Tuttavapiiristäni tiedän kaksi varmaa tapausta, joissa Exspotilla valellut koirat ovat saaneet vakavia neurologisia oireita. Toisen oireet katosivat muutamassa päivässä, kun koira pestiin hyvin useaan kertaan. Toiselle koirista jäi pysyviä halvausoireita. Exspottia ei saa käyttää alle 5 kiloisella koiralla, joten se ei tule senkään takia kysymykseen ainakaan Pepillä, joka painaa 4,2 kg. Exspotin vaikuttava aine on permetriini, josta löytyy lisää tietoa täältä.
Meidän edellisellä koirakaksikolla, Rosalla ja Ineksellä, käytettiin viimeisinä vuosina hyvällä menestyksellä apteekissa myytävää Scalibor-pantaa. Siskontytön Jimi-chihu taas sai samaisesta pannasta todella rajun allergisen reaktion, joka ei meinannut mennä ohi pesemisestä ja lääkityksestä huolimatta. Rilla ja Peppi ovat myös vielä niin nuoria koiria, että he painiessaan varmasti tulisivat pureskelleeksi toistensa pantoja, mikä on ehdottomasti kiellettyä. Scaliborin vaikuttava aine on deltametriini, josta löytyy lisää tietoa (englanniksi) täältä.
Listaan tähän vielä muutaman muun yleisimmän punkkikarkotteen ja niiden vaikuttavat aineet lisätietolinkkeineen:
- Permetriini (sama kuin Exspotissa)
Promeris Duo (reseptivalmiste?)
Netin keskustelupalstoilta löytyy kaikista punkkikarkotteista mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse koen suurimpana ongelmana valeluliuosten kohdalla sen, kuinka kahden nuoren koiran kanssa voi varmuudella estää koiria nuolemasta toistensa liuoksen antokohtia. Allergiset reaktiot ja tietysti mahdolliset muut vielä vakavammat oireet huolestuttavat myös. Mutta niin huolestuttaa borrelioosi ja kaikki punkkien levittämät sairaudet. Huoh.
Koiramme-lehden mainoksista on pistänyt silmään muutama mielenkiintoinen luonnonmukainen punkkikarkote. Fixodida Zx on ilmeisesti jauhe, jota sirotellaan koiran ruokaan ja sitä kautta luvataan suoja punkkeja vastaan. Lisätietoa tuotteesta täällä. Symppis -sarjaan kuuluu ainakin pantoja. Lisätietoa sarjan tuotteista täällä.
 |
| Mulla tarttu tollanen havu suupieleen - ärsyttää! |
 |
| Anna mä autan! |
Meillä on edellisen koirakaksikon kanssa kokemusta yhdenlaisista yrttipannoista. En muista merkkiä tms., mutta ostin ne jostain eläintarvikeliikkeestä ja niissä oli erittäin voimakas (citronellan) haju. Ostin samaiset pannat toisenakin kesänä, koska ensimmäisenä kesänä koirissa ei ollut muistaakseni yhtään punkkia. Toisena kesänä vietimme viikon Ahvenanmaalla ja siellä totesin, ettei pannoista oikeasti ollut mitään apua. Ensimmäisenä kesänä punkittomuus oli varmasti vaan hyvää tuuria. Ahvenanmaalla poistin koirista kymmeniä punkkeja. Myös loman jälkeen molemmista löytyi useita, vaikka turkit oli syynätty moneen kertaan. Sen verran kokonaisvaltainen oli se kokemus, että Ahvenanmaalle ei ole tehnyt sen jälkeen mieli lähteä. Enkä usko, että ainakaan koirien kanssa sinne tulee enää mentyä.
 |
| Kiitti vaan, mut ei auttanu. |
 |
| Yritän sit ite.. |
 |
| .. ja näin.. |
 |
| .. ja näin.. |
 |
| .. ja vielä vähän. |
Laura vinkkasi edellisen punkkipostaukseni kommenttilaatikossa valkosipulin lisäämisestä koirien ruokaan etenkin näin kesäaikaan. Lauran blogista löytyy oikein hyvä postaus punkeista sekä kaksi ohjetta luonnonmukaisten punkkikarkotteiden valmistamiseen. Kannattaa käydä kurkkaamassa *klik*.
 |
| Joko lähti? |
 |
| No, EI!! |
Viime kesänä Rilla ja Peppi olivat molemmat pentuja eikä meillä ollut käytössä mitään varsinaista punkkikarkotetta ja silti säilyttiin punkeitta. Pesin koirat aika monta kertaa John Paul Pet Tea Tree shampoolla ja suihkuttelin myös pesujen välissä saman sarjan hoitosuihkeella.
