keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kesäkuntoon


Raakaruokintaa aloitellessa tulin punninneeksi koirat pitkästä aikaa. Yllätyksekseni huomasin, että Peppi painoi melkein kilon enemmän kuin syksyllä. Se on prosentuaalisesti aikamoinen painonnousu pienellä koiralla. Olin mielestäni ottanut Pepin talven tullen vähentyneen liikunnan ruoka-annoksissa huomioon, mutta en selvästikään tarpeeksi. Pitkula oli kasvattanut salakavalasti itselleen kunnon vara-renkaan. Onneksi ollaan kesää kohti menossa ja oletettavasti Pepin liikuntahalut lisääntyvät sitä myöten. Olen lukenut monesta paikasta, että raakaruokinnan avulla on suht helppo saada koira palautettua ihannepainoon ja myös pysyttyä siinä. Olenkin laskenut Pepin ruoka-annokset nyt nimenomaan ihannepainon mukaan. 




Mäyräkoiran rungosta sanotaan rotumääritelmässä näin:



Ylälinja: Sulavalinjaisesti niskasta hieman viistoa lantiota kohti jatkuva.
Säkä: Korostunut.
Selkä: Jatkuu korkean sään takaa suorana tai hieman taaksepäin laskevana. Kiinteä ja lihaksikas.
Lanne: Erittäin lihaksikas ja riittävän pitkä.
Lantio: Leveä, riittävän pitkä ja hieman viisto.
Rintakehä: Rintalasta on hyvin selväpiirteinen ja niin voimakkaasti eteentyöntyvä, että sen kummallekin puolelle muodostuu kuoppa. Rintakehä on edestä katsottuna soikea, ylhäältä ja sivulta katsottuna tilava. Kylkiluut ulottuvat kauas taakse. Kun lapaluu ja olkavarsi ovat oikean pituiset ja oikein kulmautuneet, eturaajat peittävät sivulta katsottuna rintakehän syvimmän kohdan.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman kohoava.
Häntä: Ei liian ylös kiinnittynyt, selkälinjan jatkeena. Hännän viimeinen kolmannes saa olla hieman kaartuva.

"Vatsaviiva on hieman kohoava" - niinpä, tai sitten laskeva, niin kuin Pepillä tällä hetkellä on. Hitsi. Tosin kylkiluut ja selkäranka tuntuvat edelleen nahan alta ihan hyvin, joten ehkä tässä ei ihan toivottomassa tilanteessa kuitenkaan olla. Mutta laihiksella kyllä. Emäntä voisi katsoa itseään peilistä sekä sen suhteen, että on itse paljon enemmän laihiksen tarpeessa ja myös siksi, että Peppi ei todellakaan ole itse käynyt jääkaapilla santsaamassa, vaan ruuat on ruokakuppiin laittanut joku muu. Ylipaino ei tietenkään ole kenelläkään suotavaa, mutta varsinkin pitkäselkäisillä koirilla, kuten mäykyillä, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.




Tuli mieleeni kirjoittaa tästä aiheesta, kun meidän blogikamun Nellin emäntä mainitsi uusimassa postauksessaan, että eläinlääkäri oli sanonut Nellin olevan ylipainoinen. Mitähän samainen elli sanoisi meidän bullerosta..?





Kivaa keskiviikkoa kaikille vatsalinjan muotoon katsomatta! ;)


33 kommenttia:

  1. Edesmenneen mäykkyni kasvattaja kertoi hyvän vinkin mäykyn paino seuraamiseksi ihan silmämäärällä. Kun katsot mäykkyäsi sivulta, pitäisi vatsalinjan kohti häntää muistuttaa silakan muotoa. Eli siis rintakehästä kaveta häntää kohti. Jos vatsalinja alkaa olla jokseenkin vaakasuora viiva, on mäykkysi auttamatta liian lihava.
    Meillä se toimi hyvin noin 10v asti. Sitten lerpahti vatsaviiva. Ja siis ihan mun vika.
    Messinen on kropaltaan kantikas, joten arvioiminen on paljon vaikeampaa, vaakaa joutuu käyttämään. Ja sitä Hieno Åhlgreen:n pettämätöntä neuvoa lahiksesta; turpa kiinni niin läskit lähtee. Siinä karu totuus siitä, miten laihtuu.
    Eikun kokeilemaan itekin. Ei tää ryhävalas-malli mitenkään kiva oo. Kaapista ei löydä mitään kivaa päälle, kun kaikki on niin hirrrrween näköstäå päällä.Huoh !! Sen hokasin tässä, että jos ei syö niin ehtii tehdä kaikenlaista. Ja kaikenlaista puuhatessa kuluu aika ja kalorit, kun ei oo syöpöksimässä.
    Terkkuja sinne ja mukavaa loppuviikkoa. Ja hei Peppinen, mä niin komppaan, symppaan ja ymmärrän sua. <3 Suukkoja ja iso hali.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, samaa olen minäkin kuullut, että sen mäykyn massun pitäisi tosiaan olla sellainen rinnasta lähtien nousevalinjainen eikä tuollainen roikko kuin meitin bullero-paralla. Meitin westiet ei ole olleet ollenkaan ylipainoon taipuvaisia, joten senkin takia tämä Pepin tilanne tuli meikäläiselle näin puskista. Täälläkin siis täysin meikäläisen vika, tietysti. No, oon sittemmein koettanut petrata ja onneksi on tosiaan kesä tulossa, josko pihailu alkaisi taas maistua paremmin pitkulallekin.

      Mullahan ei itseni suhteen ole minkään valtakunnan itsekuria, mutta Peppi-raukan ruoka-annokset olen ihan tyynesti penentänyt aivan minimiin. Tosin, meillä asuu sellainen aika höveli isäntä, jolta "tippuu" makupaloja aivan liian iisisti. Shame on him! ;D

      Kiitos ja samoin sinne! Puss och kram, ihanat! <3

      Poista
  2. Voi sentään... vai onkohan mamma vaan valinnut kuvia, jotka on odotettu Peppikselle epäedullisesta kulmasta :-)

    On kylläkin ällistyttävää miten pieniä ruoka-annoksia pikkuiset koirat tarvitsevat. Itselläni on ollut haasteita nimenomaan tämän asian kanssa.

    Alussa punnitsin pimujen annokset, ja edelleen kun olemme raakailleet jo useita vuosia, joudun toisinaan palamaan vaa'an kaveriksi. Muuten annokset alkavat salakavalasti kasvaa.

    Meillä on puntaripäivä kerran viikossa, samalla kertaa leikkaamme kynnet ja tutkimme ettei silmissä ole ylimääräisiä häiritseviä ripsiä (monien shelttien vaiva).

    Jos puntari näyttää kasvavia lukuja, saatan jättää seuraavalla viikolla pari ruokailua kokonaan väliin ja korvata ne pitkillä lenkeillä. Sen jälkeen oliot nukkuvat tyytyväisinä vaikka ateria olisi korvattu vain lusikallisella jauhelihaa.

    Meillähän kaikki tytöt ovat leikattuja ja siksi paino nousee vieläkin helpommin kuin leikkaamattomilla. Onneksi nämä ovat kuitenkin erittäin liikkuvia otuksia ja siksi ruoka-annoksia ei ole ollut tarpeen pienentää ihan olemattomiin.

    Tsemppiä painonvartiointiin! Ja mukavaa loppuviikkoa koko porukalle :-)

    t. sm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi kuvat on otettu just silloin, kun punnituksen jälkeen meikäläisen silmät aukes tähän pullukka-tilanteeseen. Yritin alkuviikosta ottaa vertailukuvia tästä hetkestä, mutta en saanut sellaisia, joissa tuo sivuprofiili näkyisi kunnolla.

