Nyt on koirille ne haaveilemani y-valjaat hankittu ja muutaman otteeseen koekäytetty. Hurtalle oli juuri tullut uusia kirkkaita värejä ja iloisen pinkit valikoin meidän neideille.
Ainakin toistaiseksi, ja tosiaan vasta aika vähällä kokemuksella, olen ollut oikein tyytyväinen ostoksiini (lue: kumpikaan tytöistä ei ole päässyt valjaista irti). Koirat eivät olleet mukana kaupassa, mutta Hurtan kokotaulukon ja oman näppituntuman perusteella valitsin Rillan valjaat koossa 60 ja Pepin koossa 45. Mielestäni kokovalinnat osuivat ihan nappiin.
Itselleni y-valjaat on uusi tuttavuus, vaikka autovaljaina Rillalla on sen tapaiset ja itse asiassa Pepin autovaljaat taitavat olla juuri tuota y-mallia. Silti en etukäteen oikein tajunnut, miten y-valjaat konkreettisesti eroavat Vänttisistä, joista minulla taas on kokemusta jo Rosan ja Ineksen ajoilta. Ajattelin, että jos siellä on joku toinen, joka ei myöskään ihan tiedä noiden kahden valjastyypin eroa, niin yritin ottaa muutaman kuvan valjaista pöydällä sekä Peppisen päällä, josko ne edes vähän selventäisivät asiaa.
Eli noissa y-valjaissa menee etujalkojen välistä vielä yksi remmi, kun taas Vänttisissä pelkästään rinnan ja mahan ympäri. Tuntuu ainakin näin äkkiseltään, että y-valjaista täytyy olla hankalampi päästä vahingossa irti kuin Vänttisistä. Samaa mieltä oli eläinkaupan myyjätär. Ans kattoo ny, kuin meitin piremmän päälle käy..
No, sitten niihin visioihin. Muistatte ehkä, että minulla on ollut mielessä ottaa yhteyttä koirakouluttajaan Pepin vieraskäyttäytymisen (tai lähinnä sen käytöksen puutteen) takia. Soittelinkin taannoin Kiva-teamiin, jonka sain vinkkinä teiltä lukijoilta. Siellä oli ajat ns. kiven alla, mutta suosittelivat ottamaan yhteyttä Koirakoulu Visioon, Nurmijärvelle. Sinne sain sovittua tutustumiskäynnin minulle ja Pepille keskiviikoksi eli tänään. Puhelimessa meillä tuntui kouluttajan kanssa menevän ajatukset hyvin yksiin, mutta käynnin jälkeen tiedän varmasti vielä paremmin, löytyykö yhteinen sävel. Tältä ensimmäiseltä käynniltä en osaa odottaa vielä oikein mitään. Jos päädymme useampaan käyntikertaan, niin suurin toiveeni ja tavoitteeni on oppia ymmärtämään Pepin käytöstä paremmin. Erityisesti haluaisin tietää, miten minun kannattaa ongelmatilanteissa käyttäytyä, jotta en omalla käytökselläni ainakaan pahentaisi asiaa.
 |
| Moi! Mä vien mamman tänään sellaselle ongelmamammakouluttajalle. |
 |
| En vaan tiedä, että oppiiko toi mamma enää uusia juttuja - tuskin! Mutta pakkohan tässä on jotain yrittää. Wish me luck! |
Salaa haaveilen kyllä muutamasta koulutussessiosta myös Rillan kanssa. Haluaisin nimittäin oppia, miten saisin Rillan luottamaan itseeni enemmän. Ongelma on samanlainen kuin edellisenkin westiekaksikon kanssa. Koska minä teen koirille kaikki tarvittavat hoitotoimenpiteet, suhtautuu Rilla hyvin varauksella siihen, jos esim. yritän nostaa hänet syliini. Hän tuntuu vaistoavan jotenkin maagisesti, jos minulla on 'pahat mielessä' eli tiedossa on vaikkapa kynsien leikkuuta. Enkä siis todella mainitse etukäteen mitään aiheeseen liittyviä sanoja tai ota kynsileikkureita esille. Olisi tosi mukavaa, nyt edes tämän kolmannen westiemme kanssa, löytää parempi yhteys. Peppihän on taas tässä suhteessa ihan erilainen. Kaikkien hampaiden vääntämisten yms. jälkeen, hän ei ole moksiskaan hoidoista. Ja vaikka pesupäivästä hän ei tykkääkään, niin ei hän silti kanna siitä kaunaa jälkikäteen, vaan juoksee iloisesti paikalle, kun kutsu käy. On ne vaan kaikki niin erilaisia ja omia persooniaan ja hyvä niin. Meikäläiselle vielä kun saataisi vähän välkymmät hoksottimet, niin jo alkais lyyti kirjottamaan.
