sunnuntai 18. elokuuta 2013

Fixodida Zx vol. 2


Kirjoitin keväällä Fixodida Zx-jauheesta ja lupasin silloin palata aiheeseen, jahka osaisin kertoa tuotteen sopivuudesta ja tehosta vähän tarkemmin. Monessa mediassa olen törmännyt taas punkkiaiheeseen. Päällimmäisenä on jäänyt mieleen se, että syksy on kevään ohella pahinta punkkiaikaa ja niitä on maastossa ensi pakkasiin asti. Yllätyin myös tutkimustuloksesta, jonka mukaan punkkeja on eniten havumetsissä. Minun ollessa lapsi uskottiin punkkien viihtyvän erityisesti leppien oksilla. Toki sen jälkeen olen jo oppinut, että punkit viihtyvät kosteissa heinikoissa. Yllättävää siis nuo havumetsät, kun ne kai perinteisesti ovat maastoltaan kuivia ja ennemmin varvikkoisia kuin heinikkoisia. Aina oppii uutta! 


Postausta varten yritin ottaa kuvia meidän sunnuntaikävelyltä. Niistä tuli s u r k e i t a. Hitsi. Parhaat MONESTA sadasta saa välttää. Oppina: lenkillä EI kannata kuvat!


Keväistä Fixodida-postausta on klikattu useampi tuhat kertaa ja kaikki blogin punkki-postaukset ovat tällä hetkellä luetuimpien postausten joukossa. Fixodida-hakusanalla on blogiin päädytty samoin satoja kertoja. Enkä ihmettele! Itsekin kun olen epätoivoisesti hakenut netistä tietoa punkkiaiheesta sekä Fixodidasta. Sen keväisen Fixodida-postauksen kommenttiboksi kannattaa lukea. Sieltä löytyy joitain kommentteja tuotetta kokeilleilta.




Meidän koirista Rillalle Fixodida-jauhe ei valitettavasti sovi. Kokeilin sitä hänelle kahteen otteeseen. Ensin keväällä ja sitten anaalirauhastulehdusepisodin jälkeen uudestaan. Jauhe aiheuttaa Rillalle selvästi happovaivoja: röyhtäilyä ja sappinesteen suuhun nousemista. Samasta vaivasta kärsi myös yksi kolmesta sheltistä, joiden mami juuri siksi lopetti tuotteen käytön heillä ja lähetti (ystävällisesti!) purkit meille kokeiluun. Pepille olen syöttänyt jauhetta nyt yhtäjaksoisesti toukokuusta lähtien. Rillahan on tunnetusti herkkävatsainen ja Peppi taas ei todellakaan, joten ihan loogista sinänsä.




Sitten se hankalampi osuus, eli onko tuotteesta ollut apua? Meillähän on ollut täydellinen tutkimuskaksikko tämän osalta. Yksi, joka saa Fixodidaa ja verrokkiryhmäläinen, jolla ei ole mitään punkkisuojausta käytössä. No, katsokaas kun, Pepissä ei ole ollut yhtään punkkia koko kesänä. Hieno homma siis! Mutta sitten, ei ole ollut Rillassakaan toukokuun jälkeen. Eli yhteenvetona: olemme surkea tutkimusryhmä! Höh. Kivaa tietysti se, että punkkeja ei ole ollut!


Rilla yrittää etsiä punkkeja heinikosta. Ei löytynyt - jei!

Valitettavasti en edelleenkään pysty tosiaan kertomaan teille tuon Fixodidan vaikutuksesta punkkeihin. Tuotteen sopivuus taas selvästikin on koirakohtaista. Meillä tämä kesä on tuonut uskoa siihen, että ainakaan täällä meidän kulmilla ei toistaiseksi ole punkkeja niin paljon (*koputtaa puuta*), että haluaisin ottaa mitään varsinaisia punkkimyrkkyjä koirille käyttöön. Meillä mennään punkkisyyneillä. Tilanne voi toki muuttua, jos punkkikanta kasvaa huomattavasti. 




Minkälainen punkkikesä teillä muilla on ollut?


