Tässä taannoin mies oli reissussa ja vietimmekin siskontytön kanssa meillä ihanan tyttöjen viikonlopun. Jimi-parka tosin joutui mummille hoitoon, koska Rillalla oli vielä juoksut, höh! Meidän on jo pitkään pitänyt tehdä itse paholaisen hilloa, josta molemmat pidämme todella paljon. Siskontyttö oli saanut ystävältään purkillisen ko. hilloa joululahjaksi ja päätimme käyttää samaa reseptiä. Paholaisen hillo sopii erittäin hyvin paistetun vuohenjuuston ja grilliruokien kaveriksi sekä liha- että kanaruokien kanssa tarjottavaksi.
Paholaisen hillo:
- 1 sipuli
- 800 g tomaatteja
- 2 punaista paprikaa (suippopaprikat ovat helppoja käsitellä)
- 3 tuoretta, punaista chiliä
- 1 tl suolaa
- 1 tl mustapippuria rouhittuna
- ½ dl väkiviinaetikkaa
- 1 pkt Dansukkerin hillo-marmeladisokeria (330 g)
Teimme kerralla neljä annosta, johon riitti juuri ja juuri viiden litran kattila. Siskontyttö tiesi kertoa, että hillosokeria kannattaa laittaa vähän vähemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten laitoimme kolme pakettia hillo-marmeladisokeria ja yhtä pakettia vastaavan määrän (eli 330 g) ruokosokeria. Valmiin hillon koostumuksesta tulikin tällä tavoin tosi hyvä.
1. Laita kattilaan vettä kiehumaan tomaattien kalttaamista varten.
2. Kuori ja kuutio sipuli. Poista paprikoista siemenet ja kuutioi pieneksi. Chilit voit pieniä joko ilman siemeniä, jolloin maku on vähemmän tulinen tai siemenien kanssa, niin kuin me teimme.
3. Poista tomaateista kannat ja tee kuoriin kevyet ristikkäisviillot. Kantojen poistaminen käy kaikista helpoiten tuollaisella kuvassa näkyvällä välineellä. Toki veitselläkin saa kannat leikattua pois.
5. Laita kaikki kuutioidut kasvikset, suola sekä mustapippuri kattilaan ja anna kiehua puolisen tuntia hiljaisella tulella.
6. Lisää lopuksi etikka sekä sokeri koko ajan sekoittaen ja anna kiehua vielä viisi minuuttia jatkaen sekoittamista.
7. Anna hillon jäähtyä hetki ennen purkittamista.
Me käytimme purkkeina pestyjä lasipurkkeja, jotka steriloimme vielä uunissa: puoli tuntia sadassa asteessa. Kannet käytimme kiehuvassa vedessä. Myös astianpesukoneessa voi steriloida purkit pesemällä ne kaikkein kuumimmalla ohjelmalla.
Hillo on kuumana melko juoksevaa, mutta jähmettyy kyllä jäähtyessään sopivaksi.
Ensi kerralla meinaan oikaista vähän ja käyttää valmista tomaattimurskaa. Siskontyttö suhtautuu ajatukseen epäilevästi, mutta minulla on kova luotto Muttin tomaattimurskan laatuun.
Tällä viikolla onkin tullut syötyä paistettua vuohenjuustoa ja paholaisen hilloa aika monena päivänä - NAM! Vuohenjuuston saa parhaiten paistettua niin, että lämmittää ensin paistinpannun tosi kuumaksi ja paistaa sitten juustoviipaleita reilun puoli minuuttia per puoli.
~~~
Loppukevennykseksi vielä kappale keskustelua iltalenkillä kohtaamieni, osapuilleen kuusivuotiaiden tyttösten kanssa.
Tytöt: Saako niitä silittää?
Peppi: WUF, WUF, grrr.., grrr..
Rilla: *innokasta hännän vispausta*
Minä: Juu, tämä valkoinen on oikein kiltti, mutta mäyräkoiraa voi vähän jännittää. Siksi se haukkuu ja murisee.
