan kokonaan pois koirien 'lelurepertuaarista'.. ;DD

    Oo, ovela Alfie - respect! ;) Jotenkin lohdullista kuulla, että joku muunkin menee halpaan ja 'lankeaa' noihin mäyräkoiran systeemeihin, hih. Mun siskon, nyt jo edesmennyt, pitkispoika harrasti sellaista 'huijaus nilkutusta', jos esim. valittu kävelyreitti oli liian lyhyt ja/tai tylsä. Samoin nilkutus tuli välittömästi päälle, kun poitsu tajusi, että ollaan menossa eläinlääkäriin. Sisko kävi mäykkysen kanssa ellillä useamman kerran myös tutkituttamassa sitä 'muka vaivaista' jalkaa. Asiaan tuli lopulta selvyys vasta, kun sisko tajusi, että 'kipeä jalka' vaihtelee. :o Mäyräkoirat vs. ihmiset, 6 - 0! ;DD

    Mai: kiitos vinkistä! Tykkäisin kyllä jostain tuollaisesta 'toiminnasta' sekä itseni että koiran (Rillan) kannalta. Ja, jos siitä vielä olisi iloa muillekin, niin aina parempi. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ü