keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Onko hampaat pesty?

Blogia pidempään seuranneet muistavat varmasti Pepin vuoden takaisen hammasprojektin. Samassa yhteydessä eläinlääkäri sanoi, että mäyräkoiran pitkän ja kapean kuonon takia niiden takahampaat eivät puhdistu luita syömällä ollenkaan yhtä hyvin kuin roduilla, joilla on leveämpi suu. Pepillä oli myös hetken suussaan hammasraudat, joiden liimakiinnitys tummensi niitä hampaita, joissa rautojen nastat olivat kiinni.




Omalta hammaslääkäriltäni olen saanut heiltä käytöstä poistettuja hammaskiven kaapimiseen tarkoitettuja instrumentteja. Pepin eläinlääkäri sanoi, että voin sellaisen avulla itsekin varovasti rapsutella rautojen liimajäämiin helposti tarttuvaa likaa. 




Eläinlääkäri suositteli erityisesti Pepin hampaiden harjaamista, jotta vältyttäisiin iän myötä ikäviltä hammasongelmilta. Meidän edesmenneiden westejen hampaita ei pesty ja silti heiltä jouduttiin puhdistamaan hampaat vain kerran. Oliko sitten syynä westien kuonon malli vai se, että koirat söivät pääsääntöisesti kuivana tarjottuja nappuloita. Hampaidenpuhdistusluita annoin heille myös aika säännöllisesti. 

Koska minulla ei ollut aiempaa kokemusta koirien hampaiden pesusta, niin luulin sen olevan tosi hankalaa. Mutta kas kummaa, meidän molemmat tytöt antavat harjata hampaansa varsin vaivattomasti. Näin joskus jossain eläinkaupassa koirille tarkoitetun sähköhammasharjan ja muistin samalla, että meillä pyörii jossain käyttämätön sähköhammasharjan runko. Kysyin eläinlääkäriltä, voinko harjata koirien hampaat ihmisille tarkoitetulla sähköhammasharjalla. Hän sanoi sähköhammasharjan olevan ehdottomasti tehokkain tapa pitää hampaat puhtaina, kunhan hankkisin koiria varten siihen mahdollisimman pehmeät, lapsille tarkoitetut harjat. Löysinkin oikein somat prinsessaharjat meidän rinsessoille. ;) 




Olen tainnut ennenkin kertoa täällä näistä koirien hampaidenharjausrutiineista. Joku kysyi joskus neuvoja sähköharjan käyttöön ja siksi ajattelin palata vielä vähän harjausaiheiseen. Sähköharjalla pesemisen suurin etu on mielestäni siinä, että harja pesee koko ajan, vaikka koira venkoilee ja kääntelee päätään. Ja sähköharjalla päristelyn jälkeen ainakin meidän koirat antavat pestä tavallisella harjalla tosi hyvin. 




Rillan hampaat pesen n. kerran viikossa ensin sähköharjalla ja sitten perään tavallisella, pienille lapsille tarkoitetulla harjalla.




Pepin hampaat pyrin pesemään ainakin 2 - 3 kertaa viikossa. Ensin pestään sähköharjalla.




Sitten kaksiharjaisella harjalla, jolla saa parhaiten pestyä myös hampaiden sisäpinnat.





Välissä pidetään sylittelytauko..




.. ja lopuksi viimeistellään vielä ihan perusharjalla. Hammastahna on muistaakseni kananmakuista, koirille tarkoitettua Maxim-merkkistä tahnaa.




Vaikka sähköharjalla koiran hampaiden peseminen saattaa kuulostaa hurjalta, niin suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita kokeilemaan. Jos käytät itse sähköhammasharjaa, niin et tarvitse kuin lapsille tarkoitetun pehmoisen harjan ja voit testata, miten koira harjaamiseen suhtautuu. Alkuun voit totuttaa koiraa harjaan niin, että se ei ole päällä