Tytöt: Ai kumpi niistä on se valkoinen?
Minä: ??!!?? *Rillan osoittelua sormella*
Rilla: Pus-pus, moisk, lurps!
Tytöt: Tää antaa suukkoja!
Minä: Joo, Rilla on kova pussailemaan. Onneksi sen hampaat on juuri pesty.
Tytöt: ????
Minä: Juu, meidän koirien hampaat pestään sähköhammasharjalla, että niille ei tule reikiä.
Tytöt: Meillä on kotona koira..ööö..kirja. Siinä on koirista. Niin kun, että millon ne kuolee ja muuta.
Minä: No sehän mukavaa.. *sisäistä tirskuntaa* Me taidetaankin tästä jatkaa matkaa. Heipat!
Rentouttavaa viikonloppua
ja
♥ Hyvää Äitienpäivää kaikille Äideille! ♥
Supekiitokset hillo-ohjeesta. Mä ymmärrän nää jutut, ku niissä on noi aineskuvat. Oon tätä joskus aikasemminkin hehkuttaminen, mutta lisäkiitokset tuskin ovat pahasta :)
VastaaPoistaAi, tytöt eivät erottaneet valkoista koiraa *reps*. Onneks sä hihitit vain sisäisesti. Myrsky lähettää pusuja sekä valkoiselle että kirjavalle koiralle.
Siis totaalinen respekti sulle. Sä peset koirien hampaat SÄHKÖhammasharjalla !!!! Kunnioitukseni on nyt kyllä niiiin syvä ettei tää nivelrikkoinen selkä edes pysty taipumaan niin syvälle kuin haluis.
VastaaPoistaSiis miten, miten sä olet onnistunut siinä. Messinen saisi hepulin siitä surisevasta vempeleestä, kun ei oikeen tahdo taipua tavalliseenkaan harjaan. Ja syytä olis.
Keros nyt ja paljasta, miten olet onnistunut kasvattamaan tuon aremman Peppisenkin siihen???!!!! Olen ihan moilasena.
Vähän samaa koettu meillä vastaantulevien kikattelijoiden kanssa. Jos kaikki kolme koiraa on olleet mukana, on kyselyryöppy melkoinen. Ei meinaa mennä jakeluun, että ne ovat kaikki samaa rotua. Tiuku on aina jonkun pentu, koska on pienin. Essi on jostain kumman syystä aina poika. Onnia ei oikeen uskalleta silitellä ( sopii meille koska Onni ei välitä silittelevistä tyttösistä). Tiukua kaikki haluaisivat taputella ja sehän ei meidän diivaa kiinnosta. Essiä silitellään ja ollaan sitten ihan myytyjä meidän pusukoneeseen. Nämä lapset ovat aina suomalaisia. En halua olla mikään rasistiksi leimautuva tyyppi, mutta olen kuollakseni kyllästynyt näihin tiettyjen maahanmuuttajien kirkuviin lapsiin. Juoksevat hysteerisinä aina toiseen suuntaan kauhean kirkumisen kanssa. En ymmärrä miten vanhemmat ovat voineet kasvattaa lapsensa tuntemaan tuollaista kauhua koiria kohtaan. Ja ihan turhaan. Sekö on sitten lapselle hyvä, kun on hysteerinen ja peloissaan turhasta. Voin vain kuvitella mitä se on ison koiran tullessa vastaan. Eikä se kirkuminen koirallekaan hyvä asia ole.
Onnea tykö Rillariinalle ja äiteelle iso kassi mukaan, jotta kaikki pokaalit mahtuvat mukaan kotia tullessa. Rilla on niin hieno, että pentukyselyjäkin voipi hyvin tulla. Mitäpä sitten sanot :)
Terveisiä ja onnenpotkaukset Messiseltä.
Näin meillä:
VastaaPoista"Älkää juosko!("( Opettaja on aina opettaja)
"Näitä ei sitten voi silittää! ( Ainakaan ne, jotka juoksee kirkuen kohti...)"