 |
| Joo, kuule mamma, haaveile vaan! Luotto oli ja se meni, so simple! |
Raporttia ensimmäisestä Visio-käynnistä tiedossa varmaankin ensi viikolla.
Kivaa keskiviikkoa kaikille!
PS. Oletteko jo löytäneet tienne ihanan lukijani Koiratädin eli Joannan uuteen tai no, uudelleen henkiin herätettyyn blogiin?
Kannattaa käydä tutustumassa! *klik*
Heippa! Meilläkin on noista "vänttis"-mallin valjaista kauhukokemuksia,nykyään käytössä aatu-pannat ja valjaat aina välillä. Nekin on tuommoiset Y-malliset ja pysyneet päällä vaikkei koira olekaan niihin kuristettuna(=voivat olla vähän löysemmälläkin:)Tuosta Rillan syliin nostosta sen verran että mun jekku-terrieri on aina ollu just tuommonen, se ei ilahdu koskaan syliin nostosta eikä näytä kaipaavan sen sortin läheisyyttä, joskus olen jopa yrittänyt harjoitella ja palkata syliin nostosta. Se tykkää eniten tulla muuten lähelle ja omilla ehdoilla, "pakkohoidosta" se ei riemastu koskaan:D tuli mieleen että liittyykö jotenkin terrierien luonteeseen tuokin...
VastaaPoistat Marika, jekku-parson ja taika-lagotto
Hiaanot uudet valjaat. Oikein naminam väriset.
VastaaPoistaToivottavasti koirankouluttaja antaa sinulle ja Peppiliinille jotain uutta yhteistä pohdittavaa. Vaikka mulla on kyllä vähän epäilevät mielipiteet noista koirankouluttajista. Ihan samoin kuin muutamista suomalaisista "hevoskuiskaajista". Olin näet kerran katsomassa, kun yksi nimeltä mainitsematon yritti saada hevosta jolla oli "vaunuongelma" lastattua. Ei onnistunut. Ei sitten millään. Ja sama se on vähän näiden koirien kanssa. Ainakin joittenkin juttujen. Tuo muuten, että Rilla vaistoaa sinun kynsienleikkauspuuhat on ihan hyvä esimerkki. Meinaan, että me jotenkin, jollain tiedostamattomalla tavallamme viestitämme koiralle, että nyt tapahtuu jotain "ei niin välttämättä kauhean mukavaa".
Siksi minä esimerkiksi tiedotan Ossille ihan rehellisesti, että jahas. Sitten leikataan kynnet. Kun sanon maagiset sanat leikataan kynnet, Ossi meinaa ottaa Ritolat, mutta pienellä pakotuksella sitten alistuu ja herkkulahjonnalla tietenkin:) Tytöille koirasuukkoja ja paljon terveisiä M-L ja Ossi.
Ihanat samikset tyttövaljaat "siskoksilla"!
VastaaPoistaJa onnea koira(mamma)kouluun ;) Tuskin siitä ainakaan haittaa voi olla.
-Koiratäti
Suloiset valjaa :) Ja tietty ihan extranätit kantajat niillä valjailla <3
VastaaPoistaToivomme onnea koirakoultukseen :) Toivottavasti kokemus on kaikinpuolin posiitivinen ja hedelmällinen :)
Marika, Jekku ja Taika: mä luulen, että nää y-valjaat on nyt semmoset, jotka mun mielestä on hyvät sekä koiran päällä että niistä ei niin vaan pääse irti. Toivon ainakin kovasti!