Jokailtainen punkkisyyni on myös luonnonmukainen tapa suhtautua punkkeihin. Toki syyni on hyvä tehdä, vaikka joku muukin konsti olisi käytössä. Ainakin, jos on liikkunut heinikossa tai muuten paikoissa, joissa tietää punkkeja olevan.
 |
| Juostaan, jos se sillee lähtis? |
 |
| Joo! |
Kuten ehkä huomaatte, en saa päätettyä, mitä tämän punkkiasian kanssa pitäisi tehdä. Soitin tuskissani jopa luottoeläinlääkäriin ja pyysin ohjeita. Mutta eipä heilläkään osattua sanoa, miten kannattaa toimia. Totesivat kyllä, että kahden nuoren koiran kanssa voi olla hankalaa keksiä hyvää vaihtoehtoa. "Ihan tosi?" - kiitti vaan avusta! ;) Sen verran sain haastateltua, että sekä punkkikarkotteista aiheutuneita vakavia sivuvaikutuksia että punkin aiheuttamia sairastapauksia on heillä ollut hyvin vähän.
 |
| Tarraakohan ne punkitkin yhtä tiukkaa kiinni? |
 |
| En tiä, kyllä kai. ÄLLÖÖ! |
Vaikka koirapiireissä pohditaan tätä punkkiasiaa varmasti paljon, olen myös ilokseni lukenut/kuullut monista, joilla on ihan selvät sävelet asian suhteen. Itsekin ajattelin aikoinaan Scalibor-pannasta, että siitä en luovu ikinä. No, nyt taas pähkäilen. Lupaan kyllä raportoida, jos lopulta päädyn johonkin selkeään ratkaisuun.
~~~
Loppukevennykseksi kuvayritelmiä meidän takapihalla kukkivista tuomista -
Kaunista keskiviikkoa myös teille kaikille!
PS. Hui, miten paljon höpinää ja linkkejä.. :o
Punkit on kyl tosi ikävä asia. Ja tämän on ennustettu olevan ennätys punkkikesä. Vain Kapulta on edesmenneistä koiristamme poistettu kerran punkki. Elliltä ei ainakaan viime kesänä löytynyt yhtään punkkia. Nyt oonkin sitten kädet ristissä, ettei jatkossakaan löytyisi. Mitään punkkipantoja tai muutakaan myrkkyä emme ole koskaan koiriin laittaneet. En mäkään kyllä tiedä, mitä tehtäis, jos niitä rupeis enempi löytymään. No tietenkin poistetaan ne, mut alkaisinko käyttää jotain myrkkyjä, en tiedä.
VastaaPoistaIhanat kuvat taas tytöistä, teksteineen ;)
Kiitos samoin, kaunista keskiviikkoa!
Punkki !!! Yäk ja sata kertaa yäk !! En kyllä ällömpää otusta tiedåä, siis tuommoista minikokoista väi8jyjäåäl. Entisestäå koirasta niitä löytyi silloin tällöin, Essistä muistaakseni vain yksi. Kaikki mokomat ovat joutuneet nyppäisyn jälkeen kylppärin vesikaruselliin.
VastaaPoistaEn ole käyttänyt mitään pantoja enkä muitakaan valmisteita, siis noita myrkyllisåä. Essi on lisäksi permetriinille allerginen niin että en viitsi kokeilla. En muutenkaan oikein noista vahvemmista myrkyistä perusta, en allergisella etenkään. Mulle kelpaa valkosipuli ja tuo tea tree-öljy.Kyllä se riittää, että kunnolla tsekkaa koiran lenkin jälkeen. Siihen on valkoinen koira tosi kiitollinen kohde, tummalla näkyy punkit huonommin. Ja ihan pieniä punkkeja on vaikea saada kiinni edes täikampaan. Mutta uskon kyllä, että tuo teepuuöljy on tehokas punkinkin karkoittaja. Sitten on vielä noissa luontaistuotteissa noita hyttysenkarkoitusöljyjä, joitten pitäisi karkoitella myös muut ötökät. Frantsilallakin on sellaisia.
Rilla, toi sun kierähtely vaikuttaa myös aikas hyvåältä. Ei se punkki hengissä voi pysyy kun ylijyrää koko painollaan terrierrin voimaa ja vastassa hiekka tai asvaltti. :)
Käykäämme siis punkkien kimppuun luontaisin voimin ja laitetaan myrkyt roskiin. Tulee aina hakematta mieleen, että ihminen ja varsinkin myydessään tuotteita on kova poika keksimään kaikenlaista. Miten ihmeessä on selvitty tähän asti hengissä, jos kaikkea tuota moskaa ihan tosissaan tarvittaisiin. Ihminen lääkitsee itsensä kuoliaaksi ja helposti tekee koiralleen saman. Häviää se luontainen vastustuskyky ja silloin kyllä pulassa ollaankin.
Meille kehitelläåän liikaa lääketuotteita sellaisiinkin vaivoihin ja juttuihin , joihin riittäisi vähempikin. Pelolla on aina helppo rahastaa ja saada se maalaisjärki jäämään sinne aivojen perukoille. Tätä mää ole funteerannu tääl auran rannoil.
Hei!
VastaaPoistaAika metkaa muuten, että Bayvanticin tuotetiedoissa sanotaan yhden haittavaikutuksen olevan letargia.
Enkä yhtään ihmettele, ettei sitä ole sen enempää selitelty. Onhan lääketieteen sanakirjan mukaan kyseessä " syvää unta muistuttava pitkäaikainen horrostila".
Tuskin kovin moni viitsii ottaa selvää mitä tuo sana tarkoittaa.
punkkiterkuin ,
shelttien mami
Punkkikarkoitteiden suhteen olen huomannut kahta lajia koiranomistajia. Toiset eivät uhraa ajatustakaan eri vaihtoehdoille, ostavat myrkkypipetin apteekista sen enempiä pohtimatta. Niin kuin se olisi itsestäänselvyys. Helppo tapa siis, ei tule omantunnontuskia, ei valinnan vaikeutta.