" Jos menette kyykkyyn ja katsotte muualle, toi harmaa saattaa EHKÄ tulla moikkaamaan."
" Koiria ei kannata taputtaa pään päälle, monet ei tykkää siitä, koska niitä pelottaa."
" Me mennään ohi vaan!"
Täti pysähtyy ihastelemaan koiria.
Tyyne: "Hmmm... Taas toi. Vois pysyy edes vähän kauempana. Täytyyks mamin JOKA kerta jäädä jaarittelemaan sen kanssa. Mitä sillä on kädessä...? No, joo... Ihan kiva, mut oon kyllä syöny parempiakin. Onneks ei sentään tarjonnu niitä kuivapapanoita niinku ne säälittävät eläinlääkärit, jotka yrittää tehä itteensä tykö. Lähettäis jo. Ällöö..."
Meri: " Juku! Toi on se sama, jonka kanssa me juteltiin eilen, toissa päivänä, sitä edellisenä päivänä, sitä edellisenä päivänä, sitä edellisenä päivänä....
Onko sillä tällä kertaa nameja? Meen kattomaan! Jes! JES! JEEEEESSSS!!! Nam! Kiva täti!"
Hilja:" Ei JUMANKEKKA! Antaaks mami ton tulla meidän lähelle. Meen mamin taakse. Varmana valeasunen eläinlääkäri! Mitä se nyt oikein yrittää?! MÄ en ainakaan ota siltä mitään, yrittää varmaan myrkyttää mut! Jos se sanoo mulle jotain, murisen. Toi on se sama, joka ahdistelee meitä melkein joka päivä. Ihan pelottava! Pysyis kotonaan ja antais meidän kulkee rauhassa. Mrrrrrrrr!"
Sateisin terkuin,
shelttien mami
P.S. Miten muuten on sujunut tuo hampaiden harjailu? Tottuivatko nopeasti pörinään? Ja mitä tahnaa käytätte? Harkitsen tuon yhden hampaiden harjailua. Sillä on kuiva suu ja hammaskiveä tulee vaikka saavatkin luita hampien putsaukseen.
Tätä hilloa en ole tehnyt, vaikka melkoinen hillomaakari olenkin. Täytyy kyllä myöntää, että olen varsinaisen huono purkkien steriloija, mutta kyllä pesen ne astinapesukoneessa. Ikinä ei ole kuitenkaan ollut homeongelmia. Viime syksyn omppuhilloa on vielä jäljellä, muut on syöty.
VastaaPoistaHyvä, että laitoit tyttöjen kuvaan tekstin, kumpi on valkoinen. On niin vaikea erottaa (hih)!
Kiitos äitienpäiväonnitteluista. Ne olivatkin vuoden ensimmäiset.
Ja toivotan edelleen kaikille kommentteja lukeville äideille ja muillekin tasapuolisesti onnellista elämää!
t. Aikku ja Ollipolli
"Ai kumpi niistä on se valkoinen" :DD
VastaaPoistaHeh. Arvaatkos mitä. Tänään olin päättänyt, että teen perjantairuuaksi sitä mitä olet laittanut reseptiksi:) :) No pyörsin päätökseni, kun luin paholaisen hilloreseptin.. Voisi muuten koko perhekin vähän valittaa. Katselenkin joitain vanhempia jutskia, tai sitten laiskana ostan siikafileitä ja paistan en. Mainio tuo tyttöjen keskustelu. ihmetyttää vain, etteikö noin 6-vuotias muka osaa värejä. Taisivat olla vähän nuorempia kuitenkin. Tai sitten oltu tosi laiskoja kotona opettamaan. Kyllä päiväkodissa opetetaan värit. Mainiota viikonloppua ja nauttikaa hillosta ja juustosta! M-L
VastaaPoistaVoi kuinka suloinen mäyräkoira! Olen ihan rakastunut mäyärkoiriin :)
VastaaPoistaHui kauhistus, paholaisen hilloa! Miten sä sellaista uskalsit tehdä, etkö pelkää että paholainen vie sut tai ainakin koko käden? ;DD
VastaaPoistaItse asiassa tuo vois olla mieheni mieleen, se tunkis sinne varmaan valkosipuliakin. Itse voisin kuvitella syöväni ilman chiliä, tai ainakin hieman vähemmällä määrällä.