      Oon ihan samaa mieltä siitä, että pikkukoirien ruoka-annokset on tosi pieniä, etenkin Peppi-rukan tällä hetkellä.. Hitsi. ;D Rilla liikkuu lenkkejen lisäksi pihalla itsekseen tuntikausia päivittäin, joten hänen kulutuksensa on aivan eri luokkaa kuin Pepin. Toivottavasti kesän tullessa tilanne muuttuu hänenkin kohdallaan.

      Meillä kukaan westeistä ei ole ollut ylipainoon taipuvainen. Siksikin varmaan tämä Peppi-tilanne pääsi vähän yllättämään. Olen muutenkin ihan toivottoman huono näkemään painomuutoksia ihmisissäkään. Sekä ruuan että Pepin punnitukset on nyt otettu päivä- ja viikko-ohjelmaan.

      Minä olen miettinyt Pepin leikkauttamista. Sitten vasta pitääkin olla tarkkana ruuan ja liikunnan suhteen. No, eiköhän siihenkin joku rutiini löytyisi..

      Kiitos empatiasta ja kivaa viikkoa myös sinne teitin jengille! <3

      Poista
  3. Meilläkin on aina tuota painonkanssa pelailua. Äidin koira Luna (westie), on myös pikkuinen pullukka, ja kilon verran pitäisi rouvalta saada myös pois. Omista koiristani Mila välillä tuppaa saamaan pientä rasvakerrosta, ruoka kun neidille maistuu. Yleensä se kyllä kuluttaakin vähintään puolet enemmmän kuin Sofi, mutta nyt kun ollaan saikulla niin huomaankin että mahtaako olla grammoja kertynyt vähän lisää(?). No onneksi nyt on kevät ja jatkossa tullaan varmasti kirmailemaan paljon! :) Tsemppiö Pepille laihtutusoperatsuuniin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä edesmenny Rosa-mummo oli vähän Pepin tyylinen laiskahkoja liikkuja, mutta hän sääteli sitten taas itse syömisiään paastoamalla aina välillä useamman päivän. Ja ihan koko ikänsä teki näin. Edesmennyt Ines ja nyt Rilla taas ovat sellaisia ikiliikkujia, että kulutus on melkoista. Joten westiet meillä ei ole ollet ollenkaan ylipainoon taipuvaisia. Ehkä siksikin tämä Pepin jutskä pääsi yllättämään näin totaalisesti. Toki olen myös erityisen huono havainnoimaan silmämääräisesti muutoksia koirissa tai ihmisissä. Etenkään, jos en tarkoituksella sitä tee.

      Samaa minäkin toivon, että kesä toisi Pepille liikkumisintoa. Talvella häntä on saanut vetää lenkeillä lähinnä väkisin perässä ja pihalla on pyörähdetty ihan vaan pikapissalla. Peppi EI pidä kylmästä eikä märästä. Hitsi. ;D

      Kiitos kovasti tsempeistä ja terkkuja sinne teille kaikille! <3

      Poista
  4. Meilläkin on hieman bulleutta ilmassa.. tai siis vyötäröllä. Alman vyötäröllä nimittäin. :D Vaihdettiin nappularuoka toiseen ja laskettiin selkeästi liian iso annoskoko. Nyt pitää korjata tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aa-a, sielläkin siis kesäkunto-projekti meneillään. ;D Sitähän noi naistenlehdetkin näin keväisin toitottaa. :D

      Poista
  5. Voi pieni ♥ Tervetuloa pulleroiden kertsiin :)

    VastaaPoista
  6. Taisit tosiaan ihan tarkoituksella valita kuvia, jossa Peppi näyttää hieman bullealta. Meitin Ossi on ehkä pikkaisen taas laihtunut, sitten maaliskuun lopun kirjoitukseni, jossa kanssa käsittelin näitä painoasioita. Sitä se teettää nämä lähiseudun narttukoirien huumaavat kevättuoksut. Unohtuu se syöminenkin hetkeksi.