VastaaPoistaToinen laji lukee tuoteselosteita, suhtautuu kriittisesti mainontaan, kaivaa netistä esiin muiden kokemuksia jne. eli tekee tietoisen valinnan, suuntaan tai toiseen.
Moni nykyajan koira on kävelevä kemiaalisäiliö, jotenkin minua kauhistuttaa sellainen. Jos on jalostuksella saatu paljon pahaa aikaiseksi, niin tuskin tuo loputon kemiallisten aineiden käyttökään on sekään pelkästään koiran parhaaksi. Siitä hyötyvät monet välikädet. Kaikkea kohtuudella, siis ääripää asiassa kuin asiassa on aina pahasta.
Tulipa sekava kommentti, mutta antaa mennä...
No täytyy sanoa, että sinä olet kyllä tehnyt täydellisen työn tuon punkkiasian selvittämiseksi. Oikeasti kunnioitettava työ. Itse en ole edes tiennyt, että aineita on noin kamalan paljon eri vaihtoehtoja. Niistä yrttipannoista olen naapurini suotuisalla tiedonjaolla todennut, ettei niistä ollut mitään apua. Hän nyppy hoffi-nartustaan punkkeja vaikka hänellä oli sellainen sitruunantuoksuinen panta. Siis ei apuja.
VastaaPoistatuo kahden koiran toistensa nuoleminenkin on hankalaa. Eipä niille auta sanoa, että nyt ette saa nuolla toisianne. Jos vain jaksat niin ihan varmasti paras keino on se jokailtainen punkkisyyni. Voitko kuvitella, että meidän Ossi inhoaa harjausta? Tämä vaikeuttaa huomattavasti sitä punkkien etsimistä ja yleensä se punkki on löytynytkin siinä vaiheessa, kun se on iso ja pullottava. siinä vaiheessa sitten olen taas todennut, että jahas X-spotin vaikutusaika meni umpeen.
No se mikä toimii meillä, ei ole tietenkään mikään autuaaksitekevä. Se jokailtainen punkkisyyni on aika vankka käytäntö. Tosin JOS Ossi nukkuisi meidän sängyssä (mitä se ei tee), niin ehkä tekisin sen punkkisyynin kahteen kertaan:) :). No toivotaan, että Peppi ja Rilla keräävät tooosi vähän punkkeja tänä vuonna. Ja onhan se oikeasti aika huono tuuri, jos sen borrelioosin koira saa. Kyllä siinä koirassa oikeasti täytyisi vierailla punkki jos toinenkin. Terveisin M-L ja Ossi
No minä nyt sitten vielä hämmennän tätä punkkikeskustelua. Kävin punkki.net-sivustolla ja siellä sanottiin että "On arvioitu, että borrelioosin riski punkinpureman jälkeen olisi noinyksi tapaus / 100 punkinpuremaa kohti" Ja vielä: "Punkin pitää olla kiinni ihmisillä ainakin 8 tuntia, jotta riski olisi merkittävä. Tämä johtuu siitä, että borrelioiden kulkeutuminen punkin suolesta sylkirauhasiin veriaterian aikana vie usein 1-2 vuorokautta. Vasta punkin sylkirauhasista borreliat sitten siirtyvät ihmisen ihoon." Varmaan sama koskee sitten eläimiä kanssa. Tosin sitten sanottiin vielä, että 48 tuntia lisäsi koe-eläinten alttiutta merkittävästi. Kaikkea sitä koe-eläimillä tutkitaankin..
VastaaPoistaNo joo. Ossista on koko sen elämän aikana löytynyt alle 10 punkkia ja viime vuosina olen käyttänyt sitä X-spottia ilman vaikeuksia, joten me olemme todennäköisesti aika suojattuja. Terveisiä M-L ja Ossi
Ihmettelen vaan eikö joku ole jo keksimässä myrkkyä, jolla punkit häviäisi koko pallolta!?
VastaaPoistaPari kertaa laitoin Jyskyllekin tota Exspottia, ja kyllä silläkin meni kävely ainakin huteran näköiseksi. Vaikka oli yli 20-kiloinen. Sitten vaihdettiin tohon Frontlineen, taisin antaa vähän pienemmän annoksen kuin suositeltiin. Mutta ei montaakaan punkkia kesässä löytynyt.
-Koiratäti
Ei ole vielä punkkeja näkynyt. Ostin kyllä myrkkyä mutta epäröin sitä laittaa. Juttelin koirapuistossa erään naisen kanssa joka oli sitä mieltä että kyllä lyhytkarvaisesta (hänellä myös...) koirasta punkit löytää, vaatii vain jokailtaisen koirulin tutkimisen. Hän sanoi kuulleensa, että jos punkki on koirassa alle 24 h niin vaaraa ei vielä ole.
VastaaPoistaTämä myrkkyjuttu tuntuu olevan sellainen, että kenelläkään ei ole täsmällistä tietoa on vaan netti ja huhupuheita (okei, oikeita tapauksia myös...). Itse ajattelin tutkia koiran joka ilta ja jos punkkeja alkaa löytymään runsaasti niin sitten laitan myrkyn.
No helppohan minulla kun on vain yksi koira...
Mäkin meinasin ostaa tuota teepuushampoota ja - hoitoainetta nähtyäni lehdessä mainoksen, mutta sitten luin tämän http://www.koirakissaklinikka.fi/content/fi/11501/105/Teepuu%C3%B6ljyst%C3%A4.html. Tietysti se noissa valmisteissa on laimennettua eikä pelkkää öljyä, mutta ostamatta jäi.