Hauska keskustelu teillä tyttöjen kanssa. Oletan, että tytöt kuitenkin tunnistavat valkoisen, mutta halusivat vaan saada pikku jutustelua aikaiseksi.
Mukavaa ja toivottavasti lämmintä Äitienpäivää sinnekin päin!
Hehheh, aivan mahtavan hauskoja noi lasten kanssa kohtaamiset välillä.
VastaaPoistaMulla oli aikanaan yksi 5-v hoitotyttö. Hän halusi sitten nähdä Jyskyn ja eräänä kertana tultiin sitten meiltä hakemaan Jysky lenkille. No Jysky tapansa mukaan hieman haukahteli eikä tyttö uskaltanut sitä silittää, mutta halusi kuitenkin että käydään kävelyllä. Jysky toisella puolella ja tyttö mun kädessä toisella puolella.
Siinä kävellessä hän sitten totesi kaihoisasti että "Mul on kotona koiramuroja ja paljon leluja, mut ei se nyt taida auttaa." Oli kuitenkin tykännyt Jyskystä ja puhunut useaan otteeseen kotona tästä tapaamisesta :D
-Koiratäti
Nettimartta: ole hyvä! Hillosta tuli ihan mielettömän hyvää, nam! Mulla on ihan sama juttu, että ymmärrän parhaiten ruokaohjeet, joissa on tarvike- ja välivaihekuvia.
VastaaPoistaOlin NIIIN hämmentynyt tuosta 'kumpi niistä on valkoinen' kysymyksestä, että jopa minä (!!) menin sanattomaksi. :D:D
Liftari: no joo, näin joskus Mustissa ja Mirrissä koirille tarkoitettuja sähköhammasharjoja, ja siitä se ajatus sitten lähti. ;D Muistin, että meillä on kotona yksi käyttämätön sähköhammasharjan runko ja ostin siihen sitten lapsille tarkoitettut, pienet ja pehmeät harjapäät koiria varten. Jostain syystä Peppi antaa minun tehdä itselleen oikeastaan ihan mitä vaan hoitotoimenpiteitä. Hänhän antoi myös vääntää hampaita ihan kiltisti. Rilla taas PAHEKSUU kaikkia hoitotoimenpiteitä, mutta suostuu hampaiden pesuun, kun olen oikein päättäväinen.
Sähköhammasharjalla pesemisessä on se hyvä puoli, että se pesee koko ajan, vaikka koira vähän venkoileekin. Toinen hyvä puoli on se, että tavallisella harjalla peseminen on todella helppoa sähköharjan jälkeen. ;D Huomasin sen yksi päivä, kun sähköharjasta oli akku loppu. Molemmat koirat istuivat kiltisti suut auki ja antoivat harjata tavallisella harjalla. :D
Pepin "hammaslääkäri" sanoi, että sähköharjalla peseminen on tosi hyvä juttu. Pitää vaan huolehtia, niin kuin koirien hammasharjojen kanssa aina, että harja on tarpeeksi pehmeä.
Mitään hyviä niksejä minulla ei valitettavasti ole tarjota koirien totuttamiseen. :/ Meillä avainsanat lienee: Peppi vaan jostain syystä suostuu kaikkeen ja Rillan kanssa olen ekstra päättäväinen.
"Kikattelijat" kuvaa muuten täydellisesti nuita lapsukaisia, jotka koiria haluavat silittää. Itse annan mieluusti heidän aina koiria silittää (lue: Rillaa), kun toivon, että siinä sivussa Peppi edes vähän siedättyisi..