    Shelttien mamma kirjoitti että "on ällistyttävää miten pieniä ruoka-annoksia pikkuiset koirat tarvitsevat." Minua itseäni taas yllätti, että yhden koirien kaloritaulukon mukaan kymmenkiloisen koiran kaloritarve on jotain 590. Ajattelepa laihdutuskuurilaista, siis ihmistä. Tosi tiukalla dieetillä sellaisella ns vähäkalorisella mennään noin kahdeksaansataan kaloriin. Yleensä kuitenkin pysytään tuossa tuhannen kalorin korvilla. Silloin kymmenkiloisen koiran kalorintarve tuntuu aika huikealta, Tosin niiden koko ruuansulatusjärjestelmä tuntuu pyörivän ihan erilailla kuin ihmisen....

    Tytöille kevätpusuja Ossilta, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitsin kyllä kuvat niin, että asian todellinen laita tulee niistä oikeasti esiin. Kuvat on otettu pari kuukautta sitten. Yritin ottaa vertailukuvia tästä hetkestä, mutta en onnistunut saamaan hyviä. Ei tilanne kyllä vielä ole kovin huimasti muuttunut, mutta suunta on sentään oikea.

      Meillä edesmennyt Rosa oli paastoaja. Hän sääteli siten itsen ruuan määrän niin, ettei koskaan päässyt lihomaan. Kuinka kätevää. Edesmennyt Ines ja nyt Rilla ovat taas sellaisia himoliikkujia, että kulutus pitää (ainakin toistaiseksi) linjat kurissa. No, sitten olemme me mukavuudenhaluiset makoilijat, minä ja Peppi, hitsi.. :D

      Luulisin, että shelttien mami tarkoitti annoskokojen pienuutta. Arvaa vaan miten minikokoisia annoksia siskontytön Jimi-chihu saa. ;D Kalorimäärät kuulostaa kyllä kieltämättä aika hurjilta. En ole tainnut koskaan koirien kohdalla niitä miettiä. Hyvä huomio!

      Oih, kevätpusuja - tytöt lähettää samanmoisia Ossille takaisin! <3

      Poista
  7. Voi sentään, toisen kerran... eikö täällä ole mahdollista saada mitään oikolukupalveluita ;-) Kunpa joku tarkistaisi mun kirjoitelmat ja laittelisi ne virheettömään kuntoon ennen julkaisua.

    Peppiksen kuvat on siis tietenkin OTETTU eikä odotettu...

    t. ikiniuho sm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikiniuho sm - huutonautrua!! :D:D

      (Ope on ope, vaikka voissa paistais..)

      PS. Miten se sun oppilaan konsertti meni?

      Poista
    2. Konsertti meni loistavasti :-) Olin ihan liikuttunut kuunnellessani pupun soittoa. Ja niin kovin ylpeä! Hesarissa oli arvostelu konsertista ja siinäkin kehuttiin. Niin ne on kuin omia lapsia nuo oppilaat.

      Poista
  8. Tästä olisikin hyvä viritellä jatkokeskustelua siitä, minkä verran on turvallista laihduttaa koiraa esim. viikossa.

    Eräs pikkukoira (5-6kg) joutui kuurille, ja laihtui kahdessa viikossa 400g. Minä jarruttelin ja sanoin, että mikäli liikuntaa ei ole lisätty ihan radikaalisti, koira taitaa olla nälässä entiseen verrattuna. Ehdottamani kasvisten lisääminen ruokaan, vähärasvaiset broiskun siivet yms. eivät neuvoiksi kelvanneet. Sääliksi käy pientä, joka on ihmisten lihottama ja joutuu kärsimään nälkää läskien lähtemiseksi :(

    Peppiinalle terkkuja, että lähdepä kevään lämmetessä useammin Rillan kanssa ulos kirmailemaan, kyllä siinä vyötärö kapenee ;D))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti ja lisäkeskustelun avaus! :)))

      Mulle on tosiaan tää koiran ylipaino ja sen pudottaminen ihan uusi juttu. Westiet meillä ei ole olleet ylipainoon taipuvaisia. Itse järkeilin asian niin, että laskin Pepin raakaruoka-annokset sen mukaan, että Peppi painaisi 700g vähemmän, mikä olisi mielestäni hänelle hyvä paino. Toki paino pitää vielä katsoa jatkossa kropan suhteiden mukaan, mutta suurinpiirtein siis. Mielestäni Peppi oli sopusuhtainen syksyllä, kun painoi tosiaan tuon 700g vähemmän.