22 kommenttia:

  1. Myrsky: 1 punkero, Tuisku: 3 punkeroa. Eikä mitään myrkkyjä, eikä tuu.

    Tytöt on oikein söpösii lenkuroinnilla. Tykätään ja kiva ku ootte päkkelis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan siedettävä punkerotilanne teilläkin on siellä.

      Kiitos kivat! :))) Meistäkin on kivaa olla taas täällä blogistaniassa. Vähän vielä alkukankeutta postaustahdissa, mutta eiköhän se siitä.. ;)

      Terkkuja ja muiskuja sinne! <3

      Poista
  2. Täällä(kään) ei ole punkkeja näkynyt. Ei edes kissoilla, jotka nyt pihalla ja metsissä vapaan käyskennellessään ihan loogisesti yleensä saavat enemmän punkkeja, joten hyvä (vai huono?) punkkinesä on ollut täällä(kin).
    Ja kiva jos jotain tolkkua tästä kommentista saat:-).Pepillä on muutes samanlaiset valjaat kuin meidän Skidillä, tosin meidän neitiä nuo(kin) valjaat hiertävät kainaloista...

    mylifedoglife.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiva kuulla, että olette säilyneet ihan ilman punkkeja - hieno homma! :)))

      Meitin tytöillä on itseasiassa molemilla nuo samat Hurtan y-valjaat. Vaihdettiin noihin "vänttisistä", kun niistä nokkelat tyttömme pääsivät välillä ihan itsekseen pois - EI hyvä!!

      Käypäs kurkkaamassa Myrskyn ja Tuiskun -blogista tämä -

      http://myrskytuisku.blogspot.fi/2013/05/uudet-valjaat.html

      postaus. Nuo Rukan pehmovaljaat näyttää tosi mukavilta. Oliskohan ne sopivat teidän Skidille? Olen meinannut niitä meidänkin neideille sovittaa, mutta en ole vielä eestynyt.. ;D

      Poista
    2. Hei joo! Kiitti vinkistä, täytyypä alkaa metsästeleen

      Poista
    3. Ole hyvä! :) Noi on mun mielestä ihan huippu söpöt!

      Poista
  3. Tuula ja Riitu18 elokuuta, 2013

    Yksi ainut punkki oli ollut kävelemässä Riitun kaulapannan likellä mutta tyttären poikakaveri sai verekseltään kiinni, joten sai hengen lähdön. Eli helppo kesä tähän asti, viime kesänä jouduttiin pihdeillä irrottelemaan viitisen kappaletta, hankalin paikka oli varpaan välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kesä sielläkin siis,ainakin punkkien osalta. :))) Toukokuussa poistin Rillan päästä useammankin kävelevän punkeroisen, mutta sen jälkeen niitä(kään) ei ole näkynyt, vaikka tarkastan koirien päät pari kertaa lenkillä ja aina lenkin jälkeen. Hyvä tietysti, että näin! :)

      Joskus kiinnittyneitä punkkeja löytyy tosiaan erityisen hankalista paikoista. Olen poistanut useammankin koiran silmäluomesta/sen läheisyydestä. Hankala paikka sekin! :/

      Kiva, että kommentoit - kiitos! Ü

      Poista
  4. Hmm. Neljä plus kaksi, eli neljä Ossissa ja kääk kaksi itsessä! Ei yhtään punkkia sinä aikana, kun on ollut X-spottia. Eli, kohta alkaisi olla varmaan aineen lisäys. Ollut noin neljä viikkoa liuokset. Siinä vaiheessa, kun aineen tehot ovat hiipuneet eli muistaakseni noin 4-6 viikkoa, niin tuosta karvakasasta löytyy välittömästi punkeroinen. Minähän käytän sitä X-spottia, koska siitä ei ole ollut mitään sivuvaikutuksia, paitsi punkkien karkotus.