Kiitos tsempistä ja paljon terkkuja sinne Essilään! <3
Shelttien mami: buahahhahhhahhaa!!! " Jos menette kyykkyyn ja katsotte muualle, toi harmaa saattaa EHKÄ tulla moikkaamaan." Me mennään ohi vaan!"
VastaaPoista:D:D
Oo-o, teillä on lempparitäti. Tai siis sulla ja Merillä on lempparitäti. ;D
Täällä satoi kans eilen ja viime yönä ihan hirmuisesti ja nyt tuulee. Mutta ei oo lunta eli ihan jees! ;D
PS. Tuossa Liftarille vastasinkin, että en edes oikein tiedä, miksi onnistun pesemään koirien hampaat sähköharjalla. ;) Istutan koiran pöydälle itseäni vastapäätä, laitan harjan ensin koiran suuhun ja sitten vasta laitteen päälle. Vähän saattavat venkoilla, etenkin Rilla, mutta pidän vaan päättäväisesti harjaa koiran suussa ja ajattelen, että sehän harjaa koko ajan jostain kohdasta, vaikka koira venkoileekin. Mies sanoo aina, että saan koirat suostumaan vaikka mihin, koska olen niin pirun jääräpäinen.. :D:D Mitäköhän se sillä tarkoittaa? ;D
Hammastahnana meillä on Mustista ja Mirristä ostettua maXim -merkkistä, muistaakseni kananmakuista, tahnaa.
Oletko muuten tutustunut sellaiseen tuotteeseen kuin PlaqueOff? Siskontyttö käyttää sitä Jimi-chihullaan, jonka hampaita on vaikea harjata. Laitan osoitteen tuotteeseen, niin voit käydä kurkkaamassa:
http://www.mustijamirri.fi/tuote/plaqueoff/008060/
Aikku ja Ollipolli: kuule, kannattaa ehdottomasti kokeilla tuota paholaisen hilloa, jos muutenkin olet tottunut hilloja keittelemään. Jos tykkäät paistetusta vuohenjuustosta, niin voin vakuuttaa, että ihastut ko. hilloon sen kaverina.
Minä en kovin usein hilloja tee, mutta tuo purkkien "paistaminen" uunissa on jäänyt tavaksi lapsuuskodista. Tänä päivänä astianpesukone ajaa kyllä saman asian.
Juu, ajattelin, että teidän ei kaikkien tarvitse erikseen kysyä nuista kuvista, että kumpi on se valkoinen? :D:D
Ole hyvä ja kiitos! <3 Mukavaa viikonloppua teille kaikille ja Ollipolille suukkoja!
Kaunis Nelli: sepä! :D Meni meikäläiselläkin (edes hetkeksi) jauhot kurkkuun.. ;))
Marja-Leena: VOI EI!!! Oonpa tylsä, kun laitoin pelkän hillon ohjeen, sori! Mutta kuule, tee ihmeessä niitä viime perjantain cannelloneja! Niistä tuli aivan mielettömän hyviä! Tai, jos päädyt paistamaan kalafileitä, niin keitäpä kaveriksi parsaa ja/tai ruusukaaleja.
No sehän minuakin ihmetytti, että miten Rillasta ja Pepistä VOI kysyä, että kumpi on se valkoinen??!!?? Tyttöjen iän arvioin siitä, kun kummityttöni on 6-vuotias ja nämä tytöt tuntuivat kooltaan ja (muilta) puheiltaan samanoloisilta.
Kiitos ja hyvin arvattu! Meinasin TAAS tänään paistaa vuohenjuustoa.. ;D
Iita: voi kiitos! Peppi on kyllä hauskannäköinen. Hänhän on karkeakarvainen kääpiömäyräkoira, mutta ei jostain syystä ole kasvattanut sellaista "oikean näköistä" karkkariturkkia. Väritykseltään Peppi on laikullinen riista ja siitä johtuu turkissa näkyvät värierot ja ikään kuin pilkut. Myös Pepin oikeassa silmässä on sininen pilkku. Muutenhan Pepin silmät on ruskeat.
