Pepin alakulmureita on yritetty saada kääntymään kohta kaksi viikkoa. Jos nyt tuli tunne, että et tiedä mistä puhun, niin täältä löytyy aikaisempi postaus aiheesta. Pikku hiljaa ollaan vasta löydetty ne asennot ja otteet, joilla homma onnistuu. Sekä minä että mieheni pyrimme tekemään mahdollisimman monta vääntökertaa per päivä. Välillä kertoja tulee reilu kymmenen, toisinaan vain seitsemän. Lääkärin kehoituksesta pidän kerroista tukkimiehenkirjaa, joka onkin osoittautunut hyväksi ideaksi.
Hampaat ovat kääntyneet ainakin vähän. Hampaiden kärki osoitti aluksi viistosti sisäänpäin, kohti kitalakea. Nyt hampaat ovat jotakuinkin suorat, osuen yläikeniin. Paljon on silti vielä tekemistä, jotta hampaat saisi ikenien etupuolelle oikealle paikalleen. Välillä olen projektin suhteen toiveikas ja toisinaan ajattelen, että ei tästä mitään tule. Silti samalla teen tietysti parhaani.
Meillä on miehen kanssa ihan erilaiset tavat vääntää hampaita. Minä onnistun parhaiten, kun väännän yhtä hammasta kerrallaan, pitäen jotain pehmustetta peukaloni ja hampaan välissä. Peppi on minulla vasemmassa kainalossa pää rintaani vasten, kun väännän vasemman puoleista hammasta oikealla peukalolla. Oiken puolen kanssa vaihdan hänet oikeaan kainaloon ja käytän vasemman käden peukaloa. Mies taas vääntää molempia hampaita yhtäaikaa Pepin ollessa hänen sylissään selkä mieheen päin.
Muistatteko kun pelkäsin lääkäristä saadun pallon päätyvän Rillan leikkeihin? Eräs kommentoija ehdotti silloin, että entä jos palloja olisikin kaksi: yksi molemmille. Siitä muistinkin, että meillähän on jossain vastavanlainen pallo ja jopa löysin sen melko vähällä etsimisellä. No, molemmat koirat leikkivät kyllä mielellään palloilla. Tosin Peppi pelkällä naruosalla. En ole tainnut nähdä pallo-osaa Peppin suussa kertaakaan, Rillan suussa sitäkin useammmin. Hän on pureskellut toisen palloista jo melkein rikki. Tyypillistä. Pallosta ei siis ole hampaiden vääntäjäksi, joten käsin täytyy homma hoitaa.
Toistaiseksi Peppi on suhtautunut tähän, varsin brutaaliin toimintaan, ihmeen hyvin. Saattaa ensin vähän rimpuilla, mutta alistuu pian kohtaloonsa. Toistaiseksi en ole huomannut, että Peppi olisi alkanut karttamaan minua tai miestä vääntämisen pelossa. Olenkin yrittänyt ajoittaa vääntämiset niin, että Peppi ei osaisi yhdistää toimitusta mihinkään sanoihin tai eleisiin. En esim. pyydä häntä luokseni tai aloita vääntämistä, jos hän itse pyrkii syliin.
 |
| Mamman varpaita on PALJON mukavampaa syödä kun jotain TYHMÄÄ palloa! Nih. |
Taidan mennä taas vääntöhommiin. ;)
Teille lukijoille toivotan mukavaa päivää!
Teille lukijoille toivotan mukavaa päivää!
Kyllä teillä on hommat! Mutta kuulostaa siltä, että olette onnistujia eli kohta on Pepillä suorat hampaat.
VastaaPoistaMusta tuntuu, että meillä on kohta tiedossa hammastarkastus...
Toivottavasti ne hampaat suoristuis ihan kotikonstein :) Ihania kuvia jälleen kerran! Mukavaa päivää teillekkin :)
VastaaPoistaPeppi taitaa tuumiatuossa viimeisessä kuvassa, että väännämpä sulta kynnet, kun vääntelet mun hampaita.
VastaaPoistaEn usko minäkään, että millään palloilulla saat hampaita korjattua. Kyllä toi sormituntuma on paras siihen. Meillä oli helpompaa hampaiden veto, kun kyse oli etuhampaista. Täysin ei saatu korjattua, mutta niin paljon ettei siitä mitään haittaa ole Messiselle.
Peppi on söpö pikkuneiti. Nää mäykyt vaan soittelee tota mun sielunkannelta , ei mahda mitään. Mä olen vaan niin heikkona niihin, että saattaapi olla, että jossain mutkassa sellainen meilläkin vielä tepastelee. Nyt kun on ollut väliä entiseen mäykkypojuun.
Lykkyä tykö Peppi ja äitee, kyl se siit suttaantu.
Onneksi Peppi antaa vääntää hampaita, meillä ei varmaan onnistuisi. Ainakin hampaanpesu on jo Ollille yhtä tuskaa.
VastaaPoistaPeukut pystyyn, että oikominen onnistuu!!
VastaaPoistaJos toimenpide tuntuu koirasta epämiellyttävältä, ni auttaisko siihen joku hyvänmakunen hammastahna tms. yhdistettynä? Vois vähän maiskutella sitä sitten siinä samalla. Meillä ainakin hammaskiven heikentämiseen käytetty Bucadog-geeli on herra koiran suurta herkkua, sitä kun on sormissa niin suussa voi tonkia ihan miten päin tahansa :)
Ihana kuulla että edistymistä on tapahtunut! Olin aivan apua, kun aluksi luin ensimmäisen postauksen aiheesta. En ollut mokomasta vaivasta ennen kuullutkaan. Uskon että oli tarkoitus että Peppi tulee juuri teille, koska kovin monella ihmisellä ei löytyisi omistautumista asiaan. Paljon tsemppiä ja jaksamista projektin jatkamiseen!