VastaaPoistaGaamee asia nää punkit.. Mä laitan enkelitippoja ja toivon parasta :)
VastaaPoistaMeidän eläinlääkäri tosiaan sanoi, että koiraan taudit tarttuvat huonommin kuin ihmiseen. Eli jos punkit eivät ehdi olla koirassa kovin kauaa, luulisi riskin olevan aika pieni.
Myrkkyjä en Jimille enää laita, sen verran kauhea oli se reaktio Scaliborista.
Mennään siis tarkastuksilla ja teepuuöljytuotteilla..
Nyt en tiedä, että onko kukaan maininnut BioSpotixia, joten mainitsen sen nyt itse :) Meillä käytetään sitä ja sen pitäisi olla myrkytöntä. Tosin, periaatteessa täytyisi kai tehdä itse liuos (kuten monet barffaajat tekevät), niin ei tarvitsisi miettiä. Yhtään punkkia ei ole pojista löytynyt. Vielä.
VastaaPoistaEllieli: juu, joka paikassa oikein "hehkutetaan" kuinka paljon punkkeja on ja tulee olemaan tänä vuonna, mrgh! :(
VastaaPoistaTeillä siellä Porissa päin on ilmeisesti yleisesti ottaen aika vähän punkkeja. Niin olen ainakin teidän siellä asuvien bloggaajien kertomuksista päätellyt. Se on tosi hieno homma! Toivotaan, että jatkuu saamaan tapaan.
Liftari: no, sanoppa muuta! Yäk potenssiin miljoona!!
Tuttujen kertomukset Exspotista ja sen Jimin Scaliborista saaman JÄRKYTTÄVÄN reaktio jälkeen minäkin olen kunnolla vasta "herännyt" tajuamaan, että ne apteekin punkkikarkotteet ovat aikamoista myrkkyä. Siihen asti ajattelin (blondina!), että tottakai apteekissa myydään vaan 100%:sti turvallisia tuotteita. Hoh-hoijaa..
Viime kesänä tosiaan säästyttiin punkeilta, vaikka käytössä oli pelkästään ne tea tree -tuotteet. Nyt alkoi kyllä kiinnostaa myös Biospotix, josta Maria tuossa alempana mainitsi. Jimillekin on laitettu jotain "luontaistippoja", joita siskontyttö kutsuu enkelitipoiksi. Saattavat olla juurikin tuota samaa tavaraa. Täytyy perehtyä tarkemmin.
Hyvin oot kuule taas vuntsinu. Kiitos, että jaoit ajatuksesi myös meille muille! <3
Shelttien mami: juu, eikö oo ihan gaameeta, mitä noista vaikuttavista aineista selviää, jos tutkii yhtään tarkempaan, kääk! Hirveitä hermomyrkkyjä tuntuisivat olevan kaikki, HUI! Sehän minutkin lopullisesti säikäytti, kun googlettelin vähän. Aikaisemmin laitoin tosiaan Rosalle ja Inekselle Scaliborit kaulaan hyvillä mielin, enkä miettinyt sen tarkemmin. Tieto lisää tuskaa - vai miten se nyt meni..
Punkittomia terkkuja teille kans! Ü
HooPee: kuule, hyvin analysoit! Minä kuuluin aikaisemmin juurikin tuohon ykkösryhmään. Ekspotista olin kullut jo jotain 'huhuja', mutta Scaliborit ostin ja laitoin edesmenneille koirille aina hyvällä mielin kaulaan, enkä miettinyt yhtään enempää. Ehkä olinkin silloin onnellisempi.. ;)
VastaaPoistaSiirtyminen "kakkosryhmään" on ollut tuskallista. Meinaa mennä ihan (vähäiset) aivosolut solmuun, kun yritän pähkäillä parasta vaihtoehtoa. Välillä pelko borrelioosista yms. on vallalla ja päätän hankkia "myrkkyjä" asap. Välillä taas "myrkkypelko" voittaa, ja kannatan pelkästään luonnollisia torjuntakeinoja. Pohdinna lomassa syynään koiria kaikki illat telkkarin ääressä. (Mikä ei sinänsä tietysti ole yhtään huono juttu.)
Ei hätää, ymmärsin kommenttisi oikein hyvin. Oivaltavasti tosiaan analysoit aihetta!
Marja-Leena: postauksesta voi varmaan päätellä helposti, kuinka ihmeissäni minä tämän asian kanssa olen, hitsi.. Olen vähän jopa kateellinen sinulle ja teille muille, jotka olette käyttäneet jotain menetelmää jo useamman kerran hyvällä menestyksellä. Meillä Rosan ja Ineksen kanssa se Scalibor-panta oli juuri sellainen. Sen "keksittyäni" ostin aina keväällä pannat, laitoin tyttöjen kaulaan ja olin hyvällä mielellä. Ei tullut reaktioita, eikä punkkeja. Kuinka helppoa ja mukavaa! Kunnes sitten saapuivat nämä toisiaan jatkuvasti "näykkivät" pennut..
Olen kuullut monesta lähteestä ihan samoja arvioita tuon borrelioosin tarttumisen suhteen. Jos punkin tosiaan havaitsee ja saa poistettua melko pian kiinnittymisen jälkeen, ei todellista riskiä taida juuri olla.