Mukavaa viikonloppua Sinulle ja kiva, kun kommentoit! :)
Ellieli: hihhihihihih! :D Mistäköhän tuo hillo muuten on saanut nimensä? Tulisuudesta ehkä? Vaikka, ei se kovin tulista ole. Ja mehän laitettiin kuitenkin chilit siemenineeen päivineen. Minäkin muuten ihmettelin, että miksiköhän hilloon ei tule valkosipulia? Toki sitä voi siihen silti laittaa. Luulen tosiaan, että hillo sopii erittäin hyvin grilliruokien kylkeen.
VastaaPoistaJuu, minäkin uskon, että tytöt oikeasti tiesivät kyllä hyvin värit. Ehkä tilanne oli vaan vähän sekava heille, kun Peppi tosiaan "murras" siinä vieressä. Kekustelu oli silti harvinaisen hymyilyttävä. Koirakirjastakin osattiin kertoa ainoana yksityiskohtana, että siinä kerrotaan, milloin koirat kuolee. Kiva. No ei vaan, hauskoja kohtaamisia ja elättelen tosiaan samalla pientä toivoa, että josko Peppikin siinä sivussa 'siedättyisi' edes vähän lapsiin ja vieraisiin.
Hyvää Äitienpäivää sinne ja Ellille rapsuja! <3
PS. No hyvä hei, että nettiörkki ei ollutkaan asialla. Taidan olla vähän malttamaton.. ;D
Siitä "pyörimis tempusta" vielä, että siinä nimenomaan koira pyörii seisoma-asennossa itsensä ympäri. On helppo opettaa niin, että pyörittää kädessä namia, jota koira sitten seuraa. Meillä kaikki koirat on oppineet ko. tempun tosi nopeasti.
Koiratäti: eiks ollu juu hyvä keskustelu!?! :D:D
Jysky on ollut tietysti tosi iso kokoinen lapsiin verrattuna ja vielä musta väriltään. Meidän koirat kun on niin tosi pieniä, on ongelma välillä toisin päin. Kaikki eivät tajua 'pelätä' Peppiä, vaikka hän haukkuisi ja murraisi kuinka. Siinä saa väillä tosissaan sanoa, että murisevaa koiraa ei pidä koskaan yrittää silittää.
Ihana tuo: "Mul on kotona koiramuroja ja paljon leluja, mut ei se nyt taida auttaa." :D:D
Monet lapset ovat kyllä luonnostaan hyvin eläin- ja koirarakkaita. Meidän westejen kanssa on aina ollut tosi helppo antaa lapsien heitä silittää. No, sitten on Peppi.. ;D
Niin muuten, onpa kätevää, kun sullehan on tulossa se pieni unikeko, niin sitä ei sitten lapsetkaan pelkää.. ;D Tosin, unikeko saattaa pelätä lapsia.. :D:D
Kivaa viikonloppua!
Hei annamari. Mun pitää nyt vähän hehkuttaa ruokajuttua: Tein yrttipaneroituja siikafilepihvejä, uunipersiljaperunoita ja sitruunamelissa-basilika-appelsiinisalaattia. Noita kolmea viimeksi mainittuja en ikimaailmassa olisi älynnyt yhdistellä mutta oli hyvää. Lisäksi öljyä,vähän suolaa,sokeria ja balsamicoa. Njamm. Peppiskäiselle ja Rillalle pusuja Ossilta joka on nyt ihan hormonihirviö. Ulvoo tuolla ulkosalla. Mukavaa viikonloppua teille kaikille M-L ja ulvova Ossi:)
VastaaPoistaJuu, toisella mummukoiralla käytettiin tuota PlaqueOffia. Se toimi mummulla loistavasti. Hammaskivi pehmeni ja se oli helppo rapsuttaa pois. Uutta hammaskiveäkin tuli paljon vähemmän.
VastaaPoistaOlen näillekin sitä syöttänyt. Purkki tyhjeni, ja tuote oli pitkään lopussa tutuista kaupoista. Ostin sitten myyjän suosituksesta "tavallista" merilevää. Purkki on tajuttoman suuri, kokoa heppa.
