Ruokaperjantai - tonnikala-fetasalaatti ja sinappinen salaattikastike

Vuoden ensimmäinen ruokapostaus ja ensimmäiset uudella kameralla otetut ruokakuvat, automaattiasetuksilla tosin, mutta kuitenkin. Käytiin keskiviikkona siskontytön kanssa Sellossa vähän kaupoilla ja sen jälkeen syömässä Carlito's ravintolassa. Minulla oli kamera mukana, joten nappasin kuvan alkupaloista, jotka olivat tosi hyviä. Balsamicomarinoituja herkkusieniä ja hillottuja viikunoita meinaan ehdottomasti kokeilla joskus tehdä myös itse.

Olen varmaan ennenkin maininnut pitäväni kovasti ruokaisista salaateista, joissa on paljon erilaisia aineksia. Tein taannoin tonnikalasalaatti johon laitoin myös pastaa ja fetajuustoa ja siitä tuli tosi hyvää. 

Tonnikala-fetasalaatti:

- jääsalaattia

- rucolaa

- kurkkua

- pari porkkanaa 

- (puna)sipuli

- (täysjyvä) pastaa

- tonnikalaa öljyssä

- fetajuustoa

- pikkutomaatteja

- pari kananmunaa

(- mustia oliiveja)

(-­ sinappista salaattikastiketta)

1. Keitä pari desiä pastaa pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä myös kananmunat.

2. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sipulisuikaleita hetki pannulla tilkassa öljyä. Mausta balsamicolla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa sekä sokeria.

3. Huutele pasta kylmällä vedellä ja valuta hyvin. Sekoita paistettu sipuli ja valutettu tonnikala pastan joukkoon.

4. Revi kulhoon tai suoraan lautaselle jääsalaattia ja rucolaa. Siivuta päälle pätkä kurkkua. Minulla on tapana kuoria kurkut.

5. Kuori porkkanat ja tee kuorimaveitsellä suikaleita salaatin joukkoon. Porkkanasuikaleet tuovat väriä ja rapeutta salaattiin. Kannattaa kokeilla!

6. Lisää pastaseos salaatin päälle, kuutio sekaan pala fetajuustoa sekä puolita pikkutomaatteja. Jos tykkäät oliiveista, niin ne sopivat myös hyvin.

7. Kuori ja lohko kananmunat ja asettele salaatin päälle.

8. Tarjoile esim. sinappisen salaattikastikkeen kera.

Sinappinen salaattikastike:

- 1 rkl (tummaa) balsamicoa

- 3 rkl oliiviöljyä

- 1 tl dijon sinappia

- ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria

Muistaakohan kukaan enää syksyistä mehujää-vaihettani? No, se on jäänyt taakse, mutta joulunaikaan minulle iski aika yllättävästi marmeladi-vaihe. Syytän tästä kummipoikaa ;), jonka synttäreillä söin piiiitkästä aikaa vihreitä kuulia. En ole koskaan varsinaiseti inhonnut marmeladeja, mutta ne ovat olleet minulle aika yhden tekeviä. Olenkin ottanut menneiden vuosien marmeladivajetta ihan kiitettävästi kiinni. Lisäsyytöksen kohdistan kauppojen joulukarkkialeihin, joissa pyörii yllättävän paljon juuri marmeladimakeisia. Hitsi.

~~~

Eipä tässä taas taida olla muuta tunnustettavaa tällä erää, joten -

Vanhasta uuteen

Meillä oli tosiaan mahdollisuus lomailla kaikki pyhien välipäivät. Päivät kuluivat koirien, hyvän ruuan, päiväunien ja digiboksin tallenteiden parissa. Sohvalla makoilua tuli harrastettua koko lauman voimin ihan urakalla.

Hmpf, kuvaamista, A I N A!

Rillan nukkumapaikat ja -asennot ovat välillä aika hauskoja..

Juu, tosi hyvä asento on! Näkisit mamma vaan ittes kuule! Yksi sana: kuolaleuka. Nih.

Tehtiin myös pitkästä aikaa palapeliä, jonka saimme kummilapsilta. Vaikka paloja oli vain 300, niin taustan yhtäläinen väritys toi kyllä ihan riittävästi haastetta tällaiselle malttamattomalle luonteelle. Vaikea uskoa, että joskus on tullut tehtyä yli tuhannen palan palapelejä.

Peppi-raukan ulkoilut ovat pakkasilla viime talven tapaan aika haastavia. Kaiken maailman vaatevirityksiä joutuu toinen kestämään, jotta voidaan olla ulkona edes vähän pidempään.

Help!

Vanha vuosi hyvästeltiin ja uusi otettiin vastaan myös ihan kotosalla. Hetkellinen suojasää sai meidät miehen kanssa tekemään pihalle lumitaidetta(!)

Tosin, tuo lumilyhdyn kynttilä sammui melkein heti ja asensimme tilalle vähän vähemmän tunnelmalliset sähkövalot.

Täällä meidän kulmilla ilotulitteita käytetään kyllä kiitettävän maltillisesti. Kukaan meidän lähinaapureista ei lähetä ainakaan omilta pihoiltaan raketteja. Ensimmäiset paukahdukset, ja nekin jostain kauempaa, kuulin aattoiltana kuuden jälkeen ja viimeiset n. aamu yhden aikaan. Edellisten vuosien tapaan myös h-hetken tulitus kuului aika kaukana meistä ja pysyi koko ajan hyvinkin aisoissa. Koirat haukahtelivat muutamalle isommalle pamaukselle pari kertaa, mutta eivät yleisesti olleet äänistä moksiskaan. 

Kuva

Tammikuu on mielestäni ehkä vuoden turhin ja tylsin kuukausi. Helmikuu kuulostaa jo paljon toiveikkaammalta. No, tänään pääsen illalla sentään vähän alennusmyynneille (lue: höpöttelemään!) siskontytön kanssa, joten siinä mielessä on kyllä hauskaa tiedossa. Tämän voimabiisin myötä toivottelen -

yhtä hauskaa päivää ja iltaa teille kaikille!

Kaikki (hyvä) loppuu aikanaan

Hellouta! Mitä teille kuuluu? Täällä on vietetty parin viikon totaaliloma tekemällä 'ei mitään'. 

On samaan aikaan tosi levännyt ja vähän uupunut olo. Ehkä tekee ihan hyvää palata takaisin arkeen. Joudutte silti valitettavasti kestämään pari postausta lomatunnelmia, vaikka kaikki ovat varmasti ihan korviaan myöten täynnä joulua ja blogien joulupostauksia. Pahoittelut!

Koirat ihmeissään takapihan ovella. Lunta oli niin paljon, että ovi ei meinannut aueta.  

Jouluna täällä, kuten varmaan muuallakin Suomessa, oli paljon lunta ja pakkasta.

Koirat olivat olleet kilttejä, niin kuin viime vuonnakin, ainakin lahjojen määrästä päätellen.

Eräs nimeltä mainitsematon pukin apulainen yritti olla kovinkin nokkela hankkiessaan Pepille pehmolelun, jonka vinku on sellainen, että sitä ei ihmiskorva kuule. Nice try - mutta pitkänmallinen ei ole YHTÄÄN kiinnostunut ko. lelusta. Tyypillistä.

Myös minä olin tietämättäni ollut ilmeisen kiltti, koska pukki muisti aivan ihanilla jutuilla.

Koirille löytyi paketeista vielä meille ihan uutta tuttavuutta: koiraolutta!! Hyvä, että tajusin oluen todella olevan koirille tarkoitettua ennen kuin laitoin pullot jääkaappiin meitä kasijalkaisia varten.

Kirja lemmikkien kuvaamisesta on erittäin mielenkiintoinen ja inspiroiva..

..etenkin, kun pukki toi myös kauan kaivatun ja pohditun "minijärkkärin"; jonka kylkiäisenä saapui samoin kauan mietitty pieni tablettitietokone. Toivottavasti meikäläisen kärsivällisyys riittää uusien laitteiden käytön opetteluun, etten parin kuukauden päästä huomaa ottavani kuvia edelleen vanhalla kameralla ja tabletin pölyttyneen hyllyllä.

Uuden kameran valinta ei ollut mikään helppo juttu. Erilaisia ominaisuuksia on nykylaitteissa niin paljon, että niiden vertailu on ainakin tällaiselle täysin noviisille tosi hankalaa. Tuon Samsung-paketin hylkäsin myös jo moneen kertaan, mutta aina sitten palasin siihen takaisin. Halusin ehdottomasti suht pienen kameran eli perinteiset järkkärit eivät tulleet kysymykseen. Megapikseleiden määrä ja kennon valovoima olivat myös tärkeitä kriteereitä. Samoin kuin hinta. Tabletin hankkimista on myös mietitty, joten tuo kaupanpäällinen oli oikein mieluinen, vaikka ei sinänsä vaikuttanut valintaan juurikaan. Tuolla pikkutabletilla voidaan kuitenkin kokeilla, onko sellaiselle oikeasti meillä käyttöä ja harkita sitten myöhemmin esim. iPadin hankintaa. Emme miehen kanssa kumpikaan tykkää läppäreistä (paitsi toki reisussa yms.) vaan olemme perinteisen pöytätietokoneen kannattajia. Tykätään isosta näytöstä ja kunnon työtuolista ja -pöydästä. 

Seuraavassa postauksessa vielä vähän lisää loman aikaisia juttuja ja sitten siirrytään uusiin kujeisiin -

toivottavasti myös teillä kaikilla oli mukava joulu ja uusivuosi!