Inhottava tauti borrelioosi kyllä on! Kummisetäni on kärsinyt sen aiheuttamista, mitä moninaisimmista oireista jo pari vuotta. :(
Meillähän koirat saavat tulla sohville ja sänkyyn, joten senkin takia teen kyllä punkkisyynin nykyään tosi huolellisesti.
Toivotaan kaikille mahdollisimman vähäpunkkista kesää!
Koiratäti: ihmettelen todella samaa!! Ninni googlaili myös aihetta ja jossain oli sanottu, että punkit häviävät seuraavan jääkauden aikana. Sitä odotellessa.. ;)
Monelta olen kuullut (ja lukenut) vastaavia oireita Ekspotista. Joilllakin sitten vielä pahempia, kuten ihan pysyviäkin halvausoireita. Mutta ko. aineiden tehokkuuteen uskon silti myös. Meillä ei Rosalla ja Ineksellä myöskään montaa punkkia Scalibor-pantojen kanssa ollut, jos yhtään. Suo siellä, vetelä täällä, tjtn..
Meillä oli tuota Biospotixia viime kesänä. Melkoiset parfyymit neideillä :-)
VastaaPoistaSaattaa olla, että sen verran vaikutti, että enemmän oli "pinnalla-kävelijöitä" ja vähemmän "jo-kiinni-napanneita".
Googlettelin Biospotixia muutama viikko sitten ja vastaan tuli jossain tieto, että on myyntikiellossa ... tai jotain. Mitenkähän on? Tietääkö kukaan?
t. shelttien mami
Kaunis Nelli: juu, ihan samaa olen kuullut, että tartuntavaara on aika olematon, jos punkin havaitsee ja saa poistettua melko tuoreeltaan.
VastaaPoistaNetti ja google lisäävät kyllä valtavasti kaikenlaisten huhujen leviämistä. Toki myös oikeaa tietoa on helpompi löytää. Aina vaan asioissa ei ole yhtä oikeaa totuutta.
Mielestäni suunnitelmasi on todella hyvä - good for you! Ü
leila: minäkin olen lukenut tuon samaisen artikkelin sekä vastaavia muitakin. Siksi en todella uskalla käyttää laimentamatonta teepuuöljyä koirilla, vaikka se olisikin varmaan tosi tehokasta. Tuossa shamppossa ja hoitosuihkeessa teepuuöljyä ei tietenkään ole kovin suuria määriä, mutta ymmärrän silti hyvin, että sinulta jäi ko. artikkelin jälkeen tuotteet ostamatta. Tämä on juuri sitä valinnan vaikeutta, suo siellä, vetelä täällä, jne. Huoh!
niNni: niin on! Onko muuten ne teidän enkelitipat just tota Biospotixia, josta Maria mainitsi?
Juu, niin se varmaan on, että tartuntavaara on olematon, jos vaan punkin havaitsee ja saa poistettua aika tuoreeltaan.
Jimi on vielä niin hirmu pikkuinen, että noi "myrkyt" on varmaan kaikki senkin takia ihan liian stydejä. Samoin kuin Pepille.
Meillä uskotaan kans teepuuöljyjutskiin. Taidan kyllä hankkia myös enkelitippoja.. ;)
Maria: hyvä, että mainitsit tuon Biospotixin. Oon kyllä siihenkin "törmännyt", mutta unohdin kokonaan postauksesta. Nuissa Symppis -tuotteissa on ilmeisesti sama vaikuttava aine eli geranioli.
Toivotaan teillekin punkintonta kesää!
Shelttien mami: aa-a, onko siinä Biospotixissa just se citronellan tuoksu? Niissä yrttipannoissa, jotka meillä oli sillon tooosi kauan sitten Rosalla ja Ineksellä, oli aluksi melkoinen lemu.. :o
VastaaPoistaToi postauksessa mainittu Symppis-sarja sisältää ilmeiseti saman vaikuttavaan aineen (geranioli) kuin Biospotix. Siellä linkissä olikin tietoa, että ko. aine on vielä jossain EU-instanssissa tarkastuksen alla (tai jotain..) ja tuotteet tulevat Suomen markkinoille kesäkuun alussa. Voisi päätellä, että samasta syystä Biospotix saattaa olla "hyllytettynä", ehkä?
Pyry-papassa oli pari punkkia ja äippä oli aivan hysteerinen. Jotain punkinvastaistatököttiäkin oli sitten pantu Pyryn niskaan ja koira melkein kanttuvei.Ne haisupannat on hirveitä, meinaa taju lähtee.
VastaaPoistaÄippä päätti, ettei muhun laiteta myrkkyjä. Punkkisyyniä päivittäin ja sillä siisti.
Tää punkkijuttu on taas vähän samanlainen kuin muutkin (kuvitteelliset?) epidemiat eli jotkut tahotkan tästä hyötyy, sanoo meijän äippä.
Myrskyliini: ymmärrän NIIIN hyvin tuon äipän hysterian. Arvaatte varmaan, että se Ahvenanmaan reissu aiheutti täällä hysteriaa, yökötystä ja pienimuotoista paniikkia.. jaiks!
VastaaPoistaMun kummisetä on sairastanut nyt pari vuotta borrelioosia monine outoine ja inhottavine oireineen. Siitä kai se koko tauti on muuttunut mielessäni todelliseksi ja paljon pelottavammaksi.
