Uusi sukupolvi vol. 2

Ettei nyt liian tylsäksi kävisi, niin tunnustan, että yksi koiranpentu ei riittänyt, vaan niitä tarvittiin toinenkin.. Hänetkin ollette jo nähneet bannerissa. Hän on Peppi, the mäyräkoira.

Rillan saavuttua tajusin melko pikaisesti, että vanhus ja pentu on ihan oikeasti huono idea. Rilla yritti kaikkensa saada Rosaa leikkimään kanssaan ja se oli kurjaa niille molemmille. Jostain sain sitten ajatuksen, että entä jos pentuja olisikin kaksi, niin leikkisivätkö ne keskenään jättäen mummun rauhaan?

Tällä kertaa pidin pääni ja unohdin westiet. Karkeakarvainen mäyräkoira on jo pitkään kiinnostanut minua rotuna. Peppi onkin karkeakarvainen kääpiömäyräkoira, vaikka karva näyttääkin aika lyhyeltä perinteiseen karkkarin karvaan verrattuna. Saas nähdä millaiseksi se ajan myötä kehittyy. Väritykseltään Peppi on laikullinen riistanvärinen. Turkissa näkyvien laikkujen lisäksi, Pepin oikeassa silmässä on sininen laikku.

Peppi haettiin meille maaliskuussa ja pennuilla on ikäeroa 3,5 kk. Ihan aluksi se tuntui paljolta, kun rääpäle painoi vaan kilon verran ja Rilla-neiti jo n. 6 kg. Kuukaudessa tilanne kuitenkin tasaantui ja pennut leikkivät yhdessä todella paljon. Se on ihanaa! Nyt Rosa saa myös olla rauhassa ja viettää arvolleen sopivia eläkepäiviä.

Kuvissa seikkailee Peppi, jolla on nyt ikää reilu 4 kuukautta. Painokin on kolminkertaistunut alusta, eikä kokoero Rillan kanssa enää haittaa leikkejä. Uuteen rotuun on myös ollut erittäin hauska tutustua. Toistaiseksi olen huomannut selkeimmän eron westeihin verrattuna Pepin itsepäisyytenä. Hän kun päättää jotain, niin siinä onkin miettimistä, että miten se mieli saadaan käännettyä!  :D

Nyt on meidän oma lauma esitelty, mutta ei tokikaan vielä kaikki elämäni koirat, joten stay tuned! ;)

Ja koska on perjantai (thank god!), niin hauskaa viikonloppua!

Sekä erittäin rentouttavaa kesälomaa kaikille, jotka huomenna suuntaavat LOMALLE LOMPS! ;)