    Ossi rakastaa maata tuossa meidän ruohikolla ja vaikka miten harjaisin vauvanharjalla, niin ei löydy punkki ennenkuin sitten kuin se on jossain kiinni ja imaissut itseensä sopivan määrän verta:( Että sellainen punkkikesä, muuten aivan ihana kesä. Terveisiä ja molemmille tytölle Ossi-pusut, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, kaksi itsessä.. :/ Teilläpäin on ilmeisen runsaasti punkeroisia, mälsää! :( Hyvä, että teillä tosiaan X-spotti toimii ilman ongelmia! Pitäisköhän sun kokeilla sitä itseesikin? :) *vitsi, vitsi*

      Vauvanharjalla, liiks! <3

      Poista
    2. Joo tytön vanha vauvaharja:) Sen takia, että tuo Ossi inhoa ihan kybällä harjaamista. Muutamien muiden hoitotoimenpiteiden lisäksi. Kokeilin sellaista metallikarstaa joka mun mielestäni olisi oikein hyvä tuollaisen karkeakarvaisen turkin kampaukseen. Ossi ilmaisi pontevasti ettei käy. Ei se minua pure, mutta juoksee karkuun ja sitten jos väkisin pitää kiinni niin vaikeeksi menee. Siksi herra hentohipiälle vauvaharja!

      Poista
    3. Voi, miten ihana tarina! <3 Niin ne on persoonia nuo meitin koiruudet! :)))

      Poista
  5. Ai niin ja piti tietysti tuosta Fixodidasta kommentoida sen verran, että harmi, ettei se käynyt Rillan vatsalle. Kaiken lisäksi minua jurppii se toteamus, jos nyt muistan oikein miten se meni, "että vaikutus on eri koirilla erilainen". Siis jotenkin noin. Tuollahan ignoorataan oikeastaan se, että jos nyt kävisi niin, että löytyisikin ihan samat määrät punkkeja kuin aikaisemmin, niin se ei periaatteessa ole aineen vika. Se nyt sitten ei vaan satu toimimaan juuri tällä koiralla. Huomaatko, että olen aika epäileväinen kaikkiin tämänkaltaisiin luonnontuotteisiin? Se, joka keksii oikeasti luonnonmukaisen punkkikarkotteen joka sataprosenttisesti toimii, ansaitsee jonkunsortin ison koiramaailman palkinnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, harmillista tosiaan, että Rillan herkkis massu ei siedä Fixodidaa. :/

      Ymmärrän potutuksesi tuon kommentin suhteen, mutta toisaalta, tuo varmaan pätee todellisuudessa aika moneen valmisteeseen. Kaikkihan me olemme erilaisia ja reagoimme lääkkeisiin/hoitoihin/yms. yksilöllisesti. Sen takia monasti joudutaan hakemaan sitä kullekin sopivaa valmistetta/annostusta/yms.

      Minäkin olen kyllä monasti aika skeptinen sekä luonnontuotteiden että ei-luonnontuotteiden suhteen. Toisaalta sitten, olen myös molemmille suhteellisen avoin. Ilahdun, jos joku tuote toimii niin, että sivuvaikutukset eivät ihan "pilaa" saavutettua hyötyä.

      Terkkuja sinne teille kovasti ja Ossiselle suukkoja! <3

      PS. Laitan Sinulle kohta s-postia.

      Poista
  6. Ei ole näkynyt punkin punkkia mutta Nellille on kaksi kertaa laitettu myrkkyä. Ja sitten onkin lähdetty uimaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno homma, että olette säilyneet punkeitta! :)))

      Poista
  7. Moikka,

    kiva että kirjoitat taas :)

    Meillä vanhempi karkkaripoika Luru on ollut aina varsinainen punkkimagneetti, ja olen epäillyt syyksi sen punariistaa väriä, sillä nuoremmallakin (musta punaisin merkein) ne vähät punkit ovat yleensä olleet tassuissa tai parrassa, mitkä ovat vaaleat.

    Lurulla on aina ollut kesäisin liuokset niskassa, ja punkkeja on yleensä tarttunut aina jo liuoksen viimeisen vaikutusviikon aikana useampia. Keväällä kun poistin ensimmäisen punkin, lupasin itselleni, että heti kun niitä alkaa olla enemmän, laitetaan taas aineet niskaan, mutta eipä ole tänä kesänä ollut tarvetta. Lurussa on ollut kaksi punkkia ja Mökössä yksi, vaikka me asutaan sadan metrin päässä rannasta, ja käydään kyllä lenkeillä myös siellä rantaheinikossa... Hyvä näin, en mielelläni laita myrkkyjä koirieni iholle, mutta Lurun punkkeja puoleensa vetävän ominaisuuden vuoksi on ollut pakko.