Säännöllinen ja tarkka punkkisyyni on kyllä varmasti kaikkein paras, luonnonmukaisin ja jopa tehokkain tapa välttää sekä taudit että myrkkyjen haitat. Sillä meilläkin mennään tällä hetkellä. Tosin, jos ihan kamalasti alkaa punkkeja tytöistä löytyä, niin saattaa olla, että taas joutuu pähkäilemään.. ;)
Punkintonta kesää toivotamme myös teidän porukalle!
Meilläkin tosiaan lasketaan tuon HUOLELLISEN punkkisyynin varaan... ongelmana on vaan se, että karvaa on noilla niin paljon ja paksua, että vaikka näpellän joka ilta niitä tuntikaupalla, en ole ikinä IHAN varma, että olen löytänyt kaikki piileskelijät. Koko ajan takaraivossa jäytää ajatus, että entäs jos joku jäi löytymättä. Tämä homma stressaa.
VastaaPoistaSheltti on ihana rotu, mutta jos punkkien määrä kasvaa tällaista vauhtia, olenko pakotettu vaihtamaan rotua ( johonkin lyhytkarvaiseen )...? :-((
t. shelttien mami
Tulin sattumalta blogiisi, ja olikin sopivasti ajankohtainen aihe käsittelyssä. :)
VastaaPoistaMeillä annettiin viime kesänä Expottia (ei tuntunut toimivan) ja sitten loppukesästä Prac-ticcia. Prac-tic toimi tosi hyvin, mutta se on reseptilääke, joten vaatii käynnin eläinlääkärillä.
Vaan enpä ollut edes hoksannut, että kahden koiran kanssa noista liuoksista voisi olla vaaraa... Meille on toivon mukaan syksyllä tulossa toinen pentu, joten pitääpä itsekin ruveta etsimään vaarattomia, luontaisia vaihtoehtoja (siis valkosipulin lisäksi). Kiitos siis tästä hokaisusta!
Haukkukaa ny vaan kaikki avoimesti eläinrääkkääjäksi, mutta mä en käytä meidän koirilla minkäännäköisiä punkkikarkotteita. Enkä aio alkaakaan käyttämään. Kokeiltu tietty on.
VastaaPoistaSyitä tähän on kaksi: ensinnäkään en ole itse huomannut punkkisuojien käyttämisen ja punkkien määrän korreloivan mitenkään keskenään.
Mutta toinen ja tärkeämpi syy on se, että niissä on mun mielestä jotain todella... väärin. Exspot haisee ja tuntuu niin myrkyltä, että sen laittamisen jälkeen piti aina hinkata omat kädet useampaan kertaan saippualla, eikä koiran turkkiin tehnyt mieli koskea sitten pariin viikkoon. Punkkipannat on vähän samanlailla ällöttäviä, mutta niitä taas vihaan siksi, etten halua pitää koiralla mitään kokoajan kaulassa.
Toisaalta meidän koirilla on - ilmeisesti supertiheiden turkkiensa ansiosta - tosi harvoin punkkeja, joten en ole kokenut niitä muutenkaan ongelmaksi. Edellisenä kahtena kesänä ei ole tainnut olla kummallakaan yhtään.
Shelttien mami: tiedän niin hyvin, mistä puhut! Sama stressi täälläkin. En pysty ollenkaan rapsuttelemaan koiria luontevasti, kun viaton rapsuttelu muuttuukin heti pakonomaiseen punkkisyyniin. Huoks.. Voin vain kuvitella, mikä homma kolmen sheltin turkkien syynäämisessä on. Siihen verrattuna Rilla ja Peppi tuntuu ihan iiseiltä.
VastaaPoistaTäytyy tutustua vielä tarkemmin siihen Fixodida Zx -jauheeseen. Voisikohan siitä olla oikeasti apua?
Empatiaterkkuja sinne paljon ja suukkoja niille kolmelle punkinkerääjälle! <3
Tiina: kiva, kun löysit meidät, vaikka aihe on tällä kertaa aika ällö..
Tuon Prac-ticin unohdinkin listata, vaikka olen siitä joskus kuullut. Hyvä, että otit sen esiin! Googlasin sitä vähän nopeasti ja vaikuttava aine on Pyriproli, joka vaikuttaisi olevan samantyyppinen aine kuin muissakin valeluliuksissa?
Itsekin tajusin tuon "nuolemisongelman" kahden nuoren koiramn kanssa vasta viime keväänä, kun sekä Rilla-westie että Peppi-mäykky olivat vielä ihan pentuja. Eikä se toistensa nuoleminen ole juurikaan vuodessa vähentynyt. Toki olen nyt myös, nuita apteekin tuotteita tarkemmin tutkittuani, tullut siihen tulokseen, että en ehkä halua antaa koirilleni niin vahvoja karkotteita. Tosin, jos punkkeja alkaa koirissa olemaan tosi paljon päivittäin, niin saatan tulla toisiin aatoksiin. Inhottava ja hankala aihe! :/
Kiva, jos postauksesat/kommenttilaatikon keskustelusta oli hyötyä. Toivotan teidän laumalle oikein kivaa ja punkitonta kesää! Ja kannustan kovasti pentuaikeissa. On tosi mukavaa, kun koirilla on seuraa toisistaan! :)
Kris: No kuule, ei paljoo haukututa.. Paitsi ehkä Rillaa, jolla vaikuttaisi olevan takapihalla joku siili-tilanne päällä just nyt. Kivaa, siilikirppuja punkkien kavereiksi! ;D
Juu, Rosan ja Ineksen aikaan mulla oli pienimuotoisia angsteja valeluliuksia kohtaan, mutta Scalibor-pantaa pidin ihan ok tuotteena. Nyt, kun olen googletellut aihettaa, niin samantyyppistä "myrkkyä" ne kaikki apteekin karkoitteet (tietysti) ovat. Että, sun kommentti ko. tuotteiden vääryydestä, ei ole ollenkaan outo.