Itse koen helpoimmaksi, että koira on edessäni pöydällä ja minä joko istun tai seison vieressä. Vältän pitämästä koirasta liian kovaa kiinni, jottei synny paniikkireaktiota. Pidän myös välillä pusuttelutaukoja ja kehun vuolaasti, aina kun homma luistaa. Ajan myötä olen ottanut tavaksi tuon useamman erilaisen harjan käyttämisen. Jos jollain harjalla ei meinaa sillä kertaa sujua, niin jollain toisella taas saattaakin onnistua ihan hyvin. Miehen mielestä minä olen vaan niin päättäväinen toimissani, että koirille ei jää muuta mahdollisuutta kuin suostua. ;)




Harjaamisen lisäksi koirat saavat päivittäin jonkinlaiset hampaiden puhdistukseen tarkoitetut puruluut. Tyttöjen suosikkeja ovat Hau-Hau Champion Dental Care -luut, joihin on kiedottu kuivattu kanasiivu ympärille. 





Kanasiivu pitää tietysti syödä ensimmäisenä.






Innostuiko joku siellä sähköhammasharjakokeilusta?




20 kommenttia:

  1. Eipäs ole tullut mieleen sähköhammasharjalla koiran hampaita pestä. Tosin en ole niitä pessyt ollenkaan, vaikka tuollainen tuplaharja kaapista löytyykin. Hmmmm.... pitäsiköhän ryhdistäytyä. Kiitos hyvästä postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mäkin olin aika ihmeissäni, kun näin tosiaan eläinkaupassa sellaisen ihan koirille tarkoitetun sähköhammasharjan. :o Mutta sitten, kun eläinlääkärin puheet mäykkyjen helposti likaantuvista hampaista säikäytti, niin nyt sitä sitten päristellään sähköharjallakin ihan kuin vanhat tekijät. ;)

      Poista
  2. Meillä on koirilla kyllä harjat hankittuna, mutta tuntuu olevan niin ylitsepääsemättömän kamalaa tyttöjen mielestä, etten ole vielä laittanut itselleni sitä vaihdetta päälle, että päättäisin sen niille opettaa :) Mutta kyllä kait pitäisi vaan sitkeästi ruveta harjoittelemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olis kyllä minäkään ilman ellin puheita taatusti saanut ryhdyttyä koko hommaan. ;D Ja sitten tuntui hassulta olla pesemättä myös Rillan hampaita, jos kerran Pepinkin hampaat pestään. Tosin, Rillan hampaat pesen selkeästi harvemmin. Sen verran hyvässä kunossa pysyi edesmenneen westie-kaksikon purukalusto ilman harjaamisia.

      Terkkuja sinne kovasti! Olet ja olette olleet paljon ajatuksissani. <3

      Poista
  3. Jalon hampaita harjataan silloin tällöin vauvojen pienellä hammasharjalla :) Sähköhammasharjaakin vois toki kokeilla! Lisäksi meillä käytetään Bucadog-hammasgeeliä, joka estää plakin muodostumista. Jopa nirso-Jalo suorastaan juoksee paikalle nähdessään tuubin, maku on siis mitä ilmeisimmin kelvollinen :)

    Onko muuten Pepin hammasprojektin tulokset olleet pysyviä? Taidettiin aikanaan löytää tänne blogiin juuri näiden ekojen hammasjuttujen aikoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bugadog onkin muuten tosi hyvä tuote. Sitä annoin aikoinaan myös edesmenneille westeille, mutta aika kausiluontoisesti kylläkin. ;)

      Juu, hammasprojekti toi toivotun lopputuloksen, joka käsittääkseni on pysyvä. :))) Koirallahan ristipurennassa kulmahampaat tulee vastakkaisen ikenen päälle, joten ne ei siitä enää pääsee vetäytymään takaisin väärälle puolelle. Onneksi! :)

      Poista
  4. Mää oikeen syvään kumarran ja oon niin täynnä respektii. Meillä vasta harjotellaan tota harjaamista ja vaikka kuinka päättäväinen oon, meinaa rinsessa ottaa meikäläisestä kuus-nolla voiton. Loukkaantuminen on siis niin totaalista, vaikka Essi muuten on niin hoitomyönteinen. Tää asia menee sitten vissiin sen jonkun maagisen rajan yli. Mutta kyllä, aion olla sinnikäs, sillä on se niin paljon halvempaa omaa harjaa heilutaa kuin käydä niitä puhdistuttamassa. Ja onhan siinä aina se rauhoittamisen tuoma juttu myös aateltavana.