      Kahdessa viikossa 400g!?! Kuulostaa tosiaan aikamoiselta pikapudotukselta! Meillä mennään tosiaan aika paljon rauhallisemmalla tahdilla. Samaan syssyyn kun tuli tosiaan tämä kokonaisvaltainen ruokavalion muutos, niin ruokailu hakee muutenkin vielä vähän muotoaan.

      Uskoisin ja varsinkin toivon, että ilmojen lämmetessä Peppikin alkaa taas viihtyä pihalla paremmin. Talvella hänen ulkoilunsa ovat kyllä onnettomia. Lenkillä saa vetää väkisin perässä ja pihalla käydään mahdollisimman pikaisella pissalla. :/

      Kiitos hyvästä kommentista ja terkkuja teitin koko porukelle! <3

      Poista
  9. Tuli mieleen erään kiinanpalatsikoiran omistaja joka koirapuistossa kertoi punnitsevansa koiran ruuan. Joka päivä. Ihan sen takia, että se oli leikattu ja lihoi helposti. Ostin juuri uuden keittiövaa'an... pitäsiköhän kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös nyt punnittu ruokia ja mietitty annoskokoja ihan uudella tarkkuudella. Tosin raakaruokintaan siirtyminen on toki muutenkin vaikuttanut siihen, että näin alkuun tulee ruokamääriä laskettua tarkemmin. Varmasti ihan hyvä idea sielläkin kokeilla punnitsemista. Vaikka tiedätkin, että mun silmään Nelli ei näytä YHTÄÄN pullukalta.

      Poista
  10. Tämä on lähinnä Maille, mutta jatketaan keskustelua ylipainoisesta koirasta. Koska sen laihtumisenhan pitäisi perustua energiavajeeseen joka saadaan sekä ruokintaa vähentämällä, että liikuntaa lisäämällä, niin se laihdutus pitää olla varsin maltillista. Se painon pudotuksen määrä per viikko pitää varmastikin olla ensinnäkin suhteutettuna koiran ylipainoon. Ennemmin puhuisin koiran laihduttamisessa kuukausista. Veikkaisin, että sen painon pudotuksen pitää olla ehkä luokkaa 100 grammaa viikossa. No se maailman lihavin mäyräkoira Obie tiputti eläinlääkärin ohjauksella hieman alle puolessa vuodessa noin 14 kiloa. Tämä on tietystikin erityistapaus. Terveisiä M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, hyvä - tykkään näistä kommenttiboksikeskusteluista! :)))

      Piti ihan googlata tuo Obie. Wou, aikamoinen lähtötilanne siellä.. :O

      Poista
    2. Jossain törmäsin sellaiseen tekstiin, että yksi juustoviipale vastaisi koiralla samaa kuin 2,5 hampurilaista ihmisellä. Joten välttäkäämme niitä ylimääräisiä herkkupaloja koiralla. No sitten voin kertoa, että kun olimme vuonna 2007 10 päivän matkalla, niin Ossi laihtui kaksi kiloa. Sai se ruokaa koko ajan, mutta sille ei vain raukalle maistunut, kun se ilmeisesti ikävöi laumaansa. Ossilla ei vain näkynyt kylkiluut vaan se raukka oli pelkkää luuta ja nahkaa. No tilanne korjaantui ehkä kuukaudessa.

      Jotkut mäyräkoirat ovat kyllä kieltämättä aika persoja ruualle, mutta Ossi on perso vain hyvälle ruualle. Aina ei pipanat maistu ja silloin se paastoaa. Yleensä kyllä ainakin yksi pieni annos pipanoita menee päivässä, joskus on koko päivä paastopäivä.