Mä olin oikein tyytyväinen viime kesänä siihen teepuuöljy- shampoolla pesuun. Vaan ans olla, kun Rillalta löytyi pari viikkoa sitten yksi punkki, niin menin taas ihan sekaisian ja aloin miettiä vaikka mitä vaihtoehtoja. Olen toivoton hysteroija ja pähkäilijä - I know!
Jos tulevakin kesä, jonka väitetään olevan kaikkien aikojen punkkikesä, on teillä vähäpunkkinen, niin en kyllä näe mitään syytä, miksi vaivaisitte päätänne koko aiheella. Good for you! Ü
Tätä Fixodida-asiaa täytyy nyt alkaa selvittää...
VastaaPoistat. punkkimagneettishelttien mami (jo epätoivoinen)
Pakko vielä lisätä, että eikös se ole niin, että borrelioosi ei tartu punkin isäntään heti samalla sekunnilla kun punkki tunkee päänsä isännän ihon alle? Muistan ainakin lukeneeni jostain ihmisille suunnatusta punkkipaniikkioppaasta, että tartunta on mahdollinen vasta, kun punkki on ollut ihossa pidempään. En tosin ymmärrä, miten se biologisesti voi olla mahdollista, mutta ehkä mun ei tarviikaan :D
VastaaPoistaMut pointti oli siis se, että jos toi on totta, turkkien läpikäyminen lenkin jälkeen kyllä riittää. Westien turkista tai mäykyn lyhyestä turkista ne on vielä kohtalaisen helppo bongata :) Meidän kundien tiheisiin turkkeihin punkit taas tekee jakauksen, joten niiltäkin ne löytyy helposti :D
Shelttien mami: voi ei, onko siellä taas ollut paljon niitä inhalaisia? YÄK ja otan osaa.. :(((
VastaaPoistaJuu, tuota Fixodidaa pitää selvittää. Valkosipulistakin ollaan niin montaa mieltä. Huoh.. Kaikki on tietysti pahasta ainakin aina jonkun mielestä.
Kris: ihan samaa olen lukenut ja kuullut monelta taholta. Aika punkin kiinnittymisestä taudin tarttumiseen vaihtelee eri lähteissä kahdeksasta tunnista vuorokauteen. Jostain muistan lukeneeni, että borreliabakteeri on punkin suolistossa ja sen siirtyminen punkin suuhun kestää tuon ajan. Sekin kai on yleisesti tiedossa, että tauti ei helposti tartu itse imemisen aikana, koska silloin kulkusuunta on kohteesta punkkiin päin. Jos taas esim. punkin irroittaminen epäonnistuu, punkki oksentaa ja silloin tartuntavaara on suuri. Ja silloinkin siis punkin täytyy olla taudinkantaja.
Eli, kaippa se tartunnan saaminen on oikeasti aika harvinaista ja tosi huonoa tuuria. Mun kummisetä on tosin sairastanut borrelioosia nyt pari vuotta ja kärsinyt tosi inhottavaista oireista. Punkkien määrän ja taudinkantajien osuuden sanotaan kyllä koko ajan kasvavan. Ja tietysti, jos asuu esim. Ahvenanmaalla, niin niitä punkkeja saattaa löytyä koirasta tosi paljon päivittäin. Jolloin tartuntavaara on tietysti myös paljon suurempi.
Punkkien bonggaaminen meidän koirista on kyllä aika iisiä, mutta joskus tietysti saattaa jäädä huomaamatta, vaikka kuinka syynäisi. Silloin sillä Ahvenanmaan reissulla tosiaan Rosasta ja Ineksestä löytyi tosi paljon punkkeja vielä kotimatkalla ja jopa kotiin päästyämme, vaikka syynättiin koiria monta kertaa päivässä kamman ja karstan kanssa.
No eniweis, mä oon rauhallinen aina, kun ei oo punkkeja hetkeen näkynyt. Sitten, jos löydän ko. kammotuksia koirista, niin alan taas hötkyilemään. ;D
Vielä näistä inhokkipunkeista ja oikaskaa, jos olen aivan väärässä, mutta olen ymmärtänyt etteivät nämä punkkikarkoitteet ESTÄ punkkien tarttumista vaan, että niiden irroittaminen on helpompaa. Lisäksi olin lukevinani, että mikäli punkit poistaa alle 48 tunnin aikana, niin ne eivät ehdi tyhjentää/oksentaa/tai jotain niitä mahdollisia bakteereitaan. Mikäli nämä ovat totta, niin miksi valella koiraa myrkyllä? Toivottavasti en ole ymmärtänyt kaikkia asioita aivan väärin (kuten yleensä).