    Peppi on niin lutusen näköinen tuossa ilmeisesti huilauskuvassa. Ilme on vähän semmonen; Mamma murjoo mua, eiks kukaan tuu auttaan. Ja lopussa sitten namin kanssa ollaan jo ihan fine. Reipas tyttö Peppinen.
    Terkkuja Essiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännä tuo Essin inho juuri hampaiden harjaamista kohtaan. Meillähän Rilla on erittäin hoitovastainen, mutta hampaat häneltä saa harjattua aika mukavasti. Kynsien leikkuu on paaaljon hankalampaa. Auttaisikohan, jos kokeilisit erilaisia hammastahnoja Essille? Jos joku olisi Essin mielestä oikein hyvää, niin lievittäisiköhän se inhoa?

      Juu, en tykännyt kyllä yhtään, kun Rosan hampaita putsattiin nukutuksessa joskus hänen ollessa jo aika iäkäs. Vaikka, kerran vaan meillä tosiaan kumpaisenkin edesmenneen enkelin hampaat putsattiin ellin toimesta, mikä on tietysti tosi vähän. Mäykyillä, varsinkin näillä kääpiöversioille, sitten voi ilmeisesti olla paljonkin hammasongelmia, jos hampaiden kotihoitoon ei ole panostettu.

      Peppi varsinkin haluaa aina harjauksen välissä sylitellä. <3 Pienen pussailun jälkeen suostuu taas kiltisti jatkamaan. Mutta parasta on tietysti se lopuksi annettu namipalkka. ;)

      Kiitos ja paljon terkkuja myös sinne! <3

      Poista
  5. Onpas teillä monenlaisia hampiharjoja. Kyllä nyt pitäis hampaitten hohtaa.

    Tuisku: Mun hampaita ei oo koskaan pesty, mutta mä luulen, että tän kirjotuksen innottamana asiaan tulee korjaus. Hymyillään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jotenkin olen ajan myötä todennut, että meillä harjailut onnistuu parhaiten niin, että harjataan aina vähän aikaa yhdenlaisella harjalla ja sitten vaihdetaan.

      Tuiskuliininen, pahaa pelkään, että saattaapi koittaa teikämäykylläkin piakkoin uusi hampaiden harjauksen aikakausi. Hitsi.. ;D

      Poista
  6. Hyvä, hyvä! Siellä ollaan reippaita hammashoitajia!

    Noissa hammastahnoissa on muuten isoja eroja. Jotkut niistä ovat niin onnettomanmakuisia, ettei niistä ole mitään houkutusapua kun käsittelyssä on haluton asiakas. Bucadog sen sijaan on niin maistuvaa, että edesmenneet mummukoirat Sylvi ja Saimi odottelivat jonossa harjaukseen pääsyä. Kerran taisi käydä niinkin, että kun toinen oli käsittelyssä, huomasin silmänurkasta että jonottaja puristaa odotellessaan tahnaa tassulla tuubista suoraan suuhunsa :-)

    Tyynelle on hampiharja hankittuna. Se onkin noista ainoa, jolle tulee hammaskiveä. Varmaankin johtuu siitä, että nenä on piiiitkä ja lisäksi sillä on usein aika kuiva suu. Toisten hampit ovat oikein hyvät eikä hajuhaittoja ole. Vielä odotellaan, että itse reipastuisin ja toimeentuisin tässä harjausasiassa.

    En muuten voisi kuvitellakaan, että nuo suostuisivat sähköiseen harjailuun :-) Eivät ikinä! Hiustenkuivaaja on ihan sietokyvyn rajalla ( ja välillä yli ) ja sillä huristeltiinkin eilen oikein urakalla. Olin huono emäntä enkä viitsinyt enää toista pitkää lenkkiä lähteä raastamaan tuonne ällölikamärkään. Päätin pestä kaikki koirat, eivät ilahtuneet ;-) Siinä tuli kuitenkin "aktivointia" jokaiselle, kun ne harmittelivat kohtaloaan suihkussa.