VastaaPoistaAi, teiltäkin löytyy sylin välttelijä. ;D Rilla on just samanlainen ja niin oli myös molemmat meidän edellisen westiekaksikkomme tytöt. Rillakin tosiaan usein kiilaa itse kylkeen, jos istun esim. sohvalla, mutta jos minä teen aloitteen sylittelystä, niin Rilla poistuuu mahd. pian paikalta. ;D. Ehkä terrierit on sitten usein luontaisasti sen verran itsenäisiä. Meillä toi Rillan käytös korostuu, kun Peppi on niin eri maata, todellinen sylikoira! :D
Kiitos kommentista ja rapsuja koissuille! <3
Marja-Leena: tänks!
Kouluttajalla käynti oli oikein valaiseva ja paljon ajatuksia herättävä. Onneksi meillä kouluttajan kanssa synkkasi hyvin. Suurin etukäteispelkoni oli, että olen kouluttajan kanssa kaikesta ihan eri mieltä. Yritän saada aiheesta tehtyä postauksen ensi viikolle.
Kouluttaja muuten käski tehdä nimenomaan noin kuin sinä teet Ossin kanssa. Hän kehotti kertomaan koiralle aina mitä seuraavaksi tehdään ja miksi. Siis liittyen esim. kynsien leikkaamiseen. Ja herkkuja kannattaa kuulemma myös antaa runsaasti eli palkita aina, kun joku pienikin juttu menee hyvin.
Tulit muutenkin mieleeni kouluttajakäyntiin liittyen. Hän sanoi useaan otteeseen, että Peppi on sen luonteinen kuin on, eikä siitä dramaattisesti muuksi muutu. Koulutuksella voin opettaa Peppiä suhtautumaan asioihin uudella tavalla, mutta perusluonne on ja pysyy. Samaahan sinä olet minulle monta kertaa kärsivällisesti sanonut. KIITOS vielä siitä kovasti, Sinä viisas nainen! <3
Suukkoja Ossille! <3
Koiratäti: hih, eiks oo hupaisaa, kun mähän en oo yhtään pinkki-ihminen, noin niin kuin oman pukeutumisen tai sisustuksen, tms. suhteen. Mutta näille meidän tyttösille valkkaan aina kaiken pinkkinä, jos vaan mahdollista. :D:D
Hitsi joo, käynti oli tosi valaiseva ja ehkä tää ongelmamammakin jotain hokas. ;D
Maria: juu, pinkkiä sen olla pitää näille neitokaisille! ;D
Kiitos! Käynti oli oikein ajatuksia herättävä ja positiivinen. Mä oon sellanenkin ongelmamamma, että mun tarvii saada kuulla kaikki itsestäänselvyydet ääneen jonkun toisen sanomana, sekä mulle oikeaan aikaan eli silloin, kun oon vastaanottavaisella tuulella. ;D Onneksi tää ongelmamammakouluttaja vaikutti pitkäpinnaiselta ja älykkäältä tyypiltä. ;D
Suukkoja poitsuille! <3
Heippa, Peppis!
VastaaPoistaMami on kertonu mulle, et mä EHKÄ meen koirahierojalle, kun mä oon ollu vähän hidas ja välillä jarrutellu lenkillä.
Ekana mut kuiteski käytettiin lääkärissä ja otettiin VERIkoe (!!!!!), ja sit mami jahtas mua et saatiin pissa purkkiin. (Sitä pissakoppia mami joutu harjottelemaan VIIKON ( AATELKAA! VIIKON!!!!!), kun sillä on niin huono pissasilmä, ettei se meinannu millään saada koppia!)
Mä aina pissaan vaan yhen kerran (Häh-Häh!! Eipä saa mami montaa yritystä yhellä lenkuralla!!!!!) kun ollaan ulkona ja koska mulla on tosi pitkät pyllykarvat, mä saan ne levitettyä sellaseks puuhkaks siihen ympärille. Mami ei sit nää mistä se pissi tulee ja koska mä kyykkään niin alas, se joutuu käyttämään sitä naurettavaa kukanaluslautasta. Vaikeeta on ollu tän jutun kanssa ... siis mamilla.
Mut nyt mä syön viikon sellasia pipipillereitä... et jos mä tuun taas nopeeks lenkillä, niin sit noi tietää et mulla on jotain pipiä, kun se kerran niillä pipipillereillä on parantunu. Tää on niinku sellanen testi. Jos pillerit auttaa, ne rupee sit ettimään sitä pipiä lääkärin kanssa.