      Poista
    3. Jos ihmisten suositellaan laihduttavan vain n. 500g viikossa, 6-kiloiseen koiraan suhteutettuna se olisi tosiaan (huonolla matikallani ja reilusti vielä ylöspäin pyöristäen) 50g (tai ihmisen "kilo per viikko" -tahtiin suhteutettuna ihan max. 100g) viikossa.

      Meillä on myös digi-vaaka käytössä, koska eri ruoka-aineiden painon arvioiminen on muuten tosi hankalaa. Ja Bassellekin alkoi tulla kertymiä, kun silmämääräisesti ropsauttelin kuppiin muonaa ;)

      Kun taloudessa on useampi koira, paastopäivät ovat aika harvinaisia ;) Kilpailu on kova, emännän huomiosta sekä ruuasta. Nyt mulla alkaa jo rönsytä ohi laihdutusaiheen, mutta tulin vaan vielä komppaamaan Marja-Leenaa tossa painonpudotuksen maltillisuudessa.

      Poista
    4. Mä oon ennen tätä bullero-episodia ;) ja raakaruokintaa ollut jusa sellainen silmämääräisesti koirien kuppiin jotain laittaja. Edesmenneen kaksikon kanssa se oli ok, mutta Pepin suhteen täytyy tästä lähtien olla tarkkana.

      On muuten jännä juttu, että meidän edellinen kaksikko, etenkin Rosa, harrasti myös paastopäiviä, vaikka sitten olikin vaarana, että toinen syö kupin tyhjäksi. Rilla ja Peppi ei todella jätä mitään kuppeihinsa. Näin on tapahtunut ehkä kaksi kertaa. Silloin, jos toisella on ollut massu pipi ja silloin kerran, kun latasin kupit täyteen raakaa lohta, joka ei tod. maistunut Rillalle. :D

      Rönsyily on mahtavaa, jopa suotavaa.. ;D

      Poista
  11. Eläinlääkärillä, kun käytiin Viivin kanssa viimeksi, oli paino hieman alempi kuin edeltävällä kerralla. Ell kuitenkin sanoi, etä voisi olla vielä vähän hoikempikin tuo meidän rontti. Enpä vaan oikein tiedä, kun mielestäni Viivi näyttää sopusuhtaiselta. Välillä sekin voi olla pari päivää syömättä, jos odottaa että joku sattumoisin antaisi jotain parempaa ruokaa kuin nappuloita.

    Liikunnan lisääntymisellä näin keväällä voi lähteä parisataa grammaa, mutta mitään aktiivista laihduttamista en aio hänelle alkaa toteuttaa.

    Tsemppiä Pepin urakkaan. Usein näkee juuri mäyräkoirissa hieman bulleita yksilöitä. On siis ehkä rodulle tyypillistä tykätä herkuista ja laiskottelusta (miksi en saanut testissä rodukseni mäykkyä, vaan sen mopsin... nyt täytyy ihmetellä :))

    T:Anna, Viivin mamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistin tässä asiaa miettiessäni, että itse asiassa meidän edesmennyt Ines lihoi jopa pari kiloa kortisoonin takia. Se taisi kyllä olla enimmäkseen nesteturvotusta, koska paino putosi aikaisempiin lukemiin tosi nopeasti heti sen jälkeen, kun kortisoni lopetettiin.

      Monet eläinlääkärit taitaa olla aika tarkkoja noissa painoasioissa. Mikä on tietysti hyväkin, mutta itse kannatan enemmän "kohtuus kaikessa" -ajattelua. Mielestäni koiran ei tarvitse olla luuranko vaan juurikin sopusuhtainen. Kai koirat ovat yksilöitä tässä(kin) asiassa kuten me ihmisetkin?

      Täällä meilläpäin ei jostaan syystä ole montaakaan mäykkyä, joten en niitä bulleitakaan ole juuri nähnyt. Ja nämä meidän blogikamumäykyt taas on monet tosi hoikassa kunnossa. Minäkin olen kyllä kuullut ja lukenut, että mäykyt on usein persoja ruualle ja tykkäävät lepäilystä - pätee meitin Peppiin. ;D Mäykyssä myös bulleus näkyy helpommin kuin isommissa/karvaisemmissa roduissa.