    Nyt ovat kaikki ihanan puhtaita ja silkkisiä. Edellisestä pesukerrasta on niin kauan, etten kehtaa edes kertoa.

    Säihkyvin hymyterkuin,

    shelttien mami

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran vakuuttavaan sävyyn puhui se elli mäykkyjen hammasongelmista, että meikäläisellekin meni kerrasta perille. ;D

      Meillä on ollut hampitahnana aina tuota samaa, mutta bugadogista muistan edellisen kaksikon kohdalla, että se tosiaan maistui. :P Ihana itsenäinen bugadogin annostelija teillä. :D:D

      Juu, mäkin olen ihan ihmeissäni, että olen näin hyvin sisäistänyt tämän harjaushomman. Aikaisemmin ajattelin ihan vakavissani, että koirien hampaiden harjaaminen on ihan turhaa hienostelua ja hössöttämistä. Vanhalla kestää nääs vähän pitempään tää uusille tavoille oppiminen.. :D:D

      Peppikin muuten kammoaa hiustenkuivaajaa (suostuu kuivaamiseen, jos saa olla täysin painautuneena kiinni kuivaajan rintaa vasten ;)) ja oikeastaan myös kaikkia päriseviä keittiövehkeitä + toki tietysti imuria. Mikäköhän siinä sitten on, että sähköhammasharjaa hän ei pelkää. Hmm, outoa! :O

      Ai, teillä on taas leikitty kampaajaa, hihhihhih. Tytöt oli varmasti toooosi innoissaan. ;D

      Mä olen muuten koirien pesemisestä sitä mieltä, että oikeastaan liian harvoin ei voi pestä. Toki sitten massujen ja tassujen suihkuttelut on asia erikseen.

      Säihkyviä terkkuja myös sinne ja silkkiturkeille suukkoja! <3

      Poista
  7. Niin hohtavat on Peppisen hampit, että!
    Elli sai silloin joskus jossain kuvakisassa palkinnoks laatikollisen kaikennäköistä kamaa, ja joukosta löytyi hammasharja ja tahnaakin. Siis ihan koirien omaa. No alussa silloin innokkaana harjailtiin, Elli tykkäs tahnasta muttei erityisemmin harjaamisesta ja niin se sitten pikku hiljaa unohtui. Mutta katsotaan josko inspiraation kipinä taas syttyisi tään sun postatukses myötä :)
    PS. Pepin hampiprojekti on hyvin muistissa, oli se sen verran hurjaa ja kurjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, muuten Pepin hampaat on pysyneet valkoisina, mutta ne hampaat, joissa oli nastat, on aika tummia, höh.

      Wau, oikein palkintovehkeet, hyvä homma! :) Mua autto tossa harjaamisajtuksessa eniten se, että päätin heti, etten aio edes yrittää pestä koirien hampaita joka päivä. Järkeilin, että esim. kerran viikossa on tosi usein verrattuina siihen, että ei pestäisi ikinä. Ja sitten, kun pestään, niin pestään kunnolla. Joka päivä ei varmaan tulisi pestyä yhtä tarkasti. Eli tsemppaan suakin pesemään Ellin hamput alkuun vaikka kerran kuussa. Sähköharjaa kannatta myös kokeilla, jos teillä on runko valmiina.

      PS. Ajattelinkin, että kyllä varmaan te pidempään lukeneet muistatte mun huokailut Pepin hampiprojektin kanssa. ;) Mutta näin jälkikäteen ajateltuna, niin nopeastihan se meni ja lopputulos vähintäänkin palkitsi vaivan! :))))