En oo nyt ainakaan viidessä pilleripäivässä nopeutunu... Mami sano mulle eilen, et VOI olla... ihan HYVIN voi olla, et se juttu onkin vaan mun päässä. En mä nyt koko aikaa jarruttele, mut kuiteskin välillä.
Seuraavaks mami vie mut sinne hierojalle, ja tästä asiasta mä olin ajatellu et EN anna sen koskee muhun. VOI olla et käyn siellä vaikka ekaks 5 kertaa vaan tutustumassa atmosfääriin ja muutenki totuttelemassa. Tarkistan onks se hierojatäti kiva vai ei.
Sano Pepsu Jimpsulle, et mami sano kirjottavansa sille viikonloppuna, se ei oo unohtanu Jimpsun asiaa :-)
terkuin, 3 sheltin Hilja
P.S. Mami: Ajattelin ostaa noille kaikille ne feromonipannat. Jos jollain on pikkupäässä ongelmaa, niitä suositeltiin koko laumalle. Tiedä sitä sitten onko tuo vaan myyntikikka...
Olen seuraillut tuota jarruttelijaa ja kyllä se välillä nuoleskelee huuliaan ja haukottelee. Saattaisi kertoa siitä, että joku asia sitä jännittää lenkillä. Omalla pihalla se ei ole köyhä eikä kipee :-)
Vitsi Peppi kun on hianoo aniliininpunasta valjais. Ihan oon kateellinen, kun on noin makeet. Äippä sais ostaa mullekin jotain noin tyttömäistä eikä vaan tommosta neutraalii oranssii. Ja arvaa vaan okx mun sadetakki vaaleensininen. Siis sininen!!! Kuvittele. Kyl niin piäni parsontyttö kärsii saa, ku kaikki luulee pojax. Kysyyki viäl äipältä semmosta ja näkisit niitten ilmeet, kun äippä sanoo et kyl toi Essi tyttö on.
VastaaPoistaMäkään en tykkää muista valjaist kun tämmösist yyy-jotain, kun noi muut on jotenkin niin kovia tai semmosii outoi muuten vaan. Äippä on sanonu, että se ostaa Onnille ja Tiukullekin tämmöset. Siis tämmöset yyt.
Mä niin oon samis sun kaa Rilla. Kauheet lääppimist ja sitte viäl pitäs sylis istuu ku muutenki on kuuma. Joskus mä annan äipän ottaa sylkkiin ja sitte se rassuttaa massuu. Se on aika mukavaa. Mut kyl mä eniten tykkään vaan istuu vieres ja välil sitte huitasen tassulla tai painan päätä olkapäälle. Ihan vaan siis huamautan etten antanu viel lupaa lopettaa rapsutusta. Se on sitte eri asia kun nukkumaan mennään. Jos kerta äipäl on tyyny ja lämmin peitto, mix mulla ei niinku sais olla??? Jos ite nukkuu sängys, mix mä en sais. Jos äipäl tulee siin joteski kuuma, nii onhan siin lattial iha vapaa patja haloo. No onha se joskus siit lähteny alakertaan sohval nukkumaa ja arvaa hei, viippokorva ja hömelö on painanu peräs ja iskällä ja mulla on sit ollu koko sänky. hihiii.....
Terkkuja sulle ja Pepille sinne ja sano sille äipälleskin terkkui. Se on varmaan samanlainen hellyyshömelö ku munkin äiree, et anna sen välil iha huvix lässyttää ja lällyttää. On sitte vähän aikaa ainaskin rauhallisempi.
