Ohjeen simaa varten
Sima:
- 8 l vettä
- yhteensä kilo sokeria, josta vähintään puolet fariinisokeria
(itse käytin 500 g fariinisokeria ja 500 g muscovado-sokeria)
- neljän sitruunan mehu ja kahden kuori
- todella pieni nokare tuorehiivaa
- sokeria ja rusinoita pulloihin
+ ämpäri/10 litran kattila ja tyhjiä pulloja, esim. 6 kpl 1,5 litran vichypulloa
1. Laita puolet vedestä (4 l) kiehumaan.
2. Kaada hyvin pestyn ämpärin pohjalle sokerit ja purista päälle mehut sitruunoista siivilän läpi, jotta saat siemenet talteen. Jos haluat simasta hyvin sitruunaista, kuori yhdestä tai kahdesta sitruunasta kuorimavetisen avulla kuori talteen ennen mehun puristamista.
3. Kaada kiehuva vesi sokereiden päälle ja sekoittele niin kauan, että sokerit sulaa. Myös kovettuneet sokerit sulivat kuumaan nesteeseen tosi hyvin.
4. Lisää sitten ämpäriin loppu vesimäärä (4 l) kylmänä. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
5. Ota simaa kauhalla lasiin ja liuota siihen pieni nokare hiivaa. Sekoita liuos hyvin siman joukkoon ja lisää halutessasi ämpäriin sitruunankuorispiraalit.
7. Pullota sima ja lisää jokaiseen pulloon lusikallinen sokeri ja muutama rusina. Älä täytä pulloja liian täyteen, äläkä sulje korkkeja kovin tiiviisti, koska siman käyminen nostaa painetta pulloissa. Voit antaa siman tekeytyä joko n. kolme päivää huoneenlämmössä tai n. viikon jääkaapissa. Sima on valmista juotavaksi, kun rusinat nousevat pintaa. Eli vielä ehtii laittaa siman tulemaan (just ja just)!
Olen kyllä tehnyt joskus ennenkin itse munkkeja, mutta siitä on todella pitkä aika. Meillä kotona äiti teki yleensä vapuksi rosetteja, jotka on muuten todella hyviä. Minäkin tein joskus aikoinaan muutaman kerran itse rosetteja, mutta sittemmin ollaan siirrytty Fazerin tippaleipiin.
Nyt halusin kokeilla pikamunkkeja, joissa käytetään kohotusaineena leivinjauhetta. Kokeilla siis ihan vaan, jotta tietäisin, onko niiden tekeminen vaikeaa ja/tai vaivan väärtti. Ihan kelpo munkkeja sain ainakin osasta aikaan, mutta en vakuuttunut siitä kannattamisesta. Ainakin hommaan lämpömittarin, jos joskus vielä munkkeja teen. Öljyn oikea lämpötila osoittautui nimittäin erittäin tärkeäksi jutuksi. Jos öljy ei ole tarpeeksi kuumaa, imee taikina itseensä öljyä ja lopputulos on ikävän rasvainen. Jos taas öljy on liian kuumaa, taikina paistuu liian nopeasti ja munkki jää keskeltä raa'aksi. Lämpömittarin avulla öljyn lämpötilaa olisi paljon helpompi yrittää pitää optimaalisena. Meiltä löytyy valitettavasti vain sellainen uuniin kuuluva lihalämpömittari, jota ei voi käyttää kuin uunissa.
Tein tarkoituksella tosi pienen taikinan, jonka ohjeen sovelsin useammasta netistä löytyneestä ohjeesta. Jos et pidä sitruunan mausta, jätä kuoriraaste pois. Minun makuuni sitruuna sopi munkkeihin erinomaisesti.
Sitruunaiset pikamunkit:
n. 12 kpl pieniä munkkeja
- 2 3/4 dl vehnäjauhoja
- 3/4 dl sokeria
- 2 tl vaniljasokeria
- 1 tl jauhettua kardemummaa
- ½ tl suolaa
- 1½ tl leivinjauhetta
- 1 muna
- 1½ dl maitoa
- 3 rkl sulatettua/juoksevaa margariinia
- puolikkaan sitruunan kuoriraaste
- litra rypsiöljyä paistamiseen
- sokeria munkkien pinnalle, esim. Siro erikoishieno sokeri
1. Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet.
