maanantai 26. syyskuuta 2011

Tapahtui viikonloppuna K-18


Peppi täällä taas moi! Mulla oli NIIN erikoinen viikonloppu, että tarttee saada vähän avautua, onko ok? Meille tuli se tosi pieni kaveri, Jimi, yökylään. Siis se sama,  jolle mä oon tykännyt antaa hammaspusuja. No nyt mä en kerinny mitään pusuja antamaan, kun sille oli tullu joku hengitysvaiva. Se kulki jatkuvasti mun perässä ja läähätti. Mamma kysy siltä (noin sata kertaa), että haiseeko Pepin bylly hyvältä? Siis täh ja what!?!? Tottakai haisee, mutta onko a) vähän epähienoo puhuu siitä tollai ääneen tai b) vahdata sitä taukoomatta 24/7!?! Kyl huomaa taas, että ei oo kovinkaan isolla kauhalla tälle porukalle mitään annettu, huoks.. Pikkusen raskasta olla ainut viksu, HUOKS.. Oliskohan tämmöseen olemassa jotain hyviä tukiryhmiä?




Sitten tähän kuvioon liittyy vielä kolmiodraamakin. Rilla oli tosi mustis mun saamasta huomiosta. Se on kait luullu, että Jimi olis pelkästään sen poikaystävä. Se yritti tulla vähän väliä haistelee Jimiä. Noi isot vaaleet luulee vissiin saavansa aina kaikki miehet. Jimi ei silti välittäny kun musta. Rilla oli sille ihan ilmaa, hah! Olisin muuten kait otettu, mut oli se sen verran kovan luokan huomioimista, että ehkä siitä olis riittäny Rillallekin ihan vähän, siis huom. _EHKÄ_.




Mamma sano, että mulla on ollu jotkut juoksut ja oon kieltämättä kova juoksemaan, paitsi silloin kun lepäilen. En silti käsitä, että miten se mun juokseminen aiheuttaa hengästymistä Jimille. Mä oon luullu, että se joka juoksee hengästyy ite. Tää on taas kaikki NIIN sekavaa...




Kyllä me juostiin Jimin kanssa yhdessäkin, mutta Jimi olis halunnut, että mä kannan sitä selässä. Varmaan siksi, kun sillä on se hengityshomma, niin se ei itse jaksais juosta. Mä yritin kyllä sitä kantaa, mutta Jimi oli niin kova pomppimaan siinä kyydissä, että välillä piti ajaa se pois ja vähän murista. Mamma sanoi, että naiset on just tollasia: ensin antaa ymmärtää, mut sit ei ymmäräkään antaa. En tajua kyllä tostakaan mitään. Antaa??? Varmaan tarkotti, että kantaa.






Yöllä mulle tuli sitten kyllä Jimiä ikävä, kun se nukku sen mamman kanssa eri huoneessa. Menin aamuyöstä laulamaan serenadia sinne Jimin oven taakke, mutta mun mamma hermostu ja käski olla hiljaa. Se on kyllä ihmeen kiree nainen aina välillä, ottais vähän lungimmin.




Iltapäivällä Jimi joutu lähtemään kotiin ja mulle tuli iso väsy. Otin monet päiväunet. Ensin yhdet sohvalla mamman naaman päällä, sitten toiset kopassa peiton alla ja vielä parit mamman sylissä, kun se näpytti jotain tietsikalla. Juokseminen on kyllä rankkaa ja kantaminen, huh!


Oliks teillä muilla musteilla kiva viikonloppu?  

 


10 kommenttia:

  1. Hahahaa!!! Meinas mennä aamupuurot väärään kurkkuun ;) Onhan se seuran pitäminen koirilla rankkaa. Hengästyttää ja vettä kuluu...
    -Koiratäti

    VastaaPoista
  2. Koiratäti: juu, kyllä oli aikamoista menoa ja meininkiä kolmikolla ja varsinkin kaksikolla. Heikompaa meinas ihan hirvittää! Jimillä oli kuulema myös illalla tullu iso väsy, rankkaa hommaa noi soidinmenot, kertakaikkiaan. ;DDD

    VastaaPoista
  3. hitsi, kun meinaan tukehtua nauruun :D

    rankkaa tuntuu olevan, chihuahua ei ole vieläkään tavattavissa.. katsoin mun kuvasarjoja ja niissä on aika yksipuolinen teema ;)

    miten tylsää elämä olisi ilman koiria <3

    VastaaPoista
  4. niNni: joo, mun kuvat oli kans aika hmmm... mielenkiintoisia. ;D

    Voi Jimpsua! Oli NIIN rankka viikonloppu. Toivotaan, että hän loppuviikosta olis jo toipunut ja taas tavattavissa! ;D