terkuin Messinen
Mun mamma muuttui kateudesta pinkiks noiden valjaiden vuoksi. Peukut pystyyn, ettei se koita pukea mua nyt sitten tollaseen tyttöväriin... :P
VastaaPoistaY-valjaat on kyllä turvalliset. En oo niistä karannu kertaakaan, eikä ne purista tai kiristä. Niissä on myös hyvä kiskoa mammaa lenkuralle vähän reippaampaan vauhtiin, toimivat siis vähän niinku vetovaljaina myös!:D
Tsemiä kouluun, toivottavasti teidän mamma oppii tavoille ;)
Noita Y-valjaita mäkin oon harkinnut pitempään, Vänttiset toimii kyllä meillä ja tuntuu tyhmältä jos ostan toisetkin kun tota koirakamaa on jo niin maan perkuleesti :D Sitten jää taas kuitenkin toiset valjaat käyttämättä :) Pantoja lojuu jo monet nurkissa... Mutta varmasti on hyvät, en sitä sano :) Haluaisinhan ne itsekkin! Sitten kun noi entiset kuluu loppuun niin SITTEN :)
VastaaPoistaHmmm... Puuhailetko paljon Rillan kanssa? Siis temppuja ja yhteistä aikaa muuten? Se ainakin tiivistää ja lähentää välejä huimasti. Ja paljon vaan kaikenlaista lääppimistä ja kääntelyä ja vääntelyä, hyvissä merkeissä eli lempparinamua nassuun samalla:) Paljon vaan tällaista yhteistä kivaa ja leppoista menoa ja siten että kaikesta lääppimisestä ja koskettelusta ja nostelusta saa namia ja huomiota ja hellyyttä, niin kyllä luulisi että Rilla alkaisi taas luottamaan siihen sun käsittelyyn. Meillä koirat ottaa ainakin niin rennosta että santaa miten päin vaan käänneellä ja väänneellä, kun päivittäin sitä teen. Tsemppiä, kyllä te sen yhteisen sävelen löydätte ihan varmasti jos koitatte :)
Ja Tsemppiä Pepinkin koulunkäyntiin ;)
ps. en jaksa tarkistaa kirjoitusvirheiltä, vaikka niitä varmaan on! :)
No nyt on tytöt niin hiRRRRveen nätteinä että!
VastaaPoistaMä yleensä talutan Elliä pannan kanssa, mut teidän ongelmien innoittamana kokeilin taas pitkästä aikaa valjaissa talutusta. Neiti ei ollut yhtä mieltä ja harasi kaikin keinoin lenkkeilyä vastaan. No minä puolestani kiskoin puoliväkisin ja yhtäkkiä huomasin, että nyt meinaa jo toinen tassu livetä valjaista. Ja ne on juurikin tuollaiset Y-valjaat, missä menee remmi tuolta etutassujen välistä. Pysähdys ja hihnan siirto pantaan, joka onneksi sattui olemaan kaulassa silloin. Eipä tarvi pelätä poisluiskahdusta. Eli taidan jatkossakin olla pantatalutuksen kannalla.
Onneksi tuolla ongelmamammakoulussa sujui hyvin ;) Mukavaa torstai-iltapäivää teille!
Ed. postaus: meijän puadeissa ei ollu ku sitä könttämarseillesaippuaa. Ostin sitten semmosen.
VastaaPoistaMeil on Tuiskulla Y-valjaat. Hyvin ovat toimineet ja jäppinen pysynyt hyvin taluttimen päässä.
Meilläkin olis tarvista käytöskoulutukseen, kun Myrsky on alkanut räyhäämään vastaantuleville koirille. En tiä mitenkä me se onnistuuttiin siinä laukasemaan ja tietysti Myrsky on opettanut Tuiskulle samoja metkuja. Me jäädään mielenkiinnolla odottaan sun kertomustas.
3 sheltin Hilja ja mami: no onhan taas teilläkin ollu kaikkee, hitsi. Se pissan nappaaminen on muuten haastavaa. Mä oon käyttäny siihen yleensä joko isoa lusikkaa tai kauhaa. Edellisen koirakaksikon kanssa tuli pissaa keräiltyä purkkiin kerran jos toisenkin ja lusikka/kauha osottautui käytössä helpoimmaksi.
VastaaPoistaNyt en oo varma, mutta oliko niin, että teilläkin käytetään fleksejä? Kysyin nimittäin siltä kouluttajalta, että mitä mieltä hän on fleksistä (meillähän siis käytetään melkeinpä aina fleksejä ja mulla on sellainen kuva, että koirakouluttajien mielestä ne on jotenkin paheksuttavia). Tän kouluttajan mielestä fleksi aihuttaa koiralle niskalihasten jumiutumista, koska koiran pitää itse vetää hihna kelasta ja niska on sen takia jatkuvassa jännityksessä. Hän suositteli fleksin käyttöä korkeintaan yhdellä lenkillä per päivä + tarvittaessa niskahierontaa.