VastaaPoistaNettimartta: laitan tähän osoitteen punkki.net -sivustolta löytyvään tiivistelmään punkeista ja niiden levittämistä sairauksista:
VastaaPoistahttp://www.punkki.net/tiivistelma/tiivistelma.pdf
Tuo tarttumisvaara tuntuu tosiaan liittyvän olennaisesti siihen aikaan, jonka punkki on ehtinyt olla kiinnittyneenä. Eri lähteissä olen huomannut vaihtelua kahdeksasta tunnista jopa kahteen vuorokauteen. Borrelioosi ilmeiseti vaatii pidemmän ajan, mutta puutiasiaivokuume (johon ei ole lääkitystä) taas saattaa tarttua jo lyhyemmässäkin ajassa. On myös ilmeisen tärkeää saada punkki kerralla kokonaisena irti.
Punkkimyrkkyjen idea on minun tietojeni mukaan se, että punkit eivät silloin kiinnity kohteeseen, koska eivät pidä hajusta/mausta, jonka punkkimyrkky on kohteen ihoon aiheuttanut. Toki silloinkin yksittäisi punkkeja saattaa kiinnittyä, mutta määrään pitäisi olla minimaallinen verrattuna tilanteeseen ilman karkotetta.
Meillä tosiaan Rosalla ja Ineksellä oli viimeisinä vuosina käytössä apteekista ostetut Scalibor-pannat. Muistaakseni heissä ei tuolloin ollut kummassakaan yhtään punkkia, vaikka vietimme osat kesistä Itä-Suomessa, jossa on yleisesti aika paljon punkkeja. Itselläni niitä oli lapsenakin siellä ollessani aina ainakin muutama kesässä - YÄK!!!
Se, miksi nyt punkeista 'vouhkataan' joka puolella niin paljon, johtuu siitä, että punkkien määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi. Myös tauteja kantavien yksilöiden osuus on ilmeiseti kasvanut ja kasvamassa oleellisesti.
Itselleni borrelioosi on tullut jotenkin 'todellisemmaksi, kun kummisetäni sairastui siihen pari kesää sitten. Hänellä on ikävä kyllä ollut hyvin hankala ja kivulias taudinkuva. Yhden tuttuni koira (sekaroituinen "sakemanni) taas kuoli erittäin todennäköisesti juurikin borrelioosin aiheuttamana. Laitan tähän vielä linkin Hesarin Koiran elämää -blogin yhteen postaukseen, jossa kerrotaan borrelioosista:
http://blogit.hs.fi/koirat/2012/05/18/borrelioosipaivitysta/
Hitsi mikä avautuminen, sori-sori! Huomannet, että punkkiaihe hämmentää meikäläistä.. :o
Siskontyttö oli muuten törmännyt netissä kirjoitukseen, jossa joku tutkija sanoi, että punkeista päästään vasta seuraavan jääkauden aikana. Että, sitä odotellessa.. ;)
TämäKIN oli mielenkiintoinen ja kiva postaus. Miten sä onnistutkin kuljettamaan koirien komiikkaa ja vakavaa punkkifaktaa rinnakkain, ja lukija seuraa ihan sokaistuneena, kuka teistä sanoo seuraavaksi ja mitä :) Rilla, Peppi vai Annamari.
VastaaPoistaMai: hih, no joo kato, kun toi punkkiaihe tuntu niin kauheen ryppyotsaselta ja vakavalta aiheelta, niin tartti laittaa vähän kevennystä sekaan. Ja sitten kamerasta löytyi vielä niin huvittavia kuvia tosta tuijan havusta, joka oli tarttunut Rillan leukaan. Rillastakin oli varmaan TOSI huvittavaa. Akka vaan kuvaa, eikä auta ottamaan kutittavaa havua pois, hitsi.. ;)
VastaaPoistaPunkkiaihe kyllä kuohuttaa mieltä. En meinaa osata päättää, miten siihen suhtautuisin. Myrkkyjä? Luontais"myrkkyjä"? Pelkkä punkkisyyni? Vai mitä? Suo siellä, vetelä täällä jne. :/
Kiva blogi sinulla! Kun uutena koiranomistajana olen tähän punkkiasiaan perehtynyt, huomaan, että asiasta on ihan hirveän paljon keskustelua ja mielipiteitä ja keinoja. Myös lääkkeisiin, niiden vaikuttaviin aineisiin ja haittavaikutuksiin (mahdollisiin) suhtaudutaan hyvin kirjavasti ja monella eri tapaa.
VastaaPoistaItse olen innostunut viime aikoina eteerisistä öljyistä, jotka ovat kasveista uuttamalla valmistettavia, ihmiskehoon monipuolisesti (kasvista riippuen) vaikuttavia haihtuvia ja ihon läpi imeytyviä nesteitä. Mm. erilaisiin hyönteiskarkoitustarkoituksiin kehitelty kuuden öljyn seos on osoittautunut täällä saaristossa, jossa asumme, erinomaiseksi punkkien ennaltaehkäisijäksi koirille käytettynä. Eteerinen öljy toimii kasvissa nimenomaan kasvin puolustusmekanismina ja torjuu mm. juuri hyönteisiä. Tämä öljyseos on puhdas luonnontuote eikä ole vaaraksi kenellekään, ihmisille tai eläimille; päinvastoin. Käytämme sitä kookosöljyyn sekoitettuna niin, että yhdellä tipalla eteeristä öljyä voi käsitellä koko koiran. Enempää en tyrkytä täällä, mutta asiasta kiinnostuneille kerron mielelläni lisää.
Yt
S.V.
svalima@gmail.com