    Terkuin,
    Maaria, Mökö ja Luru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkkimagneetti, ou-nou! :/

      Teillä on liuoksista siis hyvin samanlaisi akokemuksia kuin Marja-Leenella tuossa yllä. (Heti, kun vaikutus loppuu, löytyy punkkeja.) Kiva kuulla, että tänä kesänä olette pärjänneet noin hyvin ilman litkuja! :)))

      Juu, asioilla on aina (ainakin) kaksi puolta. Minäkin käyn joka kevät itseni kanssa keskustelua siitä, kumpi on pahempi: punkit vai myrkyt. Meillä käytettiin edellisen westie-kaksikon kanssa hyvällä menestyksellä apteekin scalibor-punkkipantoja. Sitten sikontyttöni Jimi-chihu sai sellaisesta ihan järkyttävän allergisen reaktion, jonka seurauksena aloin selvittää tarkemmin vaikuttavia aineita, eikä sen koommin ole tehnyt mieli apteekin punkkivalmisteita käyttää. Mutta, jos punkkeja olisi oikein paljon, miettisin ihan varmasti taas uudestaa. Vaikeaa!! :S

      Terkkuja sinne ja "Kiljusille" paljon rapsuja! ;)

      Poista
  8. Kiva, ettei ole ollut punkkeja, vaikkei se sitten kerrokaan mitään Fixodidan tehosta. :) Ehkäpä tuotetta kehitellään vielä lisää tai ainakin saa kuulla enemmän käytännön kokemuksia lähivuosina, jos siitä saisi vielä varteenotettavan vaihtoehdon perinteisille myrkyille.

    Meillä on ollut käytössä Frontline kummallakin koiralla ja takana on hyvin outo punkkikesä, etten sanoisi. Yksittäisi punkkeja löytyy viikottain, mutta ne joko ovat olleet vasta menomatkalla turkissa tai sitten selvästi kuolleet kertapuremasta (irtoavat pienimmästä kosketuksesta eivätkä ole ehtineet imeä verta). Tänä kesänä ei ole siis tarvinnut irrottaa yhden yhtä punkkia!

    Koputetaan puuta, että syksykin jatkuu samaan malliin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tutkimusryhmänä "epäonnituttiin" totaalisiseti.. ;D Vaikka onhan tässä vielä kesää ja syksyä jäljellä ja tutkimus jatkuu kyllä edelleen. Raportoin aiheesta talven kynnyksellä vielä kertaalleen, jos on jotain kerrottavaa.

      Onko Frontline sopinut teidän koirille hyvin? Kävin kurkkimassa teitin koissuja, apua - miten suloinen kaksikko, ja mietin, että harrastaako he toistensa pureskelua painiessaan? Meille eläinlääkäri sanoi noista valeluliuksista, että eivät saa päätyä suuhun, mitä on mielestäni erittäin vaikeaa estää kahden nuoren koiran kanssa. Rilla ja Peppi nimittäin painiessaan näykkivät toisiaan jatkuvasti.

      Tuo kuvaamasi käytös punkkien osalta liittyy mielestäni juuri tuohon Frontlineen. Punkit vaeltelevat turkissa, kun ihon maku/ haju (?) estää niitä kiinnittymästä. Ja, jos joku erehtyy kiinnittymään, niin "myrkyttyy" saman tien.

      Kiitos kovasti kommentista ja kovasti rapsutuksia ihastuttavalle kaksikoll! :)

      Poista
  9. Meillä punkkikanta lisääntyy vuosi vuodelta ja syksyllä sitten löytyikin borrelioosi. Loistavana apuna vaikean sairauden kanssa on ollut borreliakoirat -vertaistukiryhmä fb:ssa https://www.facebook.com/groups/borreliakoirat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, olen tosi pahoillani borrelioosista! :(

      Kiitos kuitenkin kommentistasi (johon olen näköjään unohtanut vastata - anteeksi!) ja varsinkin tuosta vertaistulilinkistä! Toivottavasti teille kuuluu hyvää ja borrelioosi on saatu kuriin.

      Poista

Kiitos kommentista! Ü