En oo vielä täysin päättänyt, mitä mieltä itse oon tosta asiasta, mutta oli mulle ihan uutta tietoa. Enkä siis tod. tiedä, liittyykö tää Hiljan käytökseen millään tavalla.
Kouluttaja oli muuten myös todellinen raakaruokinnan kannattaja. Ostin sieltä ihan mielenkiintoisen kirjan aiheesta, joka on nyt Ninnillä lainassa. Postailen siitä vielä tarkemmin. Niin, ja kerron sun terkut Ninnille, nou hätä!
PS. Mä oon kuullut paljon hyvää noista feromonijutskista ja koirahieronnasta kyllä myös.
Toivottavasti asioille löytyy syy ja apu, pidän peukkuja ja lähetän rauhoittavia feromoniterkkuja! <3
Messinen: heippa suloisuus! <3
Eiks oo aikas tyttömäiset valjakset! Sininen sadetakki kuulostaa kyllä poikien jutulta, hitsi! Sun äipän tarttis kirjailla siihen pinkkejä kukkia. ;D
Juu, me ollaan kans nyt liitytty y-kerhoon, sen verran lupaavia on nää ensikokemukset. Että, käske vaan äipän ostaa Onnille ja Tiukullekin omat yyt.
Hitsiläinen teitä itsellisiä terriäisiä! Me äipät niin tykättäis sylitellä teidän kanssa, jopa ilman taka-ajatuksia hoitotoimenpiteistä.. ;D
Rilla ei muuten kauaa yleensä sängyssä viihdy. Hänen tulee kuuma. Peppinen sitten kaivautuu peiton alle luolaan tai käärylöityy samalle tyynylle minun kanssa. Suloista, hikistä ja ahdasta! :D
Oot kyllä aika mimmi, kun saat äipän ja vierailijat ajettua alakertaan - respect! ;D Teil on tosiaan sitten iskän kanssa hyvät oltavat kaksin leveessä sängyssä. :D:D
Juu, karmee hellyydenkaipuu on tällä mammalla, hyvin arvasit!
Terkkuja sinne teille kaikille meiltä kaikilta! <3
Jaltsalandia: hitsi, joo - eihän nyt teikän arvolle sovi ollenkaan tollaset tyttöjen värit! :D
VastaaPoistaJuu, kyllä me ollaan kans nyt y-kertsissä. Ainakin, kunnes toisin todistetaan. Vetovaljaat - kätevää.. :D:D
Kiitti tsempistä! Joudutaan ehkä käymään vielä parilla kertauskurssilla.. ;D
Eeva: hitsi joo, todellakin tuntuu, että kaiken maailman valjaita ja pantoja on paikat täynnä. Mä tykkään kyllä Vänttisistä materiaalin puolesta enemmän, mutta turvallisemmat meillä tähän hetkeen on nyt noi yyt.
Kuule, munhan olis tarttenu tulla sun luo koirakouluun! Sain juuri samanlaiset ohjeet kouluttajalta Rillaa ajatellen. Mähän oon ollu aika huono nameilla lahjoja, mutta kouluttajan sanat avasivat mun silmät ja meinaan muuttaa tapani ihan täysin. Hyvä, että joku (eli sinä) tajuaa asiat ilman kouluttajaakin!
Kiitos tsempeistä ja terkkuja sinne! <3
Ellieli: tänks, eiks oo aika mageet valjakset!
Mä luulen, että tähän panta vai valjaat -asiaan ei tod. oo yhtä oikeaa totuutta. Riippuu varmaan ihan koirasta ja ulkoiluttajasta, mikä on paras vaihtoehto kenellekin.
Meillä tosiaan Rosan ja Ineksen kanssa tykättiin niistä Vänttisistä ja nyt ilmeisesti koen parhaana Rillalle ja Peppille noi yyt. Siis ainakin just nyt. Silti panta on ehkä se kaikista varmin karkaamisten kannalta. Ainakin se sellanen kiristyvä malli.
Juu kuule, tämäkin ongelmammamma alko tajuumaan juttuja, kun oikein rautalangasta väännettiin! :D
Terkkuja sinne! <3
Nettimartta: no, koklailet nyt sillä köntillä, että mitä tykkäät noin yleisesti ja tilaat sitten vaikka Stockan nettikaupasta sitä nestemmäistä, jos siltä alkaa tuntumaan. Sen köntsän voi muuten pilkkoa veitsellä pinememiksi paloiksi, jos haluaapi.
