Arki on täällä - olenko valmis?

Nyt on pitkät pyhät lusittu ja pitäisi ilmeisesti totutella taas arkeen. Meillä on miehen kanssa unirytmi aivan sekaisin. Ollaan molemmat sellaisia, että heti kun vaan on mahdollisuus, niin rytmi kääntyy yöllä kukkumiseen ja päivällä nukkumiseen. Hitsi. Eikä koiristakaan ole tässä mitään apua, koska he rontit sopeutuvat samaiseen rytmiin myös ihan välittömästi. Eikö jotkut koirat herätä omistajansa aina samaan aikaan aamulla ja vaadi ruokaa, lenkitystä, yms.? Ei meillä vaan (onneksi ;))!

Vuosi vaihtui onnellisissa merkeissä, kun saimme tosiaan siskontytön ja Jimin vieraaksemme.

Täällä landella uudenvuoden paukuttelu rajoittui onneksi pelkästään sallittuihin aikoihin, mutta kyllä täälläkin silti ihan riittävästi paukkui. En tiedä vaikuttiko epätyypillisen lämmin sää vai enkö aikaisemmin ole kiinnittänyt paukkuihin niin paljon huomiota, kun tuntui, että ei täällä ennen ole yhtä paljon paukkunut. Jimi raukkahan pelkää paukkuja kovasti ja heidän kotikulmillaan Helsingissä ei todellakaan noudateta sääntöjä, vaan paukuttelu alkaa heti, kun paukut tulevat myyntiin ja jatkuu jopa yli vuoden vaihteen. Mrrrr! NIIN raivostuttavaa!! (tähän pötkö painokelvottomia sanoja)

Peppi ja Rilla eivät ole aikaisempina vuosina kiinnittäneet paukkuihin juuri mitään huomiota, mutta tällä kertaa meidän normaalisti niin rohkea Rillastiina kopioi ehkäpä Jimin käytöstä ja osoitti selviä pelon merkkejä. Ei mm. halunnut todellakaan omalle pihalle, vaikka viettää siellä yleensä aikaa pitkät tovit. Läähätti myös jonkin verran ja pyrki syliin, mitä ei koskaan muutoin tee. Rillan pelko pysyi silti ihan kohtuudessa ja onneksi siskontyttö oli sitä mieltä, että täällä meillä Jiminkin pelkääminen oli siedettävämpää kuin Helsingissä. Eli tästä lähtien he ilmeisesti ovat aina meillä uutena vuotena, capiche?

Niin, ja Peppi Pelkuri sitten ei taas pelännyt yhtään vaan halusi mm. pihalle pissalle, vaikka siellä paukkui juuri silloin ihan kunnolla!?!? Siis mikä logiikka näissä pelkäämisissäkin niin kun on, minä vaan kysyn? :D

Ihme vapisijoita noi blondit. *silmien pyörittelyä* Meitsi taas on über cool, räyh!

Jimi sai Rillalta joululahjaksi yhteisen tutustumiskäynnin doboiluun. Meidän hieroja on myös dobo-ohjaaja ja uskokaa tai älkää, niin hänelle sopi. että mentiin uudenvuodenpäivänä. Melko joustavaa, sanoisin. 

Rillan kanssa kokeiltiin kahden kokoisia palloja (Ø 45 cm ja 55 cm). Molemmat olivat ihan hyviä, mutta pienemmällä on toki helpompi aloittaa. 

Pallojen lisäksi kokeiltiin tasapainolautaa, jonka päällä etenkin Jimi oli heti tosi taitava.

   

Ihan pienille roduille käy harjoitteluun hyvin pelkkä tasapainolauta eikä palloa tarvita välttämättä ollenkaan. Tasopainolaudan päällä seisominen tai istuminen tekee hyvää myös meille ihmisille. Siinä saa varsinkin syvät keskivartalolihakset kuin huomaamatta ihan kunnolla harjoitusta.

Kuten kuvista näkyy, on nameilla iso rooli harjoittelussa. Mitähän herkkuja minulle tarjoillaan, jos alan doboilemaan, hmm..

Hieroja kokeili sovitusti vähän myös Jimin lihaksien kuntoa ja minua hymyilytti asiakkaan pikkuinen koko. ♡ 

Sillä aikaa Rilla lepäili valtaistuimella selvästi treenistä uupuneena.

Tähän loppuun vielä pieni snek peek koskien seuraavaa postausta, hihhihhihhihhii..