sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Valokuvaaminen

Kerron teille nyt rehellisesti ja kaunistelematta kaiken valokuvaustaustastani. Enkä oleta (todellakaan!), että ketään tämä kiinnostaa, mutta asia on pyörinyt itselläni paljon mielessä blogin aloittamisen jälkeen, joten kerronpa silti. ;)

Ensalkuun esimerkinnä hyvä kuva, joka on otettu kunnon kameralla. Kuvaajana bestis, mallina Rilla-vauva ja GAMALA villapaita!


Monissa kodeissa otetaan paljon valokuvia, no, minun lapsuuskodissani ei otettu. Isäni on insinööri ja hän ollut aina kiinnostunut teknisistä vempaimista, joten meillä kuvattiin kaitafilmille. Tiedättekö niitä äänettömiä, omituisesti pomppivia mykkäfilmejä, joita joskus viime vuosituhannella ;) harrastettiin? Meiltä kotoa löytyy rulla tolkulla filmejä, joissa me lapset hiihdetään, luistellaan, uidaan, hypitään narua jne. Filmien katsominen on hupaisaa, nostalgista ja vähän pöljää. Tämä "filmitähtimenneisyyteni" ehkä osittain selittää sen, että perinteiset valokuvat ovat aina olleet mielestäni erittäin tylsiä, poikkeuksena tietenkin kuvat koirista ja muista lemmikeistä.




Kotoa muutettuani olenkin valokuvannut yhtä kohdetta tai no kahta - Rosaa ja Inestä. Kun digiaika koitti, koitti se todellakin ilman minua. Ei olisi tullut mieleenkään hommata digikameraa tms. Kännykän kameralla joskus räpsin kuvia, juu - níistä koirista edelleen.

Ines ja Rosa viime kesänä mökin verannalla.

Kaikesta innostuva mieheni keksi kerran, vuosia sitten, että hänpä aloittaa uuden harrastuksen ja alkaa kuvaamaan digikameralla. Hän ostikin jonkinlaisen kameran ja otti kuvia yhden muistikortillisen ja sitten harrastus jäi, no ainakin tauolle, aika pitkälle.


Tämä kuva on siltä ainokaiselta muistikortilta vuodelta 2006: Rosa takana, Ines edessä.

Sitten kävi niin, että Ineksestä aika jätti ja meille tuli Rilla, joka aiheutti minussa halun kuvata taas koiria. Niinpä ajattelin, että otanpa mieheni kameran ja kuvaan. No akkuhan oli tietysti tyhjä. Eikä laturia ollut missään. Eikä sitä löytynyt myöskään mistään. Siispä laturikauppaan ja uusi laturi löytyi, no ainakin viidennestä kaupasta, jo kahden viikon sisällä. Kotona akku lataukseen, mutta eihän se lataudu, koska se on kuollut niiden käyttämättömien vuosien aikana. Siispä taas kauppaan ja uuden akun kanssa kotiin ja akku lataukseen. Eli heti jo kuukauden sisällä alkuperäisestä aikeestani, pääsin ottamaan kuvia. Ja koska en ole koskaan oikein mitään kuvannut, niin kuvat ovat mitä ovat. Enkä edelleenkään muista ladata kameran akkua, enkä ottaa kameraa minnekkään mukaan, eikä kamera ole hollilla silloin, kun kuvattava hetki on siinä silmien edessä jne.  Eläimet on varmaan yleisestikkin yksi niistä vaikeista kuvauskohteista. Nehän liikkuu, eikä helpolla poseeraa, varsinkaan useampi yksilö yhtäaikaa.





Niinpä meillä on PAAAALJON huonoja ja epäonnistuneita kuvia. Ehdottomasti eniten kuvia löytyy koirien pyllyistä, onpa kiva!









Paljon on myös kuvia, joissa kohde (kohteet) poistuu kuvasta:











Epätarkkoja kuvia on myös runsaasti:










"Väärään" kohtaan tarkentuneita kuvia...









"Outoja" rajauksia...










Valotus pielessä...










Ja sellaisia, joissa on joku "lähmä" keskellä linssiä...