    VastaaPoista
  5. Kiitos päivän nauruista :DDD

    VastaaPoista
  6. Vai osaa ne tyttömäyriksetkin ulvahdella.Kahvit meinasivat mennä väärään kurkkuun:) Chimäyrikset voisivat kyllä olla aika hauskan näköisiä otuksia. Terveisin M-L

    VastaaPoista
  7. Muahhhahhhaaaaa....tikahdun. Ihan elävästä elämästä tuo. Sietikin olla K-18. Voi Peppi, sä oot niin ihanan viaton.
    Messinen on tietävinään jotain , vaikka kaikki tietämyksen edellytykset hajuineen on viety. Ja välillä Messinen on myös tuoksuvinaan jollekin viehkolle, takamus pyörii tyylillä "kato mitkä pakarat".
    Meillä viikonloppu oli syksyisen aurinkoinen, metsässä tavattiin uus kaveri, Frank, ja sen kanssa sitten juostiin vapaana jonkun aikaa. Mami sitten lopetti sen juoksentelun. Se mielestä kaveri kävi kuulemma jotenkin liian tuttavaksi just noitten pakaroitten kanssa ja niin tuli lähtö remmin päässä pois kummallekin ja eri suuntiin. Mitä se mami jostain pörräämisestä mutisi, tuumasi Messinen eikä ymmärtänyt pörräämisistä yhtikäs mitään. Kallisti vain suloisesti päätään ja vilkutti viehkosti silmää.
    Luoja, että voi syksyinen metsä tuoksua kaikelle , lehdille, sienille ja kuulaalle ilmalle. Sellaisen kävelyretken päälle tosiaan voi reporankana rötköttää takamus mamin kainalossa ja kaasutella menemään puurohöyryt ynnä muut. Mami ei jostain syystä makoile, tuumaa Messinen. Ylikiree niinkun nyt ton Pepinkin äiree, sanoo Messinen.
    Terveisiä Rillalle. Kyl se Jimi siitä vielä ruotuun palaa. Muista vaan se routa ja possu.

    VastaaPoista
  8. Petriina: ole hyvä! Ü

    Marja-Leena: juu, kyllä tytötkin aina välillä "laulaa", jos ikävä toisen luo on tarpeeksi iso. ;)

    Jaettiin jo siskontytön kanssa mahdolliset pennut (varmuuden vuoksi) mielessämme tyyliin: tytöt meille ja A-tädille, pojat siskontytölle ja siskoille. Varataanko teille yksi poika, jos jää yli? ;DDD

    Maija: oli kyllä todellinen K-18 viikonloppu! ;) En olis etukäteen arvannut ihan tossa mittakaavassa, kun Pepin juoksut oli kuitenkin jo oikeasti ohi. Ilmeisesti niitä tuoksuja oli kovasti jäljellä.. ;DDD Siskontytön kanssa naurettiin koirien touhuille AIVAN hervottomina, mahat kipeinä. :D Rilla katsoi kaksikon puuhastelua välillä sillai "tätimäisen" huolestuneesti ja vähän paheksuvasti. Pään päällä puhekupla, jossa luki: "hei kaverit, olkaas nyt vähän siivommin. Noh-noh, oottepas aika rajuja, hui-jui-jui! Tai no, voinks mäkin tulla leikkii Jimi sun kaa?"

    Vai Frank! ;) Kuulostaa mieheltä, joka vie suloisen Essin viattomuuden, hui! Onneksi Essillä on järkevä (ylikiree ;)) mami, joka lopettaa tollaset pörräämiset ihan alkuunsa. Go mami! ;D

    Nyt on ollut kyllä niitä ihan parhaita syysilmoja: kirpakkaa, auringonpaistetta, huumaavia syksyisiä tuoksuja! Voisko ulkoilulta paljon enempää pyytää? Lenkin päälle sitten ruokaa ja lepäilyä, se on koiranelämää ja laiskan emännän! Ü

    Rillalle terveiset välitetty, tänks! Yhdyn ajatukseesi roudasta ja porsaasta! ;D

    VastaaPoista
  9. Ai, mitä outoo tossa nyt on. Siis näin poikakoiran näkökulmasta katsottuna. Mäkin teen tota, siis haistelen ja hampin. Äippä kyl vähän yrittää rajottaa tätä mun hh-harrastustani...

    Inkun käynnin jälkeen oon gaumeen väsy. Juokseminen on rankka harraste :D

    VastaaPoista
  10. Myrsky: sunkin äippä on siis vähän kiree, kun ei anna rauhassa harrastaa, hitsi! :D

    Kovasti rankaa tuntuu toi juokseminen olevan, ainakin jälkiväsystä päätellen! ;D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ü