torstai 9. kesäkuuta 2016

2+2=monta!


Hihii, monta on! Kävi nimittäin niin, että Jimpsun mamma lähti kummitätinsä perheen kanssa reissuun ja se tarkoitti sitä, että kaksi koiraa tarvitsi hoitopaikan. Eihän siinä mitään, Jimpula viihtyy meillä oikein mainiosti eli tänne vaan! Kummitädin perheen havannatyttö Viivi ei sitten taas ole koskaan ollut hoidossa muualla kuin Jimpsun mammalla niNnillä ja on vähän arkaliini. Niinpä sitten otettiin muutama harjoittelukerta tässä keväällä. Ne tosin menivät lähinnä niin, että Viivi seurasi niNniä erittäin tiiviisti, mutta tulipa hoitopaikka noin muuten edes tutuksi. Täällä me ollaan nyt sitten viikko taiteiltu neljän koiran kanssa ja ihan hyvin on mennyt. Viivi on tosi suloinen ja kiltti koira ja kerrankin minä saan olla se kaikista turvallisin ihminen. Yleensä kaikki koirat rakastuvat mieheeni, mutta Viivi aristaa jostain syystä juuri miehiä ja kun parempaakaan ei ole tarjolla, niin minä olen saanut Viivistä pienen varjon - voi liikutus.  




Meidän ärripurri pitkuliini Peppi on käyttäytynyt vierasta kohtaan kohtuullisesti. Mutta silloin kun Peppi on papan sylissä, niin Viivin kannattaa kiertää vähän kauempaa. Peppi on hyvin mustasukkainen papastaan. 


Viivi on opetettu talon tavoille.. ;) 

Jimille tämä hoitokerta on ollut sillä tavalla erilainen, että hän on joutunut jakamaan vierailevan tähden samaa erityishuomiota Viivin kanssa. Voi pientä. 




Huomenna koittaa sitten Viivin ja Jimpsun onnen päivä: omat ihmiset saapuvat reissusta! Ja me joudumme totuttelemaan taas vain kahteen koiraan. Mahtaa olla muutaman päivän aika aution tuntuista. 




Pakko vielä kertoa, että vaikka neljä koiraa on meille monta, niin viime viikonloppuna täällä oli iltaa viettämässä myös ystäväni hänen neljän koiransa kanssa eli koiria oli yhteensä kahdeksan. Se oli huvittavaa! Pienin oli Jimi-chihu ja suurin huskytyttö Ira. Harmillisesti kuvatodisteita ei löydy muuta kuin muutama onneton kännykkäräpsy





Mukavaa viikonloppua kaikille toivottaa 4-1! ;) 





10 kommenttia:

  1. Kuule muru, täälläkin opetellaan taas olemaan olemaan vaan yksi koiruus huushollissa. Ja se on ihan epistä. Aatteles, Messinen joutuu päivät olemaan ihan yksin. Just ku on ollu niin kivaa.
    Vaan ei hätää, nää pari palaa taas heinäkuun viimeisellä viikolla kuukaudeksi. Tytär matkustaa taas, tällä kertaa losiin eli Los Angeles.
    Ja jos kaikki käy paremmin kuin mukavasti, saattavat olla koko joukko meillä sitten pidemmän aikaa. Mutta siitä sitte joskus, kun ei todellakaan koskaan kannata nualasta ennen kun tipahtaa.
    Ja kuvitteles, mun kirsikkapuuni otti ja kuali. Viimosilla voimillaan kukki. Mulla oli siis puutarhassa ihan henk.koht. Hanami. Sitte tuli joku tsunami tai joku joka vei hengen puusta. Ihan alkoi murentua käsiin. Että nyt sitten rullataan puutarhaa taas uuteen uskoon. Elämä on.
    Terkkuja sinne. Näyttäs siltä et kyl tohon joku rescuekoirukin sopis. Vai kui ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ihanainen! <3
      Joo, toi teidän kuvio on sellainen, että aina jollakulla on karvakorvia ikävä, joko teillä tai sitten tyttärellä. Toisaalta taas on kyllä teidän kannalta tosi ihanaa, että saatte pitää myös Onnia ja Tiukua niin usein ja kokonaisvaltaisesti luonanne. Ja tyttärelle tietysti ihan mahtava asia, että tietää omien karvalastensa olevan parhaassa mahdollisessa hoidossa silloin kun elämä kuljettaa muualle. <3 Meikäläinen ainakin on sellainen tapaus, että en uskaltaisi varmaan ikinä lähteä mihinkään ilman koiria ellei hoitotäti olisi Jimpsun mamma. <3
      Mä en kyllä ymmärrä sitä sun kirsikkapuuta. Mikä ihme siihen iski? Meillä muuten on 11-vuotias kirsikkapuu, joka ei ole koskaan kukkinut. Hyvin se on kasvanut, mutta kukista/marjoista ei tietoakaan. Sitten kun vielä olen näissä puutarha-asioissa enemmän kuin avuton, niin en ole asiaa kovin paljon ennen tätä edes ihmetellyt.:D
      Terkkuja sinne myös tosi kovasti teille kaikille - puss&kram! <3