      Poista
  8. Hieno tapa teillä pestä hampaat noin usein. Meillä on valitettavasti hampaiden pesu vain noin joka toinen viikko, joskus kuukauden välein. Yleensä silloin kun Nellin suu alkaa haiskahtaa. Pesut meillä suoritetaan kaksipäisellä harjalla ja HauHaun hammastahnalla. Harjauksen jälkeen rapsuttelen stondilla hammaskivet ienrajoista, Nellillä on erityisesti juuri takahampaissa. Tämän jälkeen on vielä pikaharjaus. Välillä meilläkin on käytetty sähköhammasharjaa, mutta tykkään tuosta kaksipäisestä kun saa sisäpinnat harjattua samaan syssyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä yhtään harmittele! Ajattele asiaa niin, että kerran kuussa on tosi paljon useammin kuin ei ikinä. Ja, jos vielä rapsuttelet samalla hammaskivetkin pois, niin mun mielestä kuulostaa oikeinkin esimerkilliseltä hampaiden hoidolta. :)

      Tuo kaksipäinen harja on kyllä tosi hyvä keksintö. Millään muulla harjalla en saa Pepin kapoisasta pikku suukista takahampaiden sisäpintoja harjattua.

      Rapsuja tytöille! <3

      Poista
  9. Sä saat kyllä annamari oikein reippaasti pisteitä tuosta hampaiden pesusta. Ossilta en ole ikinä pessyt hampaita, mutta eläinlääkäri kyllä sanoi, että harvoin näkee koiralla noin hienot, puhtaat ja valkeat hampaat ja kysyi silloin, että pesenkö niitä. Tunnustin huonouteni. Ehkä Ossin hampaiden puhtaus johtuu siitä, että se nirskuttelee luita ja hammasharjoja ihan joka päivä. En tiedä. Ossin henkikään ei haise tippaakaan, joten taidan jatkaa laiskaa linjaani. Luulen, että Ossi ei kauheasti tykkäisi minusta hammaspesuyrityksen jälkeen. Se on kaikinpuolin tälläinen hoitotoimenpidevastainen koira. Mutta hei annamari, oikeesti pisteitä!!!!!! Laiskiainen ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, reippaasti pisteitä mulle, tänks! :D

      Kuulostaa siltä, että Ossin hampaat on samanmoiset kuin meidän edesmenneiden westejen. Heilläkin pysyi hampaat kunnossa, vaikka niitä ei harjattu ikinä. Ja luulenpa että Rillalla on sama juttu ja sen takia en jaksa olla yhtä ahkera hänen hampaidensa pesemisen suhteen kuin Pepin.

      Pepin suu on tosi kapea, joten varmaankin on totta, että takahampaat eivät pääse puhdistumaan puruluiden avulla yhtä hyvin kuin vaikkapa Rillan. Sen lisäksi Pepillä on hammasrautojen jäljiltä liimajäämiä niissä hampaissa, joissa nastat olivat kiinni, ja niihin kertyy likaa tosi herkästi. Usko pois, ilman näitä seikkoja en taatusti jaksaisi pestä koirien hampaita. Nimim. Patalaiska ;D

      Terkkuja sinne ja tsemppiä juhlajärjestelyihin! Ossi Mossiselle paljon rapsutuksia! <3

      Poista
  10. Meidän biiglukselle ei sähköhammasharja soveltunut yhtään... Ensimmäinen tärähdys kun osui hampaisiin neiti meni sellaiseen paniikkiin, että siitä toipuminen vei loppupäivän ja sen jälkeen harjan äänikin on saanut toisen kipittämään häntä koipien välissä karkuun. Pentu puolestaan vaan tunkee naamaansa minun omaan sähköhammasharjaan kun se on niiiiin ihmeellinen :D Mutta me ollaan pysytelty vain lasten hammasharjassa ja oikeissa luissa eikä kummankaan henki haise :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi pelästyminen on niin jännä juttu, kun kaiken loogiikan mukaan meidän arkajalka Pepin luulisi pelkäävän sähköhammasharjaa tosi paljon. Vaan eipä pelkää. Vaikuttaa siltä, että myös teitin vaavin hampit vois ainakin kokeilla pestä sähköharjalla, kun kerran noin kiinnostunut on siitä ihan itsekseen. Vaikka, samahan se on, miten ne hampaat pidetään/pysyy puhtaana. Kukin tavallaan. :)

      Kiitos kommentista ja rapsuja sinne koissuille! :)

      Poista

Kiitos kommentista! Ü