      Kiitos kovasti tsempeistä! Toivon todella, että saan tämän OMAN MOKANI korjattua ilman, että siitä koituu Pepille liikaa haittaa.. Ja jatkossa täytyy olla haukkana tuon Pepin painon ja vatsalinjan suhteen. Pitkäselkäinen koira ei todella tarvitse ylimääräistä rasitusta selälleen. :/

      Hihhihhihhihhih - "(miksi en saanut testissä rodukseni mäykkyä, vaan sen mopsin... nyt täytyy ihmetellä :))" :D:D

      Huomenna on SE päivä - ihanaa!! <3 Olen ihan täpinöissä teidän puolesta! :)))

      Poista
  12. Me aina välillä törmätään lenkillä tosi surulliseen tapaukseen. Mäyräkoirauros on noin 4-vuotias ja joutuu suorastaan hytkymään keinuvalla hyljetyylillä eteenpäin, koska kiloja on PALJON liikaa (ei ehkä ihan Obien mittoja, mutta aivan kamalasti verrattuna peruslihavaan koiraan). Meidän Aimohan sitten puolestaan on sellainen tapaus, että valikoi ruokansa ihan päiväkohtaisen fiiliksensä mukaan ja joskus pitää vain muutamia paastopäiviä, vaikka tarjolla olisi mitä. Eläinlääkärin mukaan painoa jopa saisi tulla ihan himpun verran lisää, mutta Aimon lihominen on aivan uskomattoman työn ja tuskan takana, yritystä on kyllä ollut!

    Muutaman kerran ollaan kuitenkin pysähdytty lenkillä juttelemaan ja kyseisen koiran omistaja jaksaa aina ihmetellä: "Miten tuo teidän koira on noin hoikka? Ai on nirso? No niin tämäkin, syö vaan pitsaa ja hampurilaisia".

    Niinno, mitä tähän nyt voi sitten edes sanoa... :( Yleensä yritän aina mutista jotain kasvissoseista sekä dieettiruuista, suoraankaan kun ei kehtaa alkaa kritisoimaan toisen koiranpitotapaa. Käy vaan aivan älyttömästi sääliksi nuorta koiraa, jolla jo nyt on ongelmia painon kanssa ja vielä kun on rotu, jolle tuollainen selkään kohdistuva rasitus tekee erityistä hallaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou nou! :( EI kuulostaa hyvältä. Mä tunnen piston sydämmessäni, kun ajattelenkin sitä bullero-parkaa. Miten mä en huomannut aikaisemmin Pepin lihomista? Tosin tässä samalla katson ikkunasta, kuinka pitkula hyppii saukon lailla takapihan edelleen aika valtavissa ja erittäin sohjoisissa lumikasoissa. Ehkäpä sieltä vararenkaan alta löytyy vielä bikiinivartalo? ;D

      Aimo kuulostaa meidän edesmenneeltä Rosa-mummulta. Hän oli myös tosi valikoiva syömisiensä suhteen ja piti aina välillä ihan kunnon paastoja - oli koko ikänsä tosi pienikokoinen. Se on muuten jännä juttu kuinka sekä painon lisääminen että alentaminen voi joskus olla ihan yhtä vaikeaa. Tuossa Annalle jo sanoinkin, että ehkäpä koiratkin ovat siinä suhteessa yksilöitä, että jotkut vaan ovat luonnostaan tosi hoikkia ja toiset taas vähän tanakampia (ei siis läskejä tietenkään)?