2. Lisää kanamuna, maito ja margariini. Sekoita hyvin. Lisää viimeiseksi hyvin pestyn sitruunan kuoriraaste. Taikina saa olla löysää, mutta lisää hiukan jauhoja, jos näyttää ihan liian löysältä.
3. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa n. 170 - 180 asteiseksi. Ilman mittaria voit yrittää arvioida sopivaa kuumuutta vaalean leipäpalan avulla. Kun tiputat leipäpalan öljyyn, sen pitäisi nousta heti pintaan ja öljyn poreilla palasen ympärillä. Leivän tulisi ruskistua kauniisti n. minuutissa.
4. Nostele kahden lusikan avulla taikinapalloja öljyyn. Jos pallerot eivät käänny itsekseen, ne kannattaa kääntää välillä, jotta paistuminen tapahtuu tasaisesti. Paista koosta riippuen n. 3 min. tai kunnes väri on sopiva.
5. Nosta munkit reikäkauhalla hetkeksi talouspaperin päälle valumaan.
6. Sokeroi mahdollisimman pian, jotta sokeri tarttuu hyvin munkkien pintaan.
7. Maistuvat parhailta heti tuoreeltaan, mutta olivat oikein hyviä vielä seuraavanakin päivänä.
Hih, kyllä mä tein useana vuonna simaa ja munkkeja vapun aikaa kun muksut oli pieniä. Nykyään ei enää uskalla edes ajatella, kun noita vuosirenkaita riittää ;) Noi munkit kyllä toi veden kielelle, apua! ;)
VastaaPoistaLapsiperheissä varmaan tuleekin tehtyä simaa ja munkkej avapuksi. Meillä tosin mies on sellainen simasuu, että hänelle pitäisi kyllä tehdä simaa joko vuosi. ;D
PoistaMunkit oli tosi hyviä, mutta en tiedä silti, oliko vaivan väärttejä. Se kuuman öljyn haju on aika tyrmäävä meinaan.. Taidan ostaa vapuksi ihan vaan Fasun tippaleipiä. Ne on tosi hyviä myös! :P
Miten se taas olikaan... onko Fasun tippikset niitä "pikkuröpelöisiä" vai niitä paksummista madoista tehtyjä?
Poistat. sm
Fasun tippikset on niitä pikkuröpelöisiä ja AINOITA OIKEITA! Ne paksut, kivikovat lonkerot pitäis lailla kieltää! NIH. ;D
PoistaIhana postaus, kepeistä ja makeista resepteistä huolimatta minusta jopa nostalginen :) Kotona äiti teki aina vapuksi simaa, mutta kun sinäkin tunnustit, ettet ole itse ennen simaa tehnyt - sama täällä ;) Sinun hirmu selkeän ohjeesi mukaan voisin muuten kokeilla - houkutus on suuri - mutta kun on tämä horjuva "projekti", vähentää hiilareita.
VastaaPoistaMunkit näyttävät järkyttävän herkullisilta :) Ehkä äiti teki reikämunkkeja juuri tuon kypsymisen helpottumiseksi, koska hän ei tykkää raa´asta pullastakaan :)
Koiratytöille varmaan uni maistuu illalla tilustarkastusten jälkeen! Ihanaa, kun on nuuskuteltavaa ja kevään aromeja :)
Malttakaa antaa siman "tekeytyä" ;D)
Mun mielestä oli myös tosi nostalgista tehdä itse simaa. Olen ajatellut sen myötä paljon äitiä ja muistellut lapsuutta. <3
PoistaHorjuva projekti, hih, tosi hauskasti muotoiltu! :D Mun mielestä hyvät ruokaprojektit sisältää myös erikoispäiviä, jolloin syödään perinnejuttuja arkidieetit unohtaen. Toisaalta, mä en ehkä ole mikään paras henkilö puhumaan tästä aiheesta, kun noudatan itse sellaista "syön mitä mieli tekee" -dieettiä. Hitsi. ;D
Toi pikamunkkitaikina on niin löysää, että sitä ei voi yhtään leipoa, joten munkkirinkilöitä siitä ei pysty tekemään. Niitä varten pitää tehdä sellainen perinteinen hiivalla kohotettava pullataikina. Ton mun kokeilun ideana oli itse asiassa just selvittää, jaksaisinko tehdä vapuksi niitä "kunnon munkkeja". Kuuman öljyn haju oli sen verran tyrmäävä, että vähään aikaan en tuohon hommaan uudestaan ryhdy. Mutta joo, munkkirinkilät kypsyy ihan varmasti paremmin/tasaisemmin kuin varsinkaan isot pallerot.