Mä tykkään sellasista valjaista, joissa valjastettu pysyy koko matkan ajan. ;D Ja noi yyt vaikuttaa kyllä lupaavilta, hyvä homma!
Kyllä me mammat (ja papat) ollaan vaan niin taitavia saamaan koiramme käyttäytymään millon mitenkin, hih ja huoh. Toivotaan, että meidän käynnistä ja tulevista käynneistä on apua meille ja mahdollisimman monelle muulle!
Suukkoja poitsuille! <3
Joo, onhan niitä kauhoja ja lusikoita meilläkin. Edellisellä pissanäytekierroksella (Tyyne) ostettiin oikein kaksi löylykauhaa ja tavalllisia kauhojakin on kokeiltu :-)
VastaaPoistaKauhat eivät ole meillä suosiossa. Niitten kanssa ei pääse koppietäisyydelle ollenkaan.
Kehitinkin siksi tämän kukanaluslautasmenetelmän, jossa seisoskellaan muina mameina uhrin likellä, ja kun uhri kyykkää, salamannopeasti lykätään litteä lautanen pyllyn alle ja toivotaan että osuu pissisuihkuun. Tämä siis koskaan näkemättä mistä se pissi tulee.
Sitten varotaan, koska uhri yleensä loikkaa kun pissa ropisee lautaselle. Tiukka puristus lautasesta ja taivaaseen heitetty toive siitä, ettei saalis kaatuisi maahan kun pissijä hyppää ilmaan.
Tätä varsinaista suoritusta edelsi Hiljan kohdalla viikon harjoittelukausi, joka sisälsi kaikenlaista pikkuhäirintää asioinnin aikana, tyyliin hännänheiluttelua ja pepun silitystä. Nämä toimet valmistivat uhria siihen, että h-hetkellä mami laittaa jotain sinne pepun alle.
Harjoittelukauteen sisältyi myöskin puhelu eläinlääkärisemalle, jossa tiedustelin, että kuinka paljon sitä näytettä oikein tarvitaan. Selittivät siellä aivan tosissaan että jos en saa näytettä onnistuneesti purkkiin kotona, ihan hyvin voidaan kipaista lääkärin pihalla se pikaisesti koppaamassa. Ja höpö-höpö! Eihän Hilja pissaa vieraisiin paikkoihin. Siinä olisikin ollut hauskaa katsottavaa kun hoitaja olisi jahdannut Hissua lekurin pihassa kauha kädessä ;-) Turha olisi ollut työnsä.
Terkuin,
shelttien mami
Shelttien mami: aa-a, teillä on lusikkatemput koklattu. Meillä tosiaan se oli ainut, millä koskaan onnistuin pissaa purkkiin keräämään. Jos millään isommalla/leveämmällä astialla yritin, niin ainakin Rosa lopetti pissaamisen ihan seinään. Ja saa tosiaan olla tarkkana, ettei kallisarvoiset näytepisarat valahda astiasta nurtsille, kun kohde huomaa, että jalkojen välissä touhutaan outoja. :D
VastaaPoistaMuakin hymyilytti aina noi ellujen kommentit siitä, että pissanäyte voidaan ottaa siellä heidän pihallaan. Joo, niin varmaan! Ainakaan Rosan kanssa se ei olis onnistunut ikinä.
Hirmu fiksulta kuulostaa kyllä noi teidän harjottelukauden harjotteet! *pistää korvan taakse* Uskon, että tosta pepun ja hännän koskettelusta oli ihan varmasti apua. Fiksu mami! :)
Tsemppiä koirakouluttajalle! :) Tänne sitten heti raporttia miten sujuu. Rillan häntä on ihaana tuossa viimeisessä kuvassa! :D
VastaaPoistaAlma ja kumppanit: juu, raporttia (ja raportteja) pukkaa heti, kun saan ajatukseni muotoiltua tekstiksi. :)
VastaaPoistaHihhihhih, piti ihan itsekin käydä katsomassa, miltä se häntä ko. kuvassa näyttää. Yksi sana: turpealta! Suomeksi sanottuna - mamma, varaa trimmausaika! :D