      Pitsaa ja hampurilaisia!??!? Uskomatonta!! :/ Tollaselta tyypiltä pitäis koiran pito kielttää. Hän kuulostaa sellaiselta tyypiltä, että ei ihan pienistä mutinoista ota onkeensa. Eikä varmaan suuristakaan.. TOSI surullista! :`(

      Terkkuja teitin laumalle kovasti ja koissuille rapsuja! <3

      PS. Mulle ei taaskaan päivity sun postaukset hallintapaneeliin. Pari viikoa sen edellisen kerran jälkeen ne päivitty ihan normaalisti ja loppui sitten taas ihan yhtäkkiä. Outoa ja tylsää. :S

      Poista
  13. Tää aihe on mua mietityttänyt jo pidempään, hyvä että nostit kissan...eikun koiran pöydälle ;) Itsekin oon miettinyt postatusta aiheesta jo siitä lähtien kun Marja-Leena sitä blogissaan pohti, mut tää mun hitaus...ei johda mihinkään ;)

    Juu, täälläkin on bulleutta havaittavissa niin koirassa kuin emännässäkin. Ellin kohdalla olen ajatellut vaihtaa ruokavaliota, mutta se yksinään ei riitä. Isäntä ja itsenikin on saatava ymmärtämään, ettei koira tarvi turhia makupaloja. Ja jos sille antaa häränhännän, voi huoletta jättää yhden aterian pois. Ellillä siis kaksi ateriaa päivässä. Liikuntaakin ollaan lisätty, mutta sillä ei tunnu sanottavammin vaikutusta olevan, ainakaan vielä. Emännän bulleudesta ei tässä vaiheessa puhuta enempää. Taidan siirtyä aiheen pariin omassakin blogissani, muuten täytän tään sun kommenttiboksin kokonaan ;D Tsemppiä Peppi Pitkuliinille ohennusprojektiin, kyllä se siitä ;) Elli lähettää kanssakärsijän lipsutuksia Pepille, ja myöskin Rillalle paljon pusuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, munkin piti ensinnäkin kommentoida siihen Marja-Leenan postaukseen sekä linkittää se tähän omaani. On MUKA ollut niin paljon muuta, että aikeeni jää toteuttamatta tai unohtuu tai jotain.. :/ Tajuan sua siis t o d e l l a hyvin.

      Meillä isäntä on se makupalojen antaja. On aina ollut. Minä taas olen aika heltymätön niuho. ;D Edellisen koirakasikon kanssa ongelmana ei ollut linjat vaan se, että Rosa-mummu oli tosi allerginen monille jutuille. Minä yritin tehdä kaikkeni oikean ruokavalion suhteen ja sitten isäntä antoi kinkkua, juustoa, lihapullia ja vaikka mitä. Huoh. Ja nyt sitten tämä meitin bullero, joka ei todella tarvitsisi mitään ylimääräistä. Tai ainakin ne makupalat saisi olla pikkurillin kynnen kokoisia. Niin, ja onhan Rillakin tosi herkkämahainen, joten ei hänellekään tarvitsisi antaa mitään ylimääräistä. HUOH. Pepin bulleudesta en kyllä voi yksin syyttää isäntää. En todellakaan. Minä nimittäin olen meillä se, joka huolehdin koirien ruokinnasta. Kyllä minun olisi pitänyt havahtua tähän asiaan nopeammin.

      No, nyt on laihis jo ihan hyvällä mallilla ja Peppi viihtyy paremmin myös ulkona, kun ei ole enää niin kylmä. Tänään katselin ikkunasta, kuinka tytöt valloittivat ensimmäistä kertaa tänä vuonna takapihaa. Siellä on vielä aika paljon sellaista tosi sohjoista lunta, jossa juokseminen (a.k.a. sukeltaminen) on erittäin hyvää liikuntaa. Ja mikä parasta, bullea mamma voi itse istua sisällä naputtamassa tietokonetta.. :D:D

      Kiitos paljon tsempeistä ja vertaistuesta! <3 Me läheteään samoja juttuja sinne sekä tietysti isot annokset terkkuja! <3

      Poista
  14. annamari! Huhuuu?! Mikä sulle tuli tosta koirarotutestistä tulokseks?
    Mulle tuli VILLAKOIRA :-D

    t. sm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puudeli, hihhihhihhih! ;D Mulle tuli terrieri. Onko terrieri yksistään joku rotu, hmmm..?

      Poista

Kiitos kommentista! Ü