      Ps. Olen tässä sattuneista syistä viime aikoina miettinyt rescuekoiran ottamista kovasti. Sellaiseen tulokseen olen tullut, että kaksi koiraa kerralla on meille toimiva määrä. Vaikka sydän sanoo, että laumaan mahtuisi ainakin yksi tai kaksi lisäjäsentä, niin järki täytyy nyt ottaa käteen. Sitten, jos(!) tästä kaksikossa joskus aika jätää ennen minua(?), niin silloin on ehdottomasti rescuekoirien aika. <3

      Poista
  2. No huh, siinähän oli koiria kerrakseen kun kahdeksan parhaimmillaan oli. Mukavaa, että Jimi ja Viivi pääsivät teille hoitoon, se on vamaan Pepinkin kannalta hyvä, kun sai olla muidenkin koirien kanssa. No Jimpsuhan nyt on ennenkin ollut teillä, mutta mitäs Peppi sanoi niistä kaverin neljästä koirasta? Mukavaa viikonloppua teille kaikille, myös Pepille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, se kahdeksan oli kyllä hupaisa tilanne. :) Harmittaa, kun en kuvannut tilannetta kunnolla. Ystävän nelikko on käynyt tässä kevään aikana meillä useamman kerran ja ollaan samalla treenattu Pepin kanssa. Ystävä on tosi taitava koirien kanssa ja ollaan saatu paljon neuvoja Pepin kanssa olemiseen, mikä on ollut tosi mahtavaa!
      Terkkuja sinne myös kovasti ja Ellille ihan hurrrrjasti kuntouttavia suukkoja! <3

      Poista
  3. No eikö ole pieni helpotus, että vieraat lähtivät, kun sinulle se mahatautikin iski? Raskasta hoidella koiria kipeänä. Asiasta viidenteen, mitä sille Victorylle kuuluu? Eihän syöpä levinnyt muualle, vaan se jatkaa kolmijalkaista eloaan? Terkut Ossilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että ajoitus oli kyllä just eikä melkein. Mutta kyllä silti on ollut Viiviä ja Jimpsua ikävä. Onneksi Jimi tulee emäntineen meille juhannuksena, niin sitten saadaan lelliä taas pikkuista oikein kunnolla. <3
      Kuule, ikävä kyllä Vickyn sarkooma ehti jo uusia siihen toiseen etujalkaan. Etäpesäkkeitä löytyi myös keuhkoista. Niinpä Vicky piti huhtikuun lopussa päästää juoksemaan vehreämmille niityille. :´( Toki oli tiedossa, että juuri näin ärhäkästä ja kavalasta syövästä on kyse, mutta tottakai olisi toivonut, että juuri Vicky olisi kuulunut heihin, joiden tauti saadaan selätettyä. :(
      Terkkuja sinne ja Ossikalle suukkoja meitin likoilta! <3

      Poista
  4. On teillä ollut siellä melkoinen lauma! :)
    Ihanaa keskikesän juhlaa sinne <3
    Juhannuspostausta odotellessa... ;)
    - Koiratäti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se kahdeksan koiraa oli monta! :D Nyt just odotetaan sitten yhtä ihan pikkuista ja hänen mammaansa. <3 Toivottavasti tulevat pian, kun mies meni sanomaan tytöille jo puoli tuntia sitten, että kohtaa tulee Jimi, niin täällä kaksi ei oikein meinaa pysyä pöksyissään.. :D
      Kiitos ja samoin sinne - viettäkää oikein mukava juhannus! <3

      Poista
  5. Ohhoh en voi kuin kuvitella millaisen sotkun neljän koiran hihnat saavat aikaan :D Joskus kaksi hihnaa ja niihin kaksi kättäkin ovat ihan liian vähän. Ihania on teidän lainakoirat olleet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiva, kun kommentoit! :)
      No juu, neljän koiran, jotka eivät ole tottuneet lenkkeilemään keskenään, hihnat olivat kyllä aika solmussa. :D Ihania koiria silti kaikki, aivan ihania! <3

      Poista

Kiitos kommentista! Ü