Naksuttelua osa 2

Meillä on maanantaisin yleensä aina Rillan kanssa naksuttelutreenit kouluttajan kanssa. Edellinen postaus aiheesta löytyy täältä. Toissa maanantain kerran kouluttajamme joutui perumaan, erittäin hyvän syyn takia kylläkin. Heille oli syntynyt sinä viikonloppuna 17 tanskandoggin pentua, joista tosin vain yhdeksän selvisi hengissä. Menee vieläkin samaan aikaan kylmät väreet, hymyilyttää ja surettaa, kun ajattelen tapausta. Selvinneillä pennuilla on onneksi kaikki hyvin ja ne syövät ja kasvavat kuulemma kovaa vauhtia.

Kuva.

Uutena juttuna viime kerralla otettiin naksutteluun lisäksi kosketuskeppi. 

Keppi on tuollainen pidennettävän karttakepin tapainen, jonka päässä on pallukka. Koira opetetaan ensin koskettamaan pallukkaa, josta seuraa naksautus ja palkkio. 

Keppi kannattaa pitää samassa kädessä naksuttimen kanssa, jotta toinen käsi jää vapaaksi namin antamista varten. Alkuun pallukkaa pidetään ihan lähellä koiran kuonoa, mutta kun koira saa kiinni jutun juonesta, tehtävää vaikeutetaan viemällä pallukka hankalampiin paikkoihin, kuten koiran yläpuolelle, sivulle, yms.

Jatkossa, kun koira oppii seuraamaan keppiä, sen avulla voi opettaa monenlaisia temppuja esim. maahan meno, sivulletulo, esteen kiertäminen, jne. Kepin voi myös viedä jonnekin kauemmas ja koiran täytyy käydä koskettamassa pallukkaa ja tulla takaisin saamaan palkkio. Keppiä voidaan hyödyntää myös agilityn ja muiden tehtävien harjoittelussa.

Rilla oppi perusidean kepin kanssa tosi nopeasti, joten nyt kun viikolla harjoitellaan sitä vielä lisää, niin ensi maanantaina kokeillaan varmasti vähän jotain vaikeampaa. Rillalla on mennyt juoksujen loputtua koulukäynnit tosi hyvin. Hän selvästi jo tietää, että koululle tullaan harjoittelemaan ja hän on siitä tosi innostunut. Enää hän ei haistele koulutustilaa ympäriinsä, jonka myötä merkkailukin on (thank god!) jäänyt pois.

Pepin kanssa olen myös aloittanut naksutusharjoitukset täällä kotona ja Peppikin on aiheesta tosi kiinnostunut ja innoissaan. Pallukan kosketuksen idean Peppi hoksasi myös heti. Mietiskelin vähän, josko ottaisin joku kerta Pepinkin mukaan koulutukseen. 

Koiratäti kysyi taannoin kommenttiboksin puolella hyvän kysymyksen: jos koiria on kaksi, niin mistä ne tietävät kumpi saa naksauksen eli tekee oikein? Kouluttaja käski tehdä harjoituksia aina yhden koiran kanssa kerrallaan, mutta käytännössä se onnistuu meillä vain niin, että Rilla on ulkona ja Peppi sisällä. Jos molemmat ovat sisällä, niin molemmat myös haluavat tulla harjoittelemaan. :D

Olen kyllä edelleen itsekin innostunut naksuttelusta. Tosin vielä minulle on aika epäselvää, että miten tällä tekniikalla konkreettisesti saisin Pepille opetettua rauhallisempaa vieraisiin suhtautumista. Seuraavalla kerralla täytyykin haastatella kouluttajaa siitä aiheesta oikein kunnolla.

Haa, tuolta se pallukka taas tulee.

Joo, kumpikohan siihen ehtii koskea ensin?

Minäminäminä!

Tippuks tänne jotain namimuruja?

Höh, tarjoilu tais loppua. Toi mamma ei opi siellä ongelmamammakoulussa edes antamaan tarpeeks nameja - blaah!

Jos joku siellä kiinnostui enemmänkin naksutinkoulutuksesta (clicker training) ja kosketuskepistä (target stick), niin YouTubesta löytyy paljon aiheeseen liittyviä videoita. 

Kivaa keskiviikkoa kaikille!