Ei mun mielestä toimi samalla lailla, eikä varmana saada sitä ikinä syötyä loppuun. Kaiken kukkuraksi Hiljalle tulee siitä mikroskooppisen pientä korvakutinaa.
Kun sain sen ison tavisleväpurkin ostettua, eläinkauppaan tuli tietysti välittömästi PlaqueOffiakin. Ollaan nyt ton ison purkin vankeina. Ei viitsisi heittää poiskaan. Ehkäpä syötän sen tuolle yhdelle, jolle ei tule hampista ja jonka korva ei kutittele.
Terkut lätkäkisakatsomosta! Isäntä lähti työreissulle Ateenaan. Eivät siellä Kreikassa kuulemma paljon lätkää seuraile, joten laitellaan tekstarilla väliaikatietoja.
t. shelttien mami
Marja-Leena: oi, miten hyvältä kuulostaa, nam-nam! Tosiaan mielenkiintoinen yhdistelmä tuossa salaatissa. Pitää ehdottomasti kokeilla joskus. KIITOS vinkistä! :)
VastaaPoistaNo, Ossi tietysti haistaa Rillan juoksut ja haluaisi meille kylään.. ;D Tytöt lähettävät Herra Hormoonille paljon lentosuukkoja! 333
Shelttien mami: noi voehan blaah! Voisikohan se "heppa-purkki" jotenkin ihan vahingossa kaatua pihalla kukkapenkkien lannoitteeksi? :D:D
Meidän Rosa-mummu oli muuten kovasti allerginen merilevälle ihan testejenkin mukaan. Joten ei ole kyllä yhtään tuulesta temmattu tuo teidänkään Hiljan korvien kutittelu.
Stockalla on muuten aina ollut hyvin tuota PlaqueOffia. Ihan vaan vinkkinä, jos se jättipurkki tosiaan vahingossa kaatuu.. ;D
Tunnustan täten semi-julkisesti, että en ole YHTÄÄN kiinnostunut lätkästä. Enkä oikeastaan mistään penkkiurheilusta. Saakohan tällaisesta sakot, kun on kotikisat ja kaikki? ;) Ehkä pitäisi muuttaa sinne Kreikkaan:: :D (Eikä hätää, kaikki tulokset kyllä kuulen, koska koko lähipiiri on lätkäfaneja!)
ah vuohenjuustoa ja paholaisen hilloa... nam nam slurps :P Kiitos reseptistä, menee heti kokeiluun! :)
VastaaPoistahttp://www.iltalehti.fi/ruoka/42200703265834266_ru.shtml
VastaaPoistaTuossa annamari linkki. Jätin pois greipin ja sitruunan ja tein pelkistä appelsiineista sen salaatin. Ei tarvitse julkaista mutta täytyy sanoa, että oli hyvä ja raikas salaatti:) ja siikapihvit suussasulavia. hyvillä resepteillä onnistuu näköjään kokki kuin kokki:) Viikonloppuja M-L
Petriina: älä muuta sano! Se on NIIIN hyvä yhdistelmä!
VastaaPoistaHirmuisesti terkkuja sinne teille kaikille ja Snellulle suukkoja! <3
Marja-Leena: KIITOS linkistä! :)
Julkaisin kuitenkin, jos joku toinenkin vaikka huomaa sen ja innostuu kokeilemaan.
Viikonlopun jatkoja myös ainne teille! <3
Oli tultava Annamarillekin kertomaan millaisen tekstiviestin joku vitsiniekka oli paikallislehteen lähettänyt:
VastaaPoista"Miten niin koirat pidettävä kytkettynä pururadalla? Eihän ne silloin pääse puremaan ketään?? :D"
-Koiratäti
Koiratäti: A P U A! Toi on NIIIN hauska! :D:D KIITOS, kun laitot viestin tännekin! <3
VastaaPoistaMiten mulle tulee heti Peppi tosta mieleen, hmm.. Aika jännä! ;D