VastaaPoistaNo, sillä lailla! Nyt kun hampit ovat suoristuneet, tulee vääntöön tehoa ihan erilailla. Nyt niitä voi vääntää oikeasti sivulle. Meillä meni loppusuora muistaakseni melkoisen vauhdikkaasti ja eräänä päivänä taikuri itsekin hämmästyi katsoessaan pentunsa suuhun :-)
VastaaPoistaSitten kun pahishampit kurkkaavat iloisesti yläkulmureitten edestä ulos, eivätkä ota enää ikeniin, homma on tehty. Meillä ei ainakaan tullut mitään taantumaa=takaisin kääntymistä.
Yläkulmurit olivat samoihin aikoihin mielestäni oudon etukenossa, mutta se olikin ihan normaali kasvuasento, ja hampit kääntyivät oikeaan asentoon ja ovat nyt oikein hyvät.
Laitettiin muuten potilaan oiotusta hymystä joulukortti eläinlääkärille :-)
Nyt vaan loppurutistukseen!!!
t. 3 shelttiä ja hammashoitaja
Hieno homma että edistystä tapahtuu.Ehkä ne hampaat suostuvat kääntymään ihan oikeaan asentoonsa. Toivotaan!! M-L ja Ossi
VastaaPoistaMyrsky: kiitos vahvasta uskosta meihin! Luulisin, että sunkin hampaat syynätään aika tarkkaa, koeta kestää! :)
VastaaPoistaPhotou: kiitos kovasti tsempistä ja kehuista! Ü
Maija: todellakin taitaa Pepin aatokset mennä juuri noin! Ehkä vieläpä oikeutetusti..
Olen kyllä NIIN iloinen kaikista onnistumistarinoista hampaiden suhteen, joita olen tämän projektin myötä kuullut! Messisenkin sopii luita narskuttaa, kun hampaat ei poraudu kitalakeen, jei!
Kyllä Essille varmaan tarttis saada karkkari-kaveri. Ihan tuntuu voimakkaasti siltä. Juu, ilman muuta karkkari. ;DDDDDDD
Olli: älä muuta virka. Mä olin aluksi kyllä ihan varma, että gaamee tappelu saadaan aiheesta aikaan. Bestis antoi aloitukseen tosi hyvän vinkin: ekalla kerralla vaan nii hirvee tsemppi päälle ja Pepille heti selväks, että nyt ei auta venkoilut. Keräsinkin itseni oikein tosissaan ekaa kertaa varten ja päättäväisyys oli ainakin 200, siis vähintään. Ehkäpä se tosiaan kannatti, kun Peppi hokasi heti, että nyt on mamma tosissaan, hih :)
Jaltsalandia: kiitos kovasti kannustuksesta! Ü
VastaaPoistaHyvä vinkki toi hammastahna ja/tai bugadog! Varsinkin, jos koira ei meinaa suostua toimitukseen, niin tuosta voisi olla tosi iso apu!
Alma ja kumppanit: ihanasti sanottu ♥, KIITOS! Tuli ihan tippa linssiin!
Mä olin kans tosi APUA, kun vika todettiin. Enkä mäkään ollut ikinä moisesta kuullut. Nyt tosin olen vastaavan törmännyr blogeissa ja muuallakin. Pepin ellikin tosiaan (valitettavasti) sanoi, että mäykyillä vaiva ei ole niinkään harvinainen johtuen kuonon mallista. Toivon NIIN kovin, että me onnistutaan! Nää ihant viestit kyllä kannustaa yrittämään kaksin verroin kovempaa! Kiitos vielä Sinulle! Ü
3 shelttiä ja hammashoitaja: toi oli ihanaa kuulla, että homma vois olla nyt jo vähän helpompaa! Välillä kun meinaa epätoivo iskeä, kun tuntuu, että matkaa on vielä aika paljon. Tästä sain taas NIIN paljon tsemppiä, kiitos!! Ü
Niistä Sinun ohjeista silloin aluksi on ollut suurin hyöty, ja tarkoitan TODELLA iso hyöty! Tajusin nimittäin kommentistasi, miten suuri merkitys hyvällä asennolla on ja maltoin aluksi hakea rauhassa sellaista asentoa, jossa itse pystyn keskittämään voiman peukaloon, mutta Peppiin sattuu (varsinkin juuri ne tukisormet) mahdollisiomman vähän. Ihanalta tuntui siinä hetkessä myös se, että teillä vääntäminen oli ihan oikeasti auttanut!
Ihana toi joulukortti-idea! Joudun ehkä lainaamaan sitä, jos (lue: KUN) meilläkin projekti onnistuu!
Marja-Leena: eikö olekin! Vielä on toki paaaaljon töitä tehtävä, mutta toivotaan, että projekti vielä palkitseekin. Terkkuja Ossille! Ü
Olipa kiva kuulla, että oikominen on jo alkanut tehota. Tästä postatuksesta varmasti hyötyy moni lukija jolla on samanmoinen vaiva, niin hyvin olit selostanut tuota teidän projektia. Tsemppiä jatkoonkin, toivottavasti Pepin hampaat oikenisivat pian, jotta teillä kaikilla olisi mukavampi olla.
VastaaPoistaPS. Rapsutuksia koiruuksille.
Ellieli: juuri tuota toivonkin, että jos joku toinen saisi näistä postauksista ja kommenteista apua omaan projektiinsa. Itse kun ainakin olin lääkärireissun jälkeen aivan epätoivoinen, niin oli todella lohdullista kuulla, että muillakin on ollut samaa ja siitä on vielä selvitty.
VastaaPoistaKiitos Sinulle kovasti tsemppaamisesta ja suukkoja suloiselle Ellille! ♥