Kerran tuskastuin jo niin paljon, että päätin tutustua kameran ohjekirjaan (o-ho - aikamoinen tuskastuminen on täytynytkin olla!), mutta kameran laatikosta löytyi vain joku takuukirja. Ohjekirja on varmaankin jossain hyvässä tallessa sen alkuperäisen akkulaturin kanssa. ;)



Syksyn tullen olen vakavasti harkinnut ilmottautuvani työväenopiston digikuvauskurssille. Katsotaan nyt toteutuuko aikeeni, mutta olisi kyllä mukavaa oppia edes ihan perusjutut kamerasta ja kuvaamisesta!


Rilla ei muuten ole ollenkaan ainoa syy heränneeseen kuvausinnostukseeni. Ehdottomasti merkittävin syy on lukemani blogit. Monissa blogeissa on aivan mielettömän upeita kuvia, jotka todellakin kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Moni blogi olisi aivan erilainen ilman kuvia. Toki monet bloggaajat ovat myös erittäin hyviä kirjoittajia, mutta silti kuvat tuovat tarinaan vähintäänkin sen viimeisen silauksen. Ja jotkut tarinat toki perustuvat oikeastaan pelkästään kuviin.



Näinpä siis minäkin olen innostunut kuvaamaan ja bloggaamaan, vaikka vielä vuosi sitten en olisi uskonut innostuvani, saati sitten ryhtyväni, kumpaankaan (ja kyllä, olen hyvin tietoinen rajallisista lahjoistani molempien osalta).



Sellainen on minun valokuvaushistoriani.


Minkälainen on Sinun?

Tykkäätkö kuvata vai etkö todellakaan? Onko oma blogi lisännyt kuvausintoa?

Teetätkö digikuvista paperiversioita vai säilytätkö kuvia vain sähköisesti?



(Kuvituksena (ja huvituksena) esimerkkejä huimista kuvaustaidostani. Saa nauraa! :D)




12 kommenttia:

  1. Joskus mä toivoisin ettei meillä kuvattas, kun tuntuu, että kamera on kasvanut äipän käteen kiinni. Mulle ei jää mitään salaisuuskia. Ja sitten hän vielä levittelee ne kuvat kaiken kansan katsottavaksi. Murrrkele...

    Nettimartta:
    Olen kuvannut yli 40 vuotta, harrastuksena. Yleensä kuvaan omaa pihapiiriäni. Miksi lähteä merta edemmäksi kalaan?

    Sun kuvasi ovat tosi hyviä. Niissä on tunnetta ja rakkautta.

    Usein otan ensin kuvan, jonka ympärille alkaa kehkeytymään tarina. En minäkään ole kirjoittanut mitään, ennen viime syksyä, jolloin perustin blogin. Nyt tuntuu, että tekstiä tulee ryöppyämällä. Valmiita juttuja odottelee...

    Jatka ihmeessä kuvaamistasi ja kuvaa sydämellä. Itse en osaa käyttää kamerassani kuin paria perusasetusta. Niillä pärjää.

    VastaaPoista
  2. Myrskyläinen: on se joo, kun kaikki sun jutut levitellään maailman Turuille ja Tampereille! ;) Mutta kun sä oot niin söpö ja sun jutut on NIIN hauskoja! Me lukijat saadaan niistä tosi paljon iloa, joten koeta kestää, jooko!

    Nettimartta: sun kuvista kyllä todella näkee ton vaikuttavan pitkän harrastushistorian! Käytätkö sä muuten jotain kuvankäsittelyohjelmaa? Rajaatko paljon kuvia tms.?

    Ei uskois muuten sun tarinoista, että et oo aiemmin kirjoittanut, niin luontevaa ja sujuvaa sun teksti on! Oot tainnut ottaa huomaamattasi piilevän kyvyn käyttöösi, mukavaa!

    Kiitos kannustuksesta ja kehuista! Täytyy juu vaan jatkaa ja harjoitella!

    Rapsutuksia pikku-pötkylälle! ♥

    VastaaPoista
  3. Mä rajaan kuvat yleensä jo kuvashetkellä. Peruja dia- ja filmiajalta. Jo kuvaa ottaessa kuuluu päässä klik (en ny tarkota sekoomista) ja tietää, että nyt tuli loistokuva.

    Käytän ikivanhaa Photoshopia. Jos ostat, niin Photoshop Elements on loistava tai mä vaan oon tottunu käyttämään. Sitten ilmaisia löytyy googlettamalla.

    Kiitos kauniista palautteestasi. Sitten vaan kuvaamaan ja kehittämään silmää. Epäonnistuneita kuvia ei ole :D Niin, ja usein kuvat alkavat elämään tekstin myötä.

    VastaaPoista
  4. Nettimartta: aa-a, klik! Ilmankos niitä loistokuvia ei oo vielä täällä näkyny! Pitäiskin kuulua klik! No, sitä odotellessa!;D

    Mä oon nyt käyttäny ihan ilmasta Picasaa pienimuotoseen käsittelyyn. En kyl juurikaan jaksa käsitellä...Photoshopista oon kuullu PALJON hyvää, kiitos vinkistä!

    Oon sun kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kuvat alkaa tosiaan ikään kuin kertomaan tarinaa. Joku aluks ihan pöljältä näyttäny kuva saakin ihan erilaisen sisällön, kun se on osana tarinaa. On tää blogimaailma vaan ihmeellinen!

    VastaaPoista
  5. Mun päästäni harvoin kuuluu klik, enkä yleensä osaa rajata kuvaa kuvanottohetkellä. Yleensä rajaan ja pienennän kuvan ennenkuin siirrän sen palvelimelle. Harvoin löytyy kuvaa, mitä ei täytyisi rajata. Eli oon aikas surkea kuvaaja ja tarvisin kanssa jonkun kurssin valokuvauksesta. Veljeltäni oon saanut hyviä vinkkejä jotka sitten unohtuvat ajan kuluessa :(

    Mä tykkään kans tuosta Photoshopista joka on mulla toisella koneella, mutta tällä koneella on käytössä ilmaisohjelma Paint.NET. Se riittää tämän hetken tarpeisiini kun en juuri muuta kuin rajaa ja pienennä kuvia. Photoshopilla puolestaan teen vaativammat kuvankäsittelyt kuten esim. kloonailut toisesta kuvasta, virheiden korjailut ja ylimääräisen asian poistaminen kuvasta, mutta niitä en ole pitkään aikaan jaksanut tehdä.

    Kuvatessa käytän yleensä digipokkaria joskus digijärkkäriä. Digi siksi, että sillä voi räiskiä vaikka kuinka paljon kuvia, eikä harmita vaikka tulis huonojakin kuvia. Ne voi aina poistaa ja yrittää parempaa, eikä tartte maksaa huonoista kuvista.

    Et sinä niin huono kuvaaja ole kuin luulet, esim. tuo kuva missä Peppi on pylly päin kameraa katsoen toista koiraa (Rillaa?) on suorastaan loistava. Jatka vaan rohkeasti kuvaamista, kuvaile eri kulmista ja valitse sitten tietokoneen näytöllä parhaat. Ei muuta kuin kuvia räpsimään.

    VastaaPoista
  6. Heh, Alfiella on täsmälleen sama raitapaita kuin ekassa kuvassa Rilalla :) Paita, jota poika vihaa sydänjuuriaan myöten ;)

    Mä olen ollut alunalkaenkin sitä mieltä, että sun kuvat on hyviä ja niissä on aina mukava tunnelma mukana :)

    Mä löysin vasta vähän aikaa sitten digijärkkäristä sport-asetuksen, jolla saa sarjalaukauksia otettua, eli liikekin tallentuu terävänä, olipa hyvä löytö!:D Ikinä en jaksa manuaalia lukea, joten kameran käyttö on suhteellisen rajoittunutta, kun en tiedä mitä kaikkia hienouksia sieltä löytyy, heheh!

    Kuvankäsittelyyn periaatteessa ja teoriassa käytän GIMP-ohjelmaa, mutta todellisuudessa en (koska olen laiska, enkä jaksa hifistellä minkään valkotasapainon kanssa tai vekslata kontrasteja...)käytän siis jotakin pilipali/diipadaapa simppeliä ohjelmaa, jolla lähinnä rajaan kuvat ja pienennän koon, ettei bloggerini tulisi täyteen niin nopeasti. Voisi joskus ottaa itseään niskasta kiinni ja käyttää sitä GIMP'iä ihan tosissaan (on siis vastaava kuin Photoshop), mutta olen kai liian laiska siihen tätä nykyä :)

    VastaaPoista
  7. Ellieli: Myrskyn äippä onkin mitä ilmeisemmin enemmänkin jo melkein ammattikuvaaja (40 vuotta kuvausharrastusta, WAU!!), jonka kyllä näkeekin hänen kuvistaan! Mutta kyllä sullakin kuulostaisi olevan ihan hyvä määrä kuvailua takana!

    Photoshoppia täytyy kyllä selvästikin vakavasti harkita, niin paljon olen siitä kehuja kuullut! Pitäis myös intoutua vähän enemmän kuvia käsittelemään. Mä oon meinaan kans tosi laiska siinä(kin) puuhassa...

    Digikameroissa on kyllä toi ihan ylivoimaisen hyvä ominaisuus, että kuvia voi räiskiä vaikka kuinka paljon. Tulee meinaan mieleeni eräskin filmirulla ammoisilta ajoilta, jolle olin koettanut saada jouluisen kuvan Rosasta joulukortteja varten. Joo, no ykskään kuva ei TODELLAKAAN onnistunut. Mutta onhan ko. kuville tietty saanut nauraa makeasti monet kerrat jälkikäteen! ;D

    Joo, on se Rilla, joka sieltä Pepin pyllyn takaa (edestä?) katselee. Kuvien kauneushan on varmaan myös katsojan silmässä? Tosin nyt kun kuvaa kehuit, niin se rupes näyttämään munkin silmissä ihan hauskalta - KIITOS! Ja kiitos muutenkin kehuista ja kannustuksesta!

    VastaaPoista
  8. Maria: voih, Alfie on varmaan ÜBER söpö ko. paitulissa! ♥

    Mä ostin ton paidan Rillalle ihan tarkotuksella tosi pienessä koossa, jotta se olis ollu hyvä pentuajan, kun viime talvena oli niin järjettömän kylmä. Ajattelin myös, et siitähän siskontytön chihu perii oivan lämmikkeen, sitten kun se on jäänyt Rillalle pieneksi. No, paitahan jäi Rillalle pieneksi, no heti ja se on silti liian iso Jimille. Eli loisto-ostos! Tosin Alfiesta tuli mieleeni, että ehkä voisin kokeilla sitä Pepille..

    Mäyräkoirat tuntuu, taustatietojen perusteella, inhoavan kaikenlaisia palttoita! Siskon kääpiöpitkis menee fyysisesti täysin veltoksi, jos jotakin vaatetta hänelle yritetään laittaa päälle. Rosalta taas puuttui kokonaan rodulle periaatteessa kuuluva pohjavilla, joten hänellä oli pakko pitää talvisin jotakin lämmikettä päällä. Muutkin westiet on meillä suostuneet mukisematta esim. kurapukua ja talviloimea käyttämään, mutta katsotaan nyt kuinka meidän Peppi-neidin kanssa käy..;)

    Sä oot kyllä ollut tosiaan koko ajan hirmu kannustava mun kuvien suhteen, kiitos!! Monissa mun lukemissa blogeissa on kai vaan NIIN hienoja kuvia, että mulla on rima noussut taivaisiin?

    Teidän blogissa oli muuten aivan mielettömän mahtavia kuvia mökkireissulta tässä taannoin - WAU sanon minä!

    Mulla on myös tosiaan kameranasetukset ihan opetteluasteella. Täytyy vaan malttaa ja jaksaa treenata..Tosta GIMP-ohjelmasta en oo koskaan kuullutkaan, täytyy googlettaa. Kuvienkäsittelyäkin olis kiva oppia. Nälkä kasvaa syödessä...

    VastaaPoista
  9. Mian blogin kautta löysin tänne ja aloin lueskelemaan postauksiasi :) Itse kuvailen mielelläni, mutta paaaljon on vielä opiskeltavaa. Valokuvauskurssi on ollut itselläkin mielessä jotta pääsisi perehtymään kameran saloihin.
    Ihana Rilla-vauva <3

    VastaaPoista
  10. Maija: mukavaa, kun tulit meitä kurkkaamaan, tervetuloa!

    Valokuvaaminen on kyllä NIIIN haastavaa, mutta myös mielenkiintoista. Mun bestis on aika taitava kuvaaja ja hänellä on tosi hyvä kamera. Hänen ottamansa kuvat koirista(kin) on aivan omaa luokkaansa!

    Sinulle toivotan, hyvän kesän lisäksi, kuvausintoa ja paljon onnistuneita otoksia!

    VastaaPoista
  11. toi paita on NIIN söpö ja olis jimille melkein sopiva, mutta kun ne pissat menee paidan alle. hitsi :(

    VastaaPoista
  12. niNni: joo, se poikien "pistooli" on ilmeisesti joissain tilanteissa hyvinkin hankala, HITSI!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ü