Tapahtui viikonloppuna K-18

Peppi täällä taas moi! Mulla oli NIIN erikoinen viikonloppu, että tarttee saada vähän avautua, onko ok? Meille tuli se tosi pieni kaveri, Jimi, yökylään. Siis se sama,  jolle mä oon tykännyt antaa hammaspusuja. No nyt mä en kerinny mitään pusuja antamaan, kun sille oli tullu joku hengitysvaiva. Se kulki jatkuvasti mun perässä ja läähätti. Mamma kysy siltä (noin sata kertaa), että haiseeko Pepin bylly hyvältä? Siis täh ja what!?!? Tottakai haisee, mutta onko a) vähän epähienoo puhuu siitä tollai ääneen tai b) vahdata sitä taukoomatta 24/7!?! Kyl huomaa taas, että ei oo kovinkaan isolla kauhalla tälle porukalle mitään annettu, huoks.. Pikkusen raskasta olla ainut viksu, HUOKS.. Oliskohan tämmöseen olemassa jotain hyviä tukiryhmiä?

Sitten tähän kuvioon liittyy vielä kolmiodraamakin. Rilla oli tosi mustis mun saamasta huomiosta. Se on kait luullu, että Jimi olis pelkästään sen poikaystävä. Se yritti tulla vähän väliä haistelee Jimiä. Noi isot vaaleet luulee vissiin saavansa aina kaikki miehet. Jimi ei silti välittäny kun musta. Rilla oli sille ihan ilmaa, hah! Olisin muuten kait otettu, mut oli se sen verran kovan luokan huomioimista, että ehkä siitä olis riittäny Rillallekin ihan vähän, siis huom. _EHKÄ_.

Mamma sano, että mulla on ollu jotkut juoksut ja oon kieltämättä kova juoksemaan, paitsi silloin kun lepäilen. En silti käsitä, että miten se mun juokseminen aiheuttaa hengästymistä Jimille. Mä oon luullu, että se joka juoksee hengästyy ite. Tää on taas kaikki NIIN sekavaa...

Kyllä me juostiin Jimin kanssa yhdessäkin, mutta Jimi olis halunnut, että mä kannan sitä selässä. Varmaan siksi, kun sillä on se hengityshomma, niin se ei itse jaksais juosta. Mä yritin kyllä sitä kantaa, mutta Jimi oli niin kova pomppimaan siinä kyydissä, että välillä piti ajaa se pois ja vähän murista. Mamma sanoi, että naiset on just tollasia: ensin antaa ymmärtää, mut sit ei ymmäräkään antaa. En tajua kyllä tostakaan mitään. Antaa??? Varmaan tarkotti, että kantaa.

Yöllä mulle tuli sitten kyllä Jimiä ikävä, kun se nukku sen mamman kanssa eri huoneessa. Menin aamuyöstä laulamaan serenadia sinne Jimin oven taakke, mutta mun mamma hermostu ja käski olla hiljaa. Se on kyllä ihmeen kiree nainen aina välillä, ottais vähän lungimmin.

Iltapäivällä Jimi joutu lähtemään kotiin ja mulle tuli iso väsy. Otin monet päiväunet. Ensin yhdet sohvalla mamman naaman päällä, sitten toiset kopassa peiton alla ja vielä parit mamman sylissä, kun se näpytti jotain tietsikalla. Juokseminen on kyllä rankkaa ja kantaminen, huh!

Oliks teillä muilla musteilla kiva viikonloppu?