Koirilla on ollu kyllä niin paljon pihatouhuja, että uni ja ruoka on maistuneet - mukavaa! :)
Kuule, mies kysyy joka päivä pari kertaa, että joko simaa saa maistaa? Ja se on edelleen siis huoneenlämmössä. Huomenna meinasin nostaa jääkaappiin. Eli hyvin aiheellinen muistutus! ;D
Jos tänään vielä jaksaisi laittaa, niin vappupäivänä ehkä voisi maistaa.... Olikohan toissavuonna niin laitoin itse simaa ja kaikki meni. Se nokare muuten pitää olla pieni. Olikohan se neljän litran ohjeeseen hyvä vertaus "herneen" kokoinen pala. Liian hiivainen sima maistuu pahalta. Kiitos ohjeesta, eipä tartte pitkältä kaivaa, jos nyt satun innostumaan, terveisiä M-L ja Ossilta pusuja Pepille ja Rillalle!
VastaaPoistaMeillä mies on varsinainen simasuu, joten on itse asiassa aika erikoista, että nyt vasta päätin kokeilla itse siman tekoa. Juu, tuon saman vertauksen hiivan määrästä olen minäkin lukenut. Katsotaan nyt, miten meikäläisen siman käy. Huomenna vasta meinasin nostaa pullot kylmään.
PoistaOle hyvä ja mukavaa viikonloppua sinne teille kaikille! <3
Voi miten tuli lapsuus mieleen: simaa ja rosetteja. Meitä oli neljä lasta ja simaa kului paljon. Kaksinkertainen satsi oli minimi :)
VastaaPoistaMunkkeja olen tehnyt pari kertaa silloin kun poika oli pieni. Ohjeen pitäisi olla vielä tallella, se oli mielestäni helppo paitsi että siinä munkit kohotettiin ensin.
Ai, teilläkin tehtiin rosetteja. Ne on tosi hyviä! :P Myydäänköhän sellaisia rosettirautoja vielä jossain? Omani on äidin lapsuuskodista asti periytyneet.
PoistaJuu, parhaat munkit tulee varmasti sellaisesta pullataikinan tyyppisestä hiivalla kohotettavasta versiosta. Itse päätin kokeilla noilla pikamunkeilla, että viitsinkö sellaisia alkaa vapuksi tekemään. Enkä taida kyllä viitsiä. Se kuuman öljyn haju oli sen verran tyrmäävä, öök!
Kivaa viikonloppua sinne ja Nelli Kaunottarelle suukkoja! <3
Voi että! Meillä on jo sima valmista!!!!! Ja kohta jo ollutta ja mennyttä. Isäntä laitto simaa tulemaan ja lähti Ameriikkaan yli viikon työreissulle. Ollaan PIKKASEN maisteltu sitä ja hyvää on ollu. Neljästä litrasta on kaks jäljellä... Sanoin just pojalle et enempää ei voida maistella tai isäntä hermostuu kun ei saa itse mitään ;-)
VastaaPoistat.sm
Hitsi! Mutta hei, neljän litran satsi!?!? Ei kai kukaan nyt edes kuvitellut sen riittävän, ETENKÄÄN, jos se laitettiin alulle jo noin paljon ennen h-hetkeä. Eli, miehen oma vika! Lipitelkää vaan loputkin simat suihinne, josko siitä oppis ensi vuotta varten. :D :D (PS. Älä kerro, että mä sanoin näin.. ;D)
PoistaMissä te oikein pidätte sitä "40 litran simatonkkaa"? Meillä teki tiukkaa saada ne 4 litran tönttöä mahtumaan jääkaappiin, joka on TAAS ihan kaaoksen vallassa...
Poistat.sm
No joo, ymmärrän kyllä ton ongelman. Meillä lapsuuskodissa simapulloja pidettiin kellarissa. Sellaisessa kylmäkomerossa siis, joita vanhoissa kerrostaloissa on. Partsilla/terdellä niitä vois myös pitää, jos säät sallisi. Meillä on lämpimässä varastossa "varajääkaappi", joka laitetaan aina päälle tällaisissa tilanteissa. Luksusta - I know! ;D Keittiön jääkaappi meilläkin on aina NIIIN turvoksissa, että sinne saa tehtyä ehkä just tilaa yhdelle pullolle.. :D
PoistaVoin todistaa, turvoksissa ON! :D
Poista:D
PoistaTyökaveri kertoi just perjantaina, kun teki ekan ja vikan kerran simaa... K<akkia ohjeita noudattaen oli pullottanut ja jättänyt tiskipöydälle iltapäivällä pullot.
VastaaPoistaNo sitten kaveri lähti toisen työkaverin kanssa vappurientoihin, ja yöllä kotiin palatessaan rouvien sukat jäi kiinni lattiaan jo eteisessä ja lasinsiruja oli kulman takana olohuoneessakin. Ja sohvalla missä yövieraan piti nukkua. Meni sitten vappuyö ja -päivä kuuratessa kämppää...
Eli meillä ei tehdä simaa. Ainakaan lasipulloihin.
HAUskaa wappua toivottaa Eppu ja emäntä
Ps. Tästä sun perjantaieväästä on tullu jo tapa, tulee aina katottua mitä "Peppi ja Rilla syö" viikonloppuna. Tai söi. Ja oon kertonu Epullekin. Se joutu laihikselle...
Ou-nou, aikamoinen tarina! Toivottavasti ei ollu koiria siinä perheessä.. :o Ja mä vielä ajattelin, että olispas kiva, jos olis jotain nättejä lasipulloja noiden muovisten vichypullojen tilalla. Taidan silti jatkossakin pysytellä muovipulloissa - kiitos varoituksesta!
PoistaKiitos ja samoin sinne - iloista wappua! :)
PS. Voi että, miten kiva kuulla! :))) Peppi lähettää kohtalotoverille sympatia-terkkuja! <3 Hmm.. Perjantaieväs oliskin ollut tosi hyvä nimi näille ruokapostauksille. Hauska sana! :)
Meillä oli myös aina kotona itse tehtyä aikaa, kun olin lapsi. Olin vielä 17-18 vuotiaana todella hämmästynyt jos olin vapun aikaan jossain kylässä missä ei ollut simaa vappuna! Omilleen muutettua en ole simaa koskaan tehnyt. Monta vuotta pidin kyllä lasipulloja varalla, että jos vaikka joku vappu, mutta nyt nekin pullot on kierrätyksessä. Näin muuten juuri pikasiman ohjeen, joka valmistuu samantien. Siihen tulee 250g hunajaa joka sekoitetaan puoleen litraan lämmintä vettä, lisätään 2L vettä ja maustetaan 2-3 sitruunan mehulla. En sitten tiedä onko minkä makuista, mutta viimetipan ihmisillekin jotain toivoa on! :D
VastaaPoistaJuu, minäkin ihmettelin lapsena, jos jossain ei oltu tehty vapuksi simaa. Huomenna päästään maistamaan, tuliko siitä meikäläisen simasta juomakelpoista. ;)
PoistaMielenkiintoinen toi pikasima - kiitos ohjeesta! Itse tykkään hunajasta ja se sopii hyvin yhteen sitruunan